Aiemmin en ole kuudenkymmenenkuuden vuoden iästäni huolimatta oikein osannut lukea itseäni tietotekniikkaa käyttävien ikäihmisten viiteryhmään. Tilanne muuttui kuitenkin jäätyäni vuoden vaihteessa eläkkeelle. Ei itse eläköitymisen vuoksi, vaan tämän siirtymän edellyttämien tietoteknisten järjestelyjen vuoksi. Olinhan työvuosieni aikana tottunut käyttämään työpaikan tietokoneita, työpuhelinta ja organisaationi tarjoamia tietoliikennepalveluja. Vuodenvaihteessa jouduin ostamaan itselleni uuden älypuhelimen, kannettavan tietokoneen ja hankkimaan niihin tarvittavat liittymät.
Alkuun vähän pelkäsin mitä kaikkea menetän suuren organisaation ja sen tarjoamien tietotekniikkapalvelujen häviämisen myötä. Lähiympäristöstä saamani erinomaisen avun ansiosta huomaan kuitenkin nyt, etten ole menettänyt juuri mitään. Olen verkossa kun käynnistän koneen, tekemäni tiedostot tallentuvat pilveen, josta ne ovat koko ajan niin kannettavan kuin pöytätietokoneenkin käytettävissä. Kaikki kalenterimerkinnät ja muu tarvittava päivittyvät automaattisesti myös puhelimeeni. Puhelimen käyttöliittymä ja sovellukset palvelevat tehtyjen säätöjen ansiosta oikein hyvin juuri minun arkisia tarpeitani.
Miltei ainoa ’menetys’ kotiympäristöön siirtyessäni on se, etten raatsi enää tulostaa surutta isoja verkosta lataamiani pdf-dokumentteja paperille. Mutta olen opettanut itseni lukemaan samoja dokumentteja läppäriltä – lukulaitetta tai tablettia en ole vielä hankkinut -, ja havainnut lukukokemuksen hyvin luonnolliseksi. Näin varsinkin kääntäessäni läppärin kuten avoimen kirjan. Tällöin voin kääntää luettavan dokumentin niin, että näen sivut kokonaan luonnollisen kokoisina. Ihan vaivattomasti tämä ympäristö ei syntynyt, eikä sitä olisi ylipäätään tullut vain minun osaamiseni varassa. Juuri tietotekniikkahan on sellainen alue, jossa pienetkin ongelmat kasvavat herkästi isoiksi, jos meillä ei ole niiden ratkomisessa tarvittavaa kokemusta ja kokemusten myötä hankittuja rutiineja.
Ikäryhmässäni on paljon ihmisiä, jotka ovat minun tapaani tottuneet koko työuransa ajan luottamaan työpaikkansa lähituen osaamiseen kaikessa tietotekniikkaan liittyvässä. Siksi on erinomaisen tärkeää, että sitä korvaavaa lähitukea löytyy työuran päätyttyäkin esimerkiksi Enterin tarjoamien verkostojen välityksellä.
Antti Kasvio
Antti, kivoja ajatuksia, jotka tuntuvat niin tutuilta, vaikka omasta eläköitymisestäni on jo aikaa. Työssä oli mikrotuki aina saatavilla, mutta eläköidyttyä pitää keksiä muita keinoja. Hyvä, kun on Enter.
VastaaPoistaAivan liikaa tulee vieläkin tulostettua kaikenlaista varmuuden vuoksi. Ja paperipino kasvaa :)
Minäkin olen vakavasti harkinnut tabletin hankintaa, mutten vielä ole saanut aikaiseksi.