Nykyseniorin lukutyyli

Ovatko lehdet sinulle uskottavia ainoastaan rapistessaan ja sormien sotkeutuessa painoväriin? Vai rohkenetko heiluttaa henkisesti digilippua ja lukea lehtiä netistä? Oikeastaan kysyn, oletko entis- vai nykyaikainen lehdenlukija?

Kyllä en enää osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman digilehtiä! Nytkin posteljooni oli laittanut laukkunsa naulaan ja antoi minunkin lehtien kasaantua jakokonttorin luukun alle massiiviseen pinoon. Mutta minäpä poika (tai paremminkin ukko) en ollut moksiskaan. Kaivoin tablettilaitteeni (iPad) esiin, avasin lehtisovelluksen ja valitsin lehden. Ja siihen näytöllehän se putkahti hetkessä. Ei tarvittu posteljoonia!

Hesarin kääntelemiseen kyllästyin jo lähes 10 vuotta sitten. Kun käänsin paperi-Hesarin mökille, pitikin lähteä takaisin kaupunkiin ja taas kääntää. Tuota kun aikani vatkasin, päätin tilata digi-Hesarin. Nyt ei ole ollut painomustetta sormissani enää vuosiin.

Samalla tavalla kuin Hesari, ovat lähes kaikki päivälehdet ja aikakauslehdet luettavissa diginä. Tämmöiselle peruslaiskalle sohvaseniorille on tehty lukeminen helpoksi. Esimerkiksi nappaat tablettilaitteesi pöydältä käteen ja avaat sovelluksen kautta haluamasi lehden. Ai maksaa vai? No tietenkin myös digin tilaaminen maksaa, sillä eihän lehden vääntäminen paperille tai digiksi ole mitään ilmaista puuhaa. Toimittajakin tarvitsee leipänsä. Mutta digilehti yksin on lähes aina halvempi kuin paperilehti. Monella paperilehteä tilaavalle tilausmaksuun kuuluu myös digilehden lukuoikeus samaan hintaan.

Mutta on lukeminen myös ilmaistakin. Nimittäin oletteko huomanneet Helmet-e-kirjaston (Helsingin Kaupunginkirjaston nettipalvelut) tarjonnan? Jos olet hankkinut kirjastokortin ja tunnusluvun siihen, ei enää tarvitse lähteä kylille, postilaatikolle tai naapuriin lukemaan maan suosituimpia aikakauslehtiä.

Aikakauslehtiä pääset lukemaan, kun avaat netistä sivun helmet.fi, valitset e-kirjasto ja klikkaat siitä etusivulta Kotimaiset aikakauslehdet - eMagz. Seuraavaksi sivulla pyydetään Kirjaudu sisään, josta klikattuasi syötät avautuvaan ylempään lokeroon ensin kirjastokorttisi numeron ja sen alle lokeroon 4-numeroisen koodisi. 

Helmetistä löytyy edellä kuvaamieni aikakauslehtien lisäksi uskomaton määrä ulkomaisia aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Jos olet lukemassa pöytätietokoneella tai läppärillä, pääset selaimella Helmet-sivujen kautta kirjastokortin ja koodin avulla etsimään haluamaasi lukemista. Jos käytät tablettilaitetta tai älykännykkää, vaatii laite lukusovelluksen lataamista laitteelle. 

Tarkemmat ohjeet etsimiseen, kunkin sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen löydät helmet.fi -nettisivulta. Valitset vaan sieltä mitä etsit ja mitä haluat lukea. Onhan niissä joissakin ohjeissa toki pientä aivojumppaa, mutta jos sormi menee suuhun, niin käy Enterin opastuksessa tai kysäise apua kirjastosta! 

Mutta kannattaa ensin rohkeasti tutustua Helmetin e-kirjastoon ja sen tarjontaan! Muistathan, että lukeminen kannattaa aina! Paperilta tai helposti diginä!

Markku Ukonaho - Enterin vertaisopastaja

Vanhus stadissa

Some ei katso käyttäjän ikää

Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja valmiuksia kohdata digitaalisen maailman haasteita.

Enter ry - jonka vertaisopastajiin kuulun -  osallistuu ikäihmisten
mediataitojen kehittämiseen opastamalla ja tietoiskuin.

Meikävanhuksen tie on kulkenut isoisän putkiradion ääreltä Baskervillen koiran ja  RinTinTin-sarjan, Tex Willereiden ja Aku Ankan seurasta tietokoneiden ja internetin aikaan ja edennyt nykyiseen somemaailmaan.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry myös koteihin. Vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.

Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Lähes jokaisella - seniorit mukaan lukien - on vähintään älykännykkä. Monilla on kotonaan pöytätietokone, kannettava eli läppäri tai tablettilaite tai mahdollisesti nuo kaikki laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No ovatko tietolaitteet helpottaneet elämää?
Mielestäni ovat helpotttaneet suunnattomasti. Toki meistä monille  uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n opastuspaikoilta. Monelle seniorille suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla?
Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa.

Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli viiden  vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana.

Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle.

Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Enimmäkseen luen Twitterissä toisten twiittejä, harvemmin julkaisen mitään itse siellä.

Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen julkaisija Facebookissa.

Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

Tarviiko noita kaikkia ohjelmia käyttää ja osata?

No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!

Entä ne mediataidot - tarvitaanko ja mistä niitä saa?

Mediataitoja tarvitsevat kaikki, myös minä, somettava vanhus.  Medialukutaitoa voi hankkia pienin askelin. Lue johdannoksi  Medialukutaito ja seniorit .

Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu Enterin mediataito-tietoiskuihin:

Markku Ukonaho alias Vanhus Stadissa

Enterin vertaisopastaja