Jäähyväiset Windows 7:lle - vinkkejä käyttäjille

Windows 7 oli hyvä käyttöjärjestelmä, mutta 14.1.2020 sen päivitykset loppuvat. Samalla loppuvat tietoturvapäivitykset ja korjaukset käyttöjärjestelmän eli tietokoneen perusohjelmiston toimintaan.  Tämän jälkeen Windows 7 -koneen käyttö nettiin yhdistettynä ei siis ole tietoturvallista käyttöjärjestelmän valmistajankaan eli Microsoftin mukaan.

Mitkä ovat seniorin vaihtoehdot tässä tilanteessa?

Tilannetta on syytä arvioida käyttötarpeen näkökulmasta, eikä vain halusta jatkaa tutun laitteen käyttöä väkisin.

Jos käyttäjä haluaa edelleen käyttää internetin palveluita sekä Windows-tietokoneessa ajettavia ohjelmia, käyttötarpeen arvioinnin on lähdettävä näistä lähtökohdista.

Seniorien yleisimmästä näkökulmasta netin käyttö on selainpohjaista (Chrome, Firefox, Edge tai aiemmin Internet Explorer).  Kun käyttö on tällaista, suositeltavin käyttöväline on tabletti, joka on kevyt ja kätevä. Paljon kirjoittavallekin se voi olla hyvä valinta, jos hankitaan lisäksi erillinen näppäimistö.

Jos Windows 7 -tietokoneella on paljon muokattu valokuvia tai videoita, laskettu Excelillä, tehty esityksiä, hoidettu kirjanpitoa tms., pitää tällöin saada uusi käyttöjärjestelmä, käytännössä Windows 10. Jos koneessa haluaa käyttää vain selainta, tällöin vaihtoehtona on myös Linuxin asentaminen käyttöjärjestelmäksi.

Yksinkertaisin tapa saada käyttöönsä Windows 10 -tietokone on ostaa uusi kannettava tietokone. Yleensä riittävän hyvän koneen saa 300–500 eurolla, mutta teknisiin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Uuden laitteen hankkijan kannattaa perehtyä esimerkiksi Enterin laitteenhankintaoppaaseen.(linkki johtaa sivulle https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/laitteet-ja-tekniikka/, jossa on laaja "Mikä laite minulle sopisi?​"- aineisto lukuisine linkkeineen)  

Windows 10 eroaa Windows 7:sta hankalassa mielessä. Kaikkia Windows 7:n tukemia tulostimia, skannereita ja muita oheislaitteita ei enää tueta Windows 10:ssä. Valitettavaa mutta totta.  Siirtyminen uuteen käyttöjärjestelmään voi siis tarkoittaa myös uusien oheislaitteiden hankintaa. Yhteensopivuutta voi etukäteen selvittää nettikyselyillä ja Windows 10:n tukemien oheislaitteiden luetteloista.

Eräin edellytyksin käyttöjärjestelmän valmistaja Microsoft voi edelleen päivittää tietokoneen Windows 7:stä Windows 10:ksi. Päivitys vie pari tuntia ja voi joissain tapauksissa kuitenkin epäonnistua, jos esimerkiksi kovalevy on liian pieni.

Windows 7 -tietokoneen käyttäjän ongelmatiikkaa on esitetty myös Enter ry:n videoblogissa:

Windows 7:n jälkeen - ENTER ry:n videoblogi, osa 2 
(video avautuu YouTubessa)

Tervetuloa digiopastuksiin pohtimaan vaihtoehtoja tähänkin kysymykseen! Aihe on haastava myös monelle opastajalle, mutta yhdessä keskustelemalla ratkaisut varmasti löytyvät. Enterin opastuspaikat Uudellamaalla ovat joulutauolla ja avautuvat loppiaisen jälkeen. Opastuspaikat ja ajat löydät osoitteesta https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/

Senioreille suunnatut tietotekniikan vertaisopastuspaikat muualla Suomessa löytyvät osoitteesta: https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/
Myös oman alueen kirjastot osaavat yleensä neuvoa, mistä digitukea on saatavilla.

Ilkka Veuro, vertaisopastaja

Mitä digiopastuksissa oikeasti opastetaan?

ENTER ry:ssä on lähes 200 vapaaehtoista senioria, jotka auttavat muita senioreita digiasioissa. Vuosittain opastuksia tehdään tuhansia ja vuosittain yhdistyksessä myös selvitetään, mitä opastuksissa oikeasti opastetaan. Eniten kaivataan apua älypuhelinten peruskäyttöön. 

Viime vuosien tapaan älypuhelinten opastukset vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Samaa ovat muuten kertoneet muutkin ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset eri puolilla Suomea. Tablettien määrä tuntuu hieman hiipuneen, mutta kyllä nekin opastuksissa näkyvät. Älypuhelimet kiinnostavat myös tietoiskujen aiheena. Monet yhdistykset ovat pyytäneet vapaaehtoisiamme puhumaan älypuhelinten iloista ja hyödyistä ja haluavat innostaa ja kannustaa jäseniään tutustumaan laitteisiinsa ja opettelemaan entistä monipuolisemmin niiden käyttöä.

Opastettujen laitteiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

 Älypuhelimet tutuksi opastuksissa

Älypuhelinten perushallinta tosiaan puhututtaa opastuksissamme. Sekä erilaisia asetuksia että päivitysten tekemistä pohditaan paljon. Monilla senioreilla on kaikki päivitykset tekemättä, sillä niitä ei uskalleta tai osata tehdä itse. Omat taidot koetaan monesti jopa heikommiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. Rohkaisu onkin yksi suurimpia ja tärkeimpiä digiopastajan tehtäviä.

Älypuhelimien opastusaiheiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

Rohkaisemisen lisäksi digiopastuksissa opetellaan mm. laittamaan puhelin äänettömälle, lisäämään yhteystietoja ja tarkistamaan onko nettiyhteys käytettävissä. Kysyttyjä aiheita ovat myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten mm. sähköpostit sekä WhatsApp. Myös kaikki valokuviin liittyvät aiheet kiinnostavat. Monet haluavat oppia varmuuskopioimaan kuvia ja lähettämään niitä ystävilleen. Samalla tulee usein kysymyksiä pilvipalveluiden logiikasta ja tiedostojen löytämisestä laitteelta. 

Tänä vuonna sähköinen asiointi näkyi nousevana opastusaiheena. Aika kaukana se on vielä verrattuna älylaitteiden perushallintaan, mutta nousi kuitenkin jo listalle. Tässäkin rohkaisu ja erilaisten termien avaaminen ovat keskeisimpiä apuja, mitä opastajat antavat, sillä sähköiset palvelut pelottavat tai niiden toimintalogiikka tuntuu vieraalta.

Yksi opastus kestää keskimäärin yhden tunnin. Tuon tunnin aikana opastettava joutuu ja pääsee tekemään itse mahdollisimman paljon, jotta hän itse oppii ja saa varmuutta tekemiseen. Monet tulevat opastuksiin useammankin kerran ja sehän sopii. Ilahduttavaa on sekin, että jatkuvasti myös uudet asiakkaat löytävät opastuksiin. Eniten Enterin opastuksissa käy 70-80-vuotiaita naisia, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki oppimishaluiset tai apua tarvitsevat, nuoremmat ja vanhemmat seniorit - myös ne miehet..! 

Opastusaihekysely löytyy kokonaisuudessaan Enterin nettisivuilta Opastusaihekyselyn raportti 2019.pdf (linkki avaa uuden ikkunan) 

Tiina Etelämäki

ENTER ry

Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää ja 1000 seniorin joukko, joka haluaa pysyä digissä mukana. Heistä lähes 200 antaa vapaaehtoisina digiopastusta muille senioreille.

Kahden kärpäsen kirjasto

Viherlaakson kirjastossa saattoi huhtikuisena tiistaina “iskeä" kaksi kärpästä kerralla - nimittäin oli mahdollisuus osallistua Enterin tietotekniikkaopastukseen ja äänestää ennakkoon. Aamupäivällä, ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä äänestäjiä kävi rauhalliseen tahtiin, välillä muodostui parin hengen jonoja. Enterin opastukseen tuli vuorostaan kolme opastettavaa parituntisen opastusajan kuluessa.

Viherlaakson kirjastossa aloitettiin opastus viime syksynä. Kirjasto on pieni, miellyttävä ja valoisa, ja opastamisen tilat ovat kirjasalissa rauhalliset sekä opastamisen että kirjastonkäyttäjien kannalta. Viherlaakso sijaitsee Espoossa Lippajärven rannalla, Turuntien varressa.

               Erkki Halonen opastaa               kuva: Jukka Noponen

Kyseisenä tiistaina opastajina oli kaksi Erkkiä -  Erkki Halonen ja Erkki Ylitalo. Heitä yhdistää pitkä ura töissä tietotekniikan parissa.

Erkki Y. oli Nokialla tietokantasuunnittelussa ohjelmistojen ylläpitotehtävissä ja sittemmin unix-asiantuntijana. Suurissa firmoissa ei PC:tä käyttäneet kuin niihin erikoistunut “PC-porukka”, mutta ongelmat ja niiden ratkaisut olivat samankaltaisia, oli kyseessä pienet tai isot koneet.

Myös Erkki H. työskenteli suurella työnantajalla - it-tukena verohallinnossa ja Valtorissa, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksessa. Jäätyään marraskuun lopulla eläkkeelle hän on etsinyt sopivaa puuhaa ja liittyi Enterin jäseneksi nettisivujen kautta. Tutustuttuaan Enterin toimintaan opastaminen tuntui kiinnostavalta. Erkki H. arveli, että sen kautta pysyisi itsekin ajan tasalla tietotekniikasta. Se myös palkitsee, kun voi auttaa muita.

Valtorissa Erkillä oli vastuuna muutaman tuhannen ihmisen it-tuki ja siksi hänellä on vahvaa tietoa loppukäyttäjän opastamisesta. Siellä toki tunnettiin laitteistot ja niillä olevat ohjelmistot tarkkaan, kun taas näissä Enterin opastuksissa ei tiedetä ennakkkon muuta, kuin että opastettava tarvitsee apua. Tässä on ero.

Erkki H. aloitti opastamisen Enterissä täällä Viherlaakson kirjastossa ja oli nyt opastamassa toista kertaa. Hän oli käynyt seuraamassa opastamista muutaman kerran Sellon kirjastossa.

Erkki Y. taas on konkariopastaja. Hän aloitti lähes seitsemän vuotta sitten. Silloin opastusta annettiin Lasipalatsin tiloissa ja sen jälkeen hän on ehtinyt opastamaan Sellossa, Entressessä ja nyt sitten Viherlaakson kirjastossa. Erkki Y:n mukaan seniorien ongelmat tietotekniikassa ovat kirjavia, mutta enimmäkseen kyse on joko laitteiden peruskäytön selvittämisestä tai tietyn ongelman ratkaisemista.

Näiden vuosien aikana Erkki Y. on todennut, että senioreille pitäisi antaa enemmän tietoa laitehankinnoista ja että ensimmäisen postilaatikon tulisi olla heti riittävän iso. Kuvat nimittäin vievät enemmän tilaa kuin käyttäjät aluksi ymmärtävät. Seniorit eivät myöskään huomaa varautua ohjelmistopäivityksiin, kun niiden vuoksi pitäisi jättää laitteessa virta päälle automaattisen päivityksen ajaksi. Seniorit tapaavat sammuttaa laitteen heti, kun asia on hoidettu.

Erkki H. tuumi, että ajanvarauksen yhteydessä olisi hyvä saada tietoa opastettavan haasteista ja pulmista. Tähän mennessä hänen tapaamansa opastettavat ovat olleet motivoituneita ja halukkaita oppimaan. Siitä näkee, että he tarvitsevat näitä tietoja jokapäivisessä elämässä.

 Viherlaakson kirjasto      kuva: Nina Ziessler

Tarkemmat tiedot Viherlaakson opastuksesta ja muista Enterin opastuspaikoista löytyvät https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Jukka Noponen
Enterin vertaisopastaja

Seniori aktiivisena Facebookissa

Facebook on  tunnetuin ja eniten keskustelua herättänyt sosiaalisen median kanava. Itse liityin Facebookiin vuoden 2008 lopulla. Aluksi pelkästään katselin muiden postauksia, kun en oikein tiennyt, miten sinne kirjoitellaan. Eräs koulukaveri pyysi minut Facebook-kaverikseen ja tein ensimmäisen postauksen vastaamalla tämän kaverin kysymykseen.

Aloin julkaista Facebookissa juttuja kuntoilusuorituksistani, käynneistä mökillä, opiskelustani, vapaaehtoistyöstä jne. Nämä postaukset sisälsivät pelkkää tekstiä. Vasta joulukuussa 2010 julkaisin Facebookissa ensimmäiset videot ja valokuvat Madeiran matkaltani.

Päivitykset

Alkuaikoina julkaisin päivityksiä kuntoilusuorituksistani melkein päivittäin. Ajan mittaan huomasin, että eivät ne jatkuvasti kiinnosta Facebook-kavereitani. Niinpä nykyään olen harventanut julkaisuja ja teen postauksia vain tärkeimmistä kuntoilusuorituksista ja yhteenvetoja tietyin väliajoin. Yhteen aikaan julkaisin säännöllisesti omalla  Facebook-aikajanallani myös linkkejä tietotekniikkauutisiin, mutta nykyisin julkaisen tietotekniikkauutisia pääasiassa Twitterissä.

Kaikkia päivityksiä en tee suoraan Facebookiin. Julkaisen kuviani Instagramissa ja näistä päivityksistä voin lähettää kuvan automaattisesti myös Facebookiin ja Twitteriin.

Instagramiin lataamani kuva julkaistuna automaattisesti Facebookissa

Päivitän silloin tällöin myös Enterin Facebook- ja Twitter-sivuja ja tällöin käytän hyväkseni omaan Twitteriini kirjaamiani twiittejä säästääkseni hieman aikaa muihin harrastuksiini.

Ryhmät
 
Faceebookissa on  mahdollisuus liittyä johonkin ryhmään ja seurata sen toimintaa ja/tai julkaista siellä postauksia. Ryhmä voi olla julkinen, suljettu tai salainen. Itse olen mukana muutamassa ryhmässä.

Osa ryhmistä, joissa olen jäsenenä

Ehkä eniten olen julkaissut ryhmässä SLANGINYT. Nimensä muksisesti siellä keskustellaan mielellään Stadin slangilla - toki tavallinenkin keskustelu sallitaan. Itse osallistun hyvin vähän keskusteluihin. Sen sijaan julkaisen siellä Stadi-aiheisia valokuvia, joihin yleensä laitan kuvatekstin Stadin slangilla. 

Enterin ylläpitämistä ryhmistä seuraan seuraavia: Vapaaehtoistyö tietotekniikkaopastajana, Enterin jäsenjutut ja Enterin opastajat. En osallistu kovin innokkaasti keskusteluihin, mutta silti pidän näitä ryhmiä hyödyllisinä. Sieltä saa paljon hyviä neuvoja tarvittaessa. 

Hiihdon harrastajana saan Paloheinän hiihtoladut-ryhmästä tietoja, milloin siellä pystyy hiihtämään. Tämä siksi, että hiihtokausi Etelä-Suomessa on hyvin epävakaata. 

Uudet toiminnot Facebookissa

Vuonna 2017 Suomessa Facebookiin lisättiin toiminto Marketplace, jossa voi myydä tavaroita. Olen jonkn verran seurannut, mitä siellä myydään. Itse en ole kuitenkaan mitään myynyt enkä ostanut.

Tavaroita lahjoitetaan, vaihdetaan, ostetaan ja myydään myös Facebook-ryhmien kautta. Ilmeisen suosittuja ovat kaupunginosien omat Fb-kirpputorit. 

Vuonna 2018 Facebook otti Suomessa käyttöön toiminnon Watch. Siellä voi katsella Facebookin partnereiden julkaisemia videoita. Tavallinen henkilö ei voi itse lisätä sinne videoita. 

Loppupäätelmiä

 

Minulla on 247 kaveria Facebookissa. Läheskään kaikki heistä eivät ole kuitenkaan aktiivisia Facebookissa. Kukin toimii omalla tavallaan. Facebookia voikin käyttää monella tavalla. Jos ei halua julkaista siellä mitään, voi vain seurata muiden postauksia. Joku voi olla kiinnostunut liittymään Facebookissa vain johonkin ryhmään ja toimimaan siellä. Yritysten ja yhdistysten sivut ovat julkisia ja niistä voi saada hyödyllisiä tietoja. Facebook on hyvä yhteydenpitokanava esimerkiksi sukulaisten kesken. 

Facebook on saanut viime aikoina negatiivista huomiota. Ei tästä pidä kuitenkaan pelästyä. Yksityinen henkilö voi liittyä turvallisesti Facebookiin. Yksi asia tulee mieleen, jota kannattaisi välttää Facebookissa. Facebookissa on kaikenlaisia hömppätestejä. Niihin vastaamista kannattai välttää, koska ne saattavat kerätä henkilöiden yksityistietoja. 

Tapio Hietamäki

Enterin vertaisopastaja

Enter järjestää maaliskuulla 2019 Seniori Facebookissa -aiheisia tietoiskuja.

Some ei katso käyttäjän ikää

Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja valmiuksia kohdata digitaalisen maailman haasteita.

Enter ry - jonka vertaisopastajiin kuulun -  osallistuu ikäihmisten
mediataitojen kehittämiseen opastamalla ja tietoiskuin.

Meikävanhuksen tie on kulkenut isoisän putkiradion ääreltä Baskervillen koiran ja  RinTinTin-sarjan, Tex Willereiden ja Aku Ankan seurasta tietokoneiden ja internetin aikaan ja edennyt nykyiseen somemaailmaan.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry myös koteihin. Vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.

Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Lähes jokaisella - seniorit mukaan lukien - on vähintään älykännykkä. Monilla on kotonaan pöytätietokone, kannettava eli läppäri tai tablettilaite tai mahdollisesti nuo kaikki laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No ovatko tietolaitteet helpottaneet elämää?
Mielestäni ovat helpotttaneet suunnattomasti. Toki meistä monille  uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n opastuspaikoilta. Monelle seniorille suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla?
Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa.

Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli viiden  vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana.

Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle.

Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Enimmäkseen luen Twitterissä toisten twiittejä, harvemmin julkaisen mitään itse siellä.

Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen julkaisija Facebookissa.

Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

Tarviiko noita kaikkia ohjelmia käyttää ja osata?

No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!

Entä ne mediataidot - tarvitaanko ja mistä niitä saa?

Mediataitoja tarvitsevat kaikki, myös minä, somettava vanhus.  Medialukutaitoa voi hankkia pienin askelin. Lue johdannoksi  Medialukutaito ja seniorit .

Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu Enterin mediataito-tietoiskuihin:

Markku Ukonaho alias Vanhus Stadissa

Enterin vertaisopastaja

 

Medialukutaito ja seniorit

Ajan hermolla pysymistä, some-keskusteluiden seuraamista ja jopa osallistumista niihin. Näitä kaikkea on medialukutaito tänä päivänä. Siihen kun vielä lisätään mukaan faktan ja fiktion erottamisen taito, niin ollaan jo todella pitkällä! Nämä ovat asioita, joihin ENTER ry paneutuu helmikuun tietoiskuissaan mediataitojen osalta.

Helmikuun alussa (4.2.2019 alkava viikko) vietetään kansallista mediataitoviikkoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) koordinoimana. Kavin mukaan: “Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen”.

En usko, että yhdenkään edellä mainitun kohderyhmän mediataidot ovat siinä pisteessä, ettei mitään osaamista tarvitsisi enää kehittää tai vahvistaa. Jos itse joskus kuvittelen itsestäni niin, voitte tulla muistuttamaan ja kertomaan, että olen väärässä. Median muuttuessa jatkuvasti myös valmiudet ja tarpeet muuttuvat. Vaikka muutos monia hämmentää ja joskus voi tuntua siltä, ettei pärjää millään menossa mukana, kannattaa kerätä rohkeutensa ja lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Media on osa yhteiskuntaa ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervetuloa Enterin mediataito-tilaisuuksiin:
tietoisku “Seniorit näkyviin somessa” 
luento “Miten erottaa faktan ja fiktion verkossa?” 
tietoisku “Ajan hermolla netissä” toistetaan neljässä kirjastossa 
Katso Tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot 

Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja 
ENTER ry

Tietoiskut oppimispaikkana

Enterissä on monia tapoja ja paikkoja uuden oppimiseen. Monelle seniorille paras ja tärkein tapa ja paikka oppia tietotekniikan ja digitaalisen maailman saloja on henkilökohtainen opastus. Joskus on kuitenkin kiva osallistua myös isompiin tilaisuuksiin ja asioiden yleisempään käsittelyyn. Isommille porukoille suunnatut tietoiskut ovatkin hyvä paikka innostumiseen ja oppimiseen.

Marraskuussa isompana teemana Enterissä on Googlen palvelut. Tarkoituksena ei ole niinkään mainostaa yhden firman palveluita, vaan enemmänkin herätellä ihmisiä erilaisiin pilvipohjaisiin palveluihin. Eli sellaisiin palveluihin, joihin pääsee käsiksi monelta laitteelta maksutta. On mukava päästä samaan kalenteriin käsiksi sekä älypuhelimesta, tabletilta että tietokoneelta ja tarvittaessa vielä jakaa se muille perheenjäsenille. Jos tällaisista mahdollisuuksista ei kuitenkaan tiedä mitään, vaikea niitä on alkaa käyttämään, ennen kuin joku niistä kertoo.

Tietoiskut toimivat parhaiten tiedon jaossa, esimerkkien kertomisessa ja mahdollisuuksien herättelyssä. Siellä voi näyttää esimerkiksi miten tekstitiedosto jaetaan toiselle niin, että kumpikin pääsee sitä muokkaamaan samaan aikaan. Tai kertoa, mihin ja miten kuvia voi tallentaa pilveen ja jakaa sieltä myös muiden saataville. Kun tietää, mikä on mahdollista, voi opetella itsekin tekemään.

Varsinainen laitekohtainen opastus tapahtuu henkilökohtaisessa opastuksessa, sillä tietoiskuissa on jotakuinkin niin monta erilaista laitetta, käyttöjärjestelmää ja taitotasoa kuin on ihmistäkin, jolloin yksityiskohtainen opastaminen menee mahdottomaksi. Henkilökohtaisessa opastuksessa neuvotaan kädestä pitäen, miten joku asia tehdään, juuri opastettavan omalla laitteella. Ja harjoitellaan niin monta kertaa, kuin tarve vaatii. Tietoiskut kuitenkin herättävät ajatuksia ja monet seniorit niiden avulla alkavat itsekin opetella uusien palveluiden käyttöönottoa.

Enterin  vapaaehtoisten pitämät tietoiskut ovat maksuttomia ja suuri osa niistä on avoimia kaikille. Osa on suunnattu vain Enterin jäsenistölle tai opastajille. Tietoiskuja pidetään yleensä kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

Lisätietoa Enterin tietoiskuista: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri

Tiina Etelämäki

Älykännyköiden ja tablettien käyttö on lisääntynyt senioreilla

ENTER ry:n opastuksissa näkyy koko ajan enemmän älypuhelimia ja tabletteja. Opastustilastojenkin mukaan mobiililaitteet ovat ohittaneet muut tietokoneet. Vuosi 2017 näyttää olleen ainakin Enterin tilastoissa käännekohta.

Miksi mobiililaite?
Monet pitävät älypuhelimia ja tabletteja yksinkertaisempina ja helpompina, ja sitähän ne usein ovatkin. Tietokoneissa on enemmän mahdollisuuksia, mutta samalla ne ovat monimutkaisempia hallita. Kannettava tietokone on toki hyödyllinen, jos esimerkiksi kirjoittaa paljon tekstiä. Netissä surffailuun, tv-ohjelmien katseluun ja sähköpostien lähettämiseen tabletti on kuitenkin monelle näppärämpi. Ja onhan sitä helpompi kuljettaa mukanakin. Lisäksi mobiililaitteille on kehitetty kaikkea kivaa, kuten viestintäsovellus WhatsApp, askelmittari Google Fit, reittioppaita sekä Helmet-kirjastojen Taskukirjasto, josta saa suoraan uusittua lainoja, varattua kirjoja ja kaivettua kirjastokortin, jos fyysinen kortti sattui jäämään kotiin. Älypuhelimista on siis hyötyä ja iloa siellä missä sattuukin kulkemaan!

Mihin apua tarvitaan?
Enteriltä haetaan apua eniten älypuhelinten perusominaisuuksien hallintaan. Opastuksissa opetellaan mm. laitteen pyyhkäisykosketusta, asetuksia, langattoman nettiyhteyden käyttöä sekä pohditaan mukavia itselleen sopivia sovelluksia ja harjoitellaan niiden käyttöä. Valokuvat, niiden lähettäminen, muokkaaminen ja siirtäminen tietokoneelle on myös yleinen opastusaihe.

Lähtökohtana on se, että opastuksissa käydään läpi juuri niitä toimintoja, joita opastettava haluaa laitteellaan oppia tekemään. Lisäksi opastaja voi esitellä uusia vinkkejä, jos ei itse oikein tiedä, mitä kysyä.

Monet tulevat opastuksiin myös kovin hitaan tai muuten toimimattoman laitteen kanssa kysymään, että miten sitä voisi hieman nopeuttaa tai saada sujuvammaksi. Aina ei tallennustilan siivoaminenkaan auta, vaan monesti ilmenee, että sukulaiset ovat vieneet vanhat laitteensa mummolle tai papalle eikä silloin juuri mitään ole tehtävissä. Kyllä aloittelijankin innostus helposti hyytyy, jos laite ei pelaa.

Mistä opastusta voi hakea?
Enterin kaikissa opastuspaikoissa autetaan älypuhelimien ja tablettien käytössä. Lokakuussa mobiililaitteet ovat vahvasti mukana myös Enterin pitämissä tietoiskuissa monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Kannattaa tulla oman laitteen kanssa tilaisuuksiin, mukaan voi aina tarttua ihan uusia käytännöllisiä vinkkejä! Ja tilaisuuksiin saa tulla myös pohtimaan ihan ensimmäisen laitteen hankintaa.

Enterin opastuspaikat ja -ajat: www.entersenior.fi/enter-opastaa/
Enterin tietoiskujen Tapahtumakalenteri: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri/

Tiina Etelämäki

Älypiiri II esittäytyy

Opastajien yhdessä oppiminen opintopiiri-tyyppisesti on havaittu toimivaksi tavaksi kehittää omaa osaamista. Yhdessä oppiminen myös edistää yhteisöllisyyttä. Syksyllä 2017 kokosi Enterin opastajien koordinaattori Nina Ziessler opastajille lähetetyn kyselyn avulla porukan, joka voisi kokoontua säännöllisesti tiettynä päivänä  Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneen tutkimaan yhdessä mobiililaitteiden ihmeellistä maailmaa. Yksi Enterin vapaaehtoisista, Helena Venäläinen, lupautui neuvotteluhuoneen koon mukaan mitoitetun, 12 henkisen ryhmän koollekutsujaksi. Syntyi keskiviikkoisin kokoontuva Älypiiri II.


Älypiiri II:n yhteinen muisti
Helena perusti Google Drive -kansion, johon jokaisella osallistujalla on kirjoitusluvat. Kansiosta löytyy taulukko osallistumisista sekä muistio jokaisen tapaamiskerran ohjelmasta, joka tilaisuuden jälkeen muuttui esityslistasta muistioksi. Myös muuta materiaalia on jaettu kansion kautta. Osallistujat saivat itse täydentää dokumenttteja, Helena huolehti niiden viimeistelystä ja jakelusta ryhmälle sekä Enterin toimiston väelle.

Älypiirin käyttämä laitteisto
Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneessa oli seinällä HDMI-liitännällä toimiva iso näyttö. Helenalla oli IOS-laitteiden liittämistä varten erillinen HDMI-sovitin. Koska valtaosalla osallistujia oli Android-laitteet, lainasimme niiden näyttöjen peilaamista varten Enterin ChromeCastin. Sitä varten luotiin Helenan kännykällä oma wifi-verkko, johon ChromeCast ja peilattava laite liitettiin. 

Älypiirin toiminnan suunnittelu
Syksyn 2017 ensimmäisessä tapaamisessa lokakuussa 2017 esittäydyttiin ja kerrottiin omat älylaitteiden osaamisen vahvuudet ja heikkoudet, yhteenveto toimi pohjana eri tapaamiskertojen sisällölle. Päätettiin, että kuukausittaisessa tapaamisessa joku osallistujista aina esittelee lempisovelluksensa. Tärkeiksi opittaviksi asioiksi nousivat mm. Android-laitteet ja niiden oletussovellukset, valokuvat, pilvipalvelut ja liitettävyys/näytön peilaus sekä tietoturva. Päätettiin ottaa joka tapaamiskerran ohjelmaan myös joku akuutti ongelma. Kirjasto 10:n tilan varaaminen piti hajauttaa osallistujille, koska yhdellä henkilöllä sai olla vain yksi varaus kerrallaan voimassa ja tila piti varata pari - kolme kuukautta etukäteen.

Mitä opiskeltiin
Harjoittelimme joka kerta Android-laitteiden näyttöjen peilaamista ChromeCastilla isolle näytölle. Aina se ei mennyt ihan strömsöläisittäin, mutta pärjättiin kyllä. Valokuvien synkronointiin Googlen palveluilla hankittiin yhdeksi kerraksi avuksi René Tigerstedt, mutta muiden teemojen osalta löytyi tietoa omasta takaa tai netistä. Lempisovellusten esittelyn kautta tutustuttiin syksyllä  mm. Virossa olevan mökin ilmalämpöpumpun etähallintaan Airpatrol-sovelluksella sekä HSL:n reittioppaaseen.

Kevätkauden lempisovellusten esittely alkoi MobilePayn esittelyllä - vaikka palvelua esitellyt henkilö ei oikeasti suostunut siirtämään tileillemme senttiäkään. Esittely jatkui Kauppalehden mobiilipalveluilla ja päättyi (iPhone ja Android) -terveyssovellusten esittelyyn.

Syksyllä 2017 laadittu ohjelma oli ohjeellinen, seuraavan kerran tapaamisen ohjelmaa mietittiin edellisen kerran yhteydessä. Ajankohtaisia aiheita otettiin myös lennosta ohjelmaan: maaliskuun 2018 tapaamisessa käytiin läpi kodin kyperoppaan tekstin herättämiä kysymyksiä, esimerkiksi salasanojen hallinnasta. Paljon puhuttiin tietoturvasta ja monta asiaa siihenkin liittyen jäi vielä jatko-opintoihin. Opiskelun lomassa vietettiin myös nyyttäriperiaatteella pikkujoulut ja kevätkauden päättäjäiset.

Kuva kevään 2018 päättäjäisistä. Kuvassa vasemmalta Kaino, Katri, Irene, Riitta, Kipa, Helena ja Raija

Osallistujien ajatuksia

Olen ollut ihan tyytyväinen näihin tapamisiin ja kyllä toivon, että ne jatkuvat myös syksyllä. Sekin on sopinut minulle, että aiheita on ollut useampia per tapaaminen vaikkakin Reneen yhteen asiaan keskittyminen toi minulle uutta ja selvyyttä yhdestä aiheesta.

Ryhmä on ollut tosi hyödyllinen ja mukava ja olisin mielelläni mukana jatkossakin.
Kokoontumispaikkana aseman seutu on tosi hyvä. Toki Iso-omenakin sopii.

On ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa olla mukana. Ehdottomasti haluan osallistua jatkossakin ja toivon, että sopiva aika ja paikka löytyy jokaiselle sopivalla etäisyydellä.

Ongelmien pohtiminen yhdessä ja keskusteleva tapa selventää asioita on tämän tyyppisen opintopiirin vahvuus.

Omien lempisovellusten esittely toi tietoa monesta uudesta sovelluksesta. Omien kysymysten ja ongelmien esiintuominen ja niiden selvittäminen on myös ollut hyödyllistä.

Ryhmän jäsenten aktiivisuus ja halu oppia uutta sekä jakaa omaa osaamistaan on ollut kiitettävää. Lupa esittää ”tyhmiä kysymyksiä” on tällaisen ryhmän toiminnassa elintärkeää.

Älypiiri II:n tulevaisuus
Yhdessä opiskelun jatkaminen nähdään ryhmässämme tarpeelliseksi, toki uusi tukikohta kaikille sopivien yhteyksien päässä pitää löytää. Kirjasto 10:n neuvottelutila ei ole enää lokakuussa käytettävissä eikä uusi Oodi ole siihen aikaan vielä auki. Toivomme kuitenkin, että se ensi vuonna tarjoaa vähintäänkin samantasoisen tilan toiminnallemme - sinne siis pyrimme. Väliaikana käytämme avuksi mm. Enterin toimiston tiloja Elimäenkadulla.

Vaikka opintopiirimme on periaatteessa kaikille avoin, asettaa käytössä olevan neuvottelutilan kapasiteetti rajat ryhmän koolle. Osallistujat valikoituvat myös tapaamisajankohdan mukaan. Meillä se on keskiviikko-iltapäivä kerran kuukaudessa. Tokihan Älypiiri II:n tapaisia opintoryhmiä voisi syntyä lisää eri paikkoihin ja eri päiville.

Erilaiset opintopiirit ja älypiirit ovat hyvä tapa jakaa osaamista ja ajatuksia. Kaikilla on oma osaamisensa ja kaikki pääsevät välillä kyselemään ja oppimaan uutta.
Kaiken lisäksi yleensä yhdessä oppiminen on paljon kivempaa kuin yksin opettelu!
Kannattaa rohkeasti perustaa itsekin opintopiiri, vaikka yllämainittujen vinkkien tukemana.


ENTER ry :n  Älypiiri II

Oodi yhteistyölle - Enter-muistoja Kirjasto10stä

Opastuksia Kirjasto10ssä syykuusta 2015 toukokuuhun 2018

Yksi Enterin merkittävimmistä opastuspisteistä on tullut eräänlaiseen risteyskohtaan, kun Postitalossa sijaitseva Kirjasto10 sulkee ovensa syyskuussa. Kirjasto valmistautuu muuttamaan Kansalaistorille valmistuvaan uuteen keskustakirjasto Oodiin, jonka on määrä avautua joulukuussa 2018.

Uutta ja hienoa on luvassa ja ylpeinä voimme todeta, että Enter on myös Kirjasto Oodin toiminnassa mukana. 

Keskustakirjaston perustuskiveä muuraamassa 24.5.2016, Enterin toiminnanjohtaja Juulia Andersson sekä hallituksen jäsenet Seppo Kurkinen (vas.) ja Raimo Anttila  Kuva: Nina Ziessler

Kari Lämsä esittelemässä Oodi-kirjastoa Enterin opastajille Kuva: Nina Ziessler

Yhteistyö Helsingin kaupunginkirjaston kanssa on muistelemisen arvoinen juttu! Se juontaa juurensa vuoteen 2005, jolloin Lasipalatsin Kohtaamispaikassa ryhdyttiin opastamaan sähköisen asioinnin välineiden käyttöä.1  Kirjastopalveluiden tuottamisessa tehtiin uudenlainen avaus, kun ENTER ry otettiin toimintaan mukaan ja vapaaehtoiset tietokonetuutorit ja kännykkäluotsit ryhtyivät opastamaan senioriasiakkaita kirjaston tiloissa. Tämän tyyppistä kansalaistoimintaa hämmästeltiin kovasti, mutta nykyään kirjastojen arkipäivää ovat erilaiset kielikahvilat, lukupiirit ja harrastekerhot. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajiakin tapaa jo 21 Helsingin kirjastossa. Ja tietysti yhä laajemmin koko Uudellamaan alueella!

Opastukset olivat kysyttyjä jo Lasipalatsin aikana. Opastuspäiviksi vakiintuivat tiistai ja torstai ja opastusta tarjottiin ilman ajanvarausta kolme tuntia kerrallaan. Sama käytäntö jatkui, kun Kaupunkiverstaaksi muuttunut toiminta siirtyi syksyllä 2015 Postitaloon Kirjasto10:n yhteyteen, Enterin tietotekniikkaopastus mukanaan. Keskeinen sijainti, runsas ja osaava opastajakunta sekä pitkät opastusajat ovat olleet tämän opastuspaikan tunnusmerkkejä.

“Parasta Kirjasto 10:n opastuksissa on se, että ongelmat saadaan ratkaistua. Monesti ongelmia ratkotaan usean opastajan voimin. Tämä antaa myös opastettaville hyvän ja kannustavan mallin”, kertoo opastajien yhteyshenkilönä toiminut Maarit Fred. “Ihailen opastajien vaatimattomuutta ja kannustavuutta - se luo hyvän ilmapiirin opastettaville. Myös kirjaston henkilökunta on ystävällistä ja auttavaista, siellä on ollut helppo toimia”, Maarit jatkaa.

Kirjasto10n opastukset käynnissä Kuva: Maarit Fred

Kirjasto 10:n ryhmätyötila on mahdollistanut myös monet Enterin vapaaehtoisten, toimintaryhmien ja opintopiirien kokoontumiset keskeisellä paikalla. Kirjaston henkilökunta osastonjohtaja Kari Lämsän ja palvelupäällikkö Lotta Muurisen johdolla on lämpimällä tavalla tukenut toimintaamme kaikki nämä vuodet.

Kiitämme menneistä vuosista ja odotamme innokkain mielin tulevan Oodin avajaisia. Uusi ovi on raollaan - yhteistyö kirjastojen kanssa jatkukoon!

Enterin opastuspisteet Helsingin keskustassa syksyllä 2018

Ilman ajanvarausta:

Rikhardinkadun kirjasto tiistaisin ja torstaisin klo 11-14
Töölön kirjasto maanantaisin klo 11-13
Kallion kirjasto tiistaisin klo 13-15

 Ajanvarauksella:

Kampin palvelukeskus (vain kännykät ja tabletit) tiistaisin klo 10-11.30,
ajanvaraus p. 09 310 44513

Opastukset alkavat pääosin syyskuun alussa.
Katso tarkemmat aikataulut: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Enter opastaa Oodi-kirjastossa tammikuusta 2019 alkaen.

1Ikinörtti-kirjoitus Opastusta Lasipalatsissa 10 vuotta – eikä suotta! (5.6.2015)

Teksti: Nina Ziessler ENTER ry