maanantai 15. toukokuuta 2017

Satulan selkään!


Keltaiset kaupunkipyörät ovat ilmestyneet Helsinkiin ja Espooseen. Kantakaupungin alueella niitä ei voi olla näkemättä, sen verran paljon niitä on tänä kesänä.  Tarjolla on 1400 keltaista pyörää 140 pyöräasemalla Helsingissä ja sata pyörää Espoossa Matinkylän-Olarin alueella.


IMG_20170514_134749.jpg
Näppärä väline, kun haluat liikkua lyhyehköjä matkoja kaupungin alueella.  Mitään pitkän matkan pyöriä nämä eivät ole, mutta parin käyttökerran kokemuksella ne tuntuvat tukevilta ja vakailta, ilman kummempia konstailuja.  Runkokin tuntuu sopivan matalalta, pyörän selkään pääsee mukavasti.  Pyörissä on kolme vaihdetta, käsijarrut, valaisin ja heijastimet. 

IMG_20170514_141604.jpgSatulan korkeuden saa säädettyä sopivaksi ison vivun avulla ilman suurempaa voimankäyttöä tai ähinää. Satulaputken korkeusasteikko on merkitty selvästi. Kun sopivan korkeuden painaa mieleensä, säätäminen käykin seuraavilla kerroilla nopeasti.
Jos on tarpeen lukita pyörä väliaikaisesti pyöräasemien ulkopuolella, lukkovaijeri löytyy ohjaustangon sisältä. Kun vaijerin pään kiinnittää pyörän etuhaarukassa olevaan lukkopesään, koko ohjaus lukittuu ja pyörää on mahdoton käyttää ilman voimassa olevaa tunnusta.







Rekisteröityminen
Kaupunkipyörän käyttöoikeutta voit ostaa päiväksi, viikoksi tai koko (kesä-)kaudeksi. Palveluun rekisteröidytään osoitteessa www.hsl.fi/kaupunkipyörät.  

Kaupunkipyörä_taksat.JPG
Rekisteröityessä saat henkilökohtaisen pyöräilijätunnuksen ja pääset luomaan nelinumeroisen PIN-koodin pyörän noutoa varten. Sähköpostiosoitteesi ja valitsemasi maksu- tai luottokortin tiedot tarvitaan rekisteröitymisen yhteydessä.  – Käyttäjärekisteri on myös keino ehkäistä aikaisempina vuosina ilmennyttä pyörien tahallista vahingoittamista.

Pyörän käyttäminen
Kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi, voit ottaa miltä tahansa pyöräasemalta vapaan pyörän käyttöösi.  HSL:n Reittioppaasta näkyy kätevästi eri asemien sijainti ja reaaliaikaisesti niillä olevien vapaiden pyörien lukumäärä.
IMG_20170514_134800.jpgPyörän saat irrotettua telineestä syöttämällä pyöräilijätunnuksen ja PIN-koodisi. Jos sinulla on HSL:n matkakortti, voit tunnistautua palveluun sen avulla pyöräilijätunnuksen sijasta.  Asemien ohjekyltit näyttävät miten toimia.
















Verkossa maksamasi kauden aikana pääset fillaroimaan yksittäisiä, enintään puolen tunnin mittaisia matkoja niin paljon kuin haluat ilman lisäveloitusta. Jos pyörää käyttää yli 30 minuuttia palauttamatta sitä telineeseen, veloitetaan lisämaksu. Se alkaa maltillisesta yhden euron lisästä ja nousee portaittain puolen tunnin välein.  Lisämaksun voit välttää, kun palautat pyörän telineeseen ja otat sen saman tien uudestaan käyttöön.  Klik, uusi puolituntinen on alkanut!  Aina telinettä ei tietenkään satu matkan varrelle, niin että lisämaksu veloitetaan. Jokunen minuutti kirjoittajalla on koeajeluitten aikana jo ylittynyt, jolloin sähköpostiin tulee ilmoitus yhden euron veloituksesta lisäajan takia.  Ei paha!  Viimeistään viiden tunnin kuluessa pyörä on palautettava telineeseen, muuten menee jo 80 euron viivästysmaksu.
Kaupunkipyörä_lisät.JPG
Voit palauttaa pyörän mille tahansa kaupunkipyöräasemalle, jossa on vapaata. Työnnä etupyörä kiinni telineeseen ja odota, että kuuluu piippaus ja näyttöön tulee ok-kuittaus. Sen jälkeen sinulla ei ole enää vastuuta pyörästä ja voit jatkaa matkaasi omille asioillesi.
Olen rekisteröitynyt koko kauden käyttäjäksi.  25 euroa on mielestäni kohtuuhinta siitä vapaudesta, että voin milloin tahansa ottaa pyörän käyttöön ja suhata kaupungille tai merenrantaan tai mihin nyt tie vie.  Ainoa toistaiseksi keksimäni miinuspuoli on se, että kypärä ei yleensä ole mukana ex tempore-käyttöä varten!
Jos kodin tai vakituisen reitin varrella on kaupunkipyöräasema, kannattaa harkita rekisteröitymistä.  Ja jos pyöräily ei olisikaan oma juttu, voi sitä suositella mahdollisille kesävieraille.  Myös turistit voivat ottaa palvelun käyttöön ja nousta pyörän selkään katselemaan kauniin pääkaupunkiseutumme nähtävyyksiä.

Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta hsl.fi/kaupunkipyorat
Linkki selkeään ohjevideoon
”Polkupyörän lainasimme
sillä näin me ajellaan.
Mutta minne? Vaikka sinne,
missä tie vie mummolaan.”

Reipasta kesää!
Kati Roiha

perjantai 5. toukokuuta 2017

Ja sitten Helmet-kirjaston e-lehtiä lukemaan


Kirjoitin huhtikuulla Ikinörtti-jutun Helmet-kirjaston e-kirjoista ja nyt esittelen e-lehtikokoelmia. Onneksemme Helmet -sivuilta löytyy täsmälliset ohjeet eri laitteille. Lehtien kohdalla toiminnot ovat hieman helpommat kuin e-kirjojen, mutta toki näpytellä näitäkin saa hieman ennenkuin luettava on ruudulla.

Helmet-kirjastosta löytyy kolme toisistaan poikkeavaa e-lehtikokoelmaa: ePress, PressReader ja  Zinio.
ePress

ePress-kokoelma sisältää yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä. Tämän kokoelman käyttö on mahdollista ainoastaan Helsingin kaupunginkirjaston langattomassa verkossa, kirjaston asiakastietokoneilla ja omalla tabletilla tai kirjaston lehtitableteilla. Yhtäaikainen käyttäjämäärä on rajattu, joten voi olla, että joskus omaa lukuvuoroa joutuu hieman odottamaan. Alla kuva palvelun etusivulta.

PressReader

PressReader kokoelmassa on näköislehtenä yli 6.000 sanoma- ja aikakauslehteä n. 130 maasta ja n. 60 kielellä. Palvelussa voi olla samanaikaisesti rajaton määrä käyttäjiä.

Lehdet ovat luettavissa selaimessa tai PressReader-sovelluksessa. Etäkäytössä kokoelmaan kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.

Seuraavat ohjeet palveluun kirjautumiseen koskevat tietokoneen selaimella kirjautumista. Tabletin PressReader-sovelluksessa kirjautumistapa on lähes samanlainen.
Mene PressReaderin nettisivulle joko HelMetin kautta tai suoraan http://www.pressreader.com .

Kirjautuminen kokoelmaan tapahtuu avautuvan sivuston oikeassa yläreunassa olevaa “Sign in”-kohtaa klikkaamalla.

Avautuvasta ruudusta (yllä vasemmalla) valitaan keltaisella pohjalla oleva “Library card”, joka avaa “Library Card Sign In”-ruudun (yllä oikealla).

 
 Kirjoita ruudun ylimpään valkoiseen lokeroon “Helmet Libraries” ja valitse se kun ehdotus tulee näkyviin. Alempana oleviin ruutuihin kirjoita kirjastokorttisi numero ja PIN-koodisi.







Näyttöön avautuu todennäköisesti seuraavanlainen ruutu , jossa saat tiedon palvelun käyttöajasta, jonka kuluessa voit lukea tai ladata lehtiä PressReaderin kautta. Voit heti sulkea ruudun vihreän palkin vasemmalla olevasta ruksista.

    




       
Seuraavaksi näytössä on vaaleapohjainen yleiskuva PressReaderin etusivusta. Lehtikokoelmia pääset selaamaan kun klikkaat vasemman yläreunan kolmea viivaa. Siitä avautuu tumma valikko. Klikkaa sieltä “Publications” ja saat auki valikon “Countries” (maat), “Languages” (kielet), “Categories” (kategoriat) ja “Publication types” (julkaisutyypit). Näistä valikoista pääset etsimään haluamaasi luettavaa.

Zinio

Zinio-kokoelma käsittää n. 120 englanninkielistä huippuaikakauslehteä. Täältä löytyy runsas valikoima mm. harrastuslehtiä ja esim. Apple Magazine, Cosmopolitan, Country Living, The Economist, Elle, Flying, Forbes, Knits, Enquirer, Newsweek, Ok!, PC Magazine, Vanity Fair, US Weekly jne.

Zinion käytön edellytyksenä on tunnusten luominen RBdigital Gateway-sivuston kautta. Avaa sivu https://www.rbdigital.com/helsinki/ . Avautuvan sivun (kuva alla vasemmalla) oikeassa yläreunassa on “Create New Account”. Klikkaa sitä ja avautuu ruutu (alla oikealla), jossa kysytään kirjastokorttisi numeroa.
 

Kirjoita numerosi riville ja avautuvaan ruutuun kohdan “Create New Account” alle täytä seuraavat tietosi: etunimi, sukunimi, email-osoite sekä keksimäsi salasana kaksi kertaa. Sen jälkeen klikkaa sinistä nappia “Create Account”.

Kun olet luonut tilin pääset kirjautumaan (esim. menemällä osoitteeseen https://www.rbdigital.com/helsinki/ ) “Login”-painiketta klikkaamalla (valitse Zinio, jos se ei avaudu automaattisesti) ja anna emailisi sekä salasanasi kirjautumisruutuun.

Kun selailet tarjolla olevia lehtiä ja haluat lukea jotain niistä, klikkaa lehden kantta.Klikkaa avautuvalla sivulla “Checkout”-painiketta.
   




 
Seuraavaksi avautuvasta ruudusta voit valita jatkatko selailua, “Keep Browsing”, vai alatko lukea lehteä, “Start Reading”. Kun valitset lehden luettavaksesi,  avautuu se uudelle selaimen sivulle Zinio-lukuohjelmaan.




Kokoelmasta löytyy myös lehtien vanhempia numeroita. Voit myös tilata sähköpostiisi ilmoituksen haluamasi lehden uudesta numerosta. Tilausruksille on paikka yllä oikealla olevan kuvan alareunassa.

Jos selaat Zinio-kokoelmaa älykännykällä tai tabletilla, Sinulla tulee olla Zinio-sovellus laitteessasi. Kun olet valinnut lehden RBdigital Gateway-sivulla Zinio-kokoelmasta ja klikannut “Start Reading”, ilmestyy lehti laitteessasi Zinio-sovellukseen. Lehti säilyy sovelluksessa kunnes haluat poistaa sen.



Yhteenvedon sekaveto
No olivatko ohjeet selvät ja yksinkertaiset? Eipä tainneet välttämättä olla, mutta mikäpä elämässä olisi! On siinä todellakin monen monta mutkaa, mutta kun käyt nuo reitit muutaman kerran läpi, kokeilet ja tallennat kirjautumistunnukset laitteellesi, on se tulevilla kerroilla helpompaa.

Ja aina voit käydä Helmetin sivuilla, tutkia kirjaston täsmällisiä ohjeita ja käyttää Helmetin ohjeissa olevia linkkejä palveluihin etsiytymiseen.

Ja eikun selaamaan maailman lehtiä! Se on perin antoisaa ja jos ei kieli taivu, niin kuvat ovat ainakin universaaleja ja keveitä katsella! Ja onhan tämä loppujen lopuksi uskomattoman helppo ja vieläpä ilmainen tapa lukea maailman huippulehtiä sekä seurata jopa paikallistason tapahtumia maailman joka kolkassa! Sitä paitsi olitko vielä selvillä, että Vanuatun Island Life-lehdessä kerrotaan alkavasta rantojen puhdistusohjelmasta tai että Chilen luonnonsuojelualueella alkoi Agrocentro-lehden mukaan pari päivää sitten puiden tarkastusmittaukset tai että Swazimaassa ilmestyvän Observer-lehden mukaan eilen avattiin Mbabanen Sidvwashinissa uusi klubi? Niinpä! Kannattaisi olla selvillä asioista!

Riemukkaita lukuhetkiä e-lehtien parissa!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja


Ohjeita e-kirjojen lainaamiseen Helmet- palvelusta: 
Hanki helposti luettavaa e-kirjastosta

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

KYBERTURVALLISUUS on näiden päivien sana


Wikipedian mukaan:
Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyberturvallisuusajattelussa yhdistyy tietoturvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ja yhteiskunnan kriisivarautumisen ajattelua.”

Viime päivinä on julkisuudessa taitettu peistä uudesta, syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevasta tietoturvalaista sekä Suomeen perustetusta Euroopan Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Miksi nyt ja onko jotain oleellista sitten muuttunut viime aikoina? Onko lähinaapureissa ja muualla Euroopassa tapahtuneilla terroriteoilla vaikutusta asiaan? Onko maailma saapunut Suomeenkin? No on! Maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä aina välttämättä parempaan suuntaan.
Noin vuosi sitten Viestintäviraston raportissa “Kyberturvallisuuden tila Suomessa” arveltiin vuonna 2020 maailmassa olevan n. 6 miljardia netinkäyttäjää ja 50 mrd. laitetta. Jos otetaan huomioon rajulla vyöryllä tapahtuva tietoteknisten laitteiden kehitys, nuokin ennusteet voivat olla alakanttiin. Koska mekin edustamme osaa tuosta kaikesta, emme ole  suojassa ongelmilta ja pahuudelta täällä Pohjan perukoillakaan.

Jokainen netinkäyttäjä on havainnut omakohtaisesti ongelmia “liikkuessaan” netissä. Ongelmien esiintyminen  tuntuu vain kasvavan  päivä päivältä. Vastaan on tullut muun muassa tietojen kalasteluyrityksiä (muka tunnetulta yritykseltä uskomattomia tarjouksia esim. puhelin eurolla), kirjautumisongelmia (pyydetään klikkaamaan linkkiä), ilmoituksia yllättävistä voitoista (klikkaa tästä, olet saattanut voittaa), huijauslaskuja, toimintakatkoja (mm. pankeilla) jne. Lehdissä on kerrottu myös monista yrityksiin kohdistuneista hyökkäyksistä, joilla yrityksen toiminta on saattanut lamaantua hetkeksi lähes kokonaan.

Onneksi viranomaisemme ovat valppaina!  Huhtikuun 20. päivänä julkistettiin “Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma 2017 - 2020” sekä “Kodin kyberopas”. 
Samassa yhteydessä painotettiin seniorikansalaisten tietotekniseen osaamiseen ja erityisesti asiointiin liittyvien toimintojen kehittämistä palveluiden siirtyessä nettiin. (linkit myös jutun lopussa)

Kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on  kehittää ja ylläpitää Suomen, yritysten ja kansalaisten valmiuksia ja kykyä toimia kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Mahdollisuuksiamme auttaa myös Euroopan Kyberturvallisuuskeskuksen sijoittuminen Suomeen. Oleellista näillä asioilla on pyrkiä varmistamaan netin turvallinen toimivuus ja estää siihen ja sen käyttöön kohdistuvia haittoja ja häiriöitä.  Lisäksi tarkoituksena on seurata tietoliikennettä, jotta voitaisiin torjua todellisia uhkia, joita saattaa tulla sitä kautta.

Miten tavallinen kansalainen voi torjua kyberuhkia?

                                                   Kuva:  Kodin kyberopas
“Kodin kyberopas” antaa eväitä ja parantaa ymmärrystä niitä uhkia kohtaan, joita yksittäinen kansalainen kohtaa omassa ympäristössään kuten mm. tietotekniikan ja netin käytössään. Sen tärkeitä anteja tuodaan tiivistetysti  esiin muun muassa Ylen Uutisten jutussa . Siinä käsitellään joukko päällimmäisiä netin turvalliseen käyttöön liittyviä asioita, kuten salasanat, ohjelmien päivittäminen, tuntemattomat viestit, netinkäyttö, netistä ostaminen jne.

Mitä ajatuksia tiedustelulaki ja kyberturvallisuus herättävät sitten minussa?

Kaikki tuo sai minutkin miettimään, että olemmekohan me kaikki  tulevaisuudessa suurennuslasin ja salakuuntelun kohteena? Kestääkö mökkinaapurilta enää kysellä muikkusaaliista tai ehdotella jollekulle, että tarjoan kahvit huoltoaseman baarissa? Jos vaikka kala-apajille tai baariin kertyykin niitä kyberkuuntelijoita osille! Entäs jos satun saamaan Lotosta kahdeksan euron voiton ja mainostan sitä sukulaiselle, tuleeko joku ahne kyberkuuntelija notkumaan voittopottini äärelle? Eikö riitä, että lähipiirini on voitostani kateellinen ja osilla! Entä kestääkö viesteissä tai puhelimessa enää mainita omasta, salaisesta kantarellipaikasta? Menevätkö nekin herkut semmoisen kuuntelijan paistinpannulle? Ei kai!

Onko tuommoinen viestinnän seuraaminen tavallisen, rehellisen ihmisen kannalta ylipäätään vaarallista? Minusta tuntuu, että niitä vilunkijuttujahan viranomaisilla on tarkoitus etsiä, estää ja seurata. Ei rehellisen ihmisen viestit ole mielestäni juurikaan seuraamisen väärtejä. Tuskin tavallinen viestintä soittaa kenenkään kyberin hälytyskelloja. Kyllä puheluitani, viestejäni ja kirjoituksiani saa seurata, jos jotakuta kiinnostaa! Paitsi tietenkin sienipaikkani jääköön salaisiksi!  Totuuden nimessä sanottakoon: Hankaloitan tietojeni urkintaa käytettävissäni olevilla keinoilla. Huolehdin nettiliittymieni tietoturvasta, sovellusten päivityksistä, salasanojen salaisuudesta ja toimin harkitun huolellisesti nettimaailmassa.

Olen käsittänyt, että valtiollinen tiedustelutoiminta on maailmalla lähes tavanomaiseksi luokiteltavaa toimintaa. Minusta tuntuu jopa toivottavalta, että viranomaiset voisivat tiedustelun avulla ehkäistä ennakkoon rikoksia, terroritekoja ja muitakin vilunkihommia. Olisihan jotenkin helpompaa estää “tulipalo” etukäteen, kuin saapua joka kerta ruiskujen kanssa palopaikalle myöhässä toteamaan kohteen jo tuhoutuneen.

En siis ole kovinkaan huolissani tuon uuden tiedustelutoiminnan aloittamisesta. Huolimatta hienolta kalskahtavasta nimestään kyberturvallisuus aiheutta vain positiivisia väristyksiä selkäpiihini. Mieluummin tuntisin oloni jopa entistä turvallisemmaksi tässä pahenevassa maailmassa. Maailma on näet tosissaan tulossa myös Suomeen jos ei perin jo ole tullutkin!

Mutta mitä mieltä Sinä olet tulevasta tiedustelutoiminnasta?
Herättääkö se Sinussa epäilyksiä?
Tunnetko huolestuvasi tuollaisesta toiminnasta?
Koetko, että yksityisyyttäsi ollaan loukkaamassa?
Auttaako uusi kyberopas ja kyberturvallisuuden kehittäminen Sinua?

Osallistu keskusteluun ja kirjoita mielipiteesi tämän jutun alla olevaan kommenttikohtaan!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Hanki helposti luettavaa e-kirjastosta

Oletko innokas lukemaan? Kaipaatko nopeaa tapaa hankkia luettavaa ja vieläpä ilmaiseksi?

Asiaan on olemassa helppo ratkaisu - Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-palvelun e-kirjasto. Helmet-palvelu on jopa maailmanlaajuisessakin mittakaavassa lukijamäärältään poikkeuksellisen suosittu ja kaiken lisäksi se tarjoaa monia muitakin kokoelmia kuin e-kirjoja. Seuraavassa kuitenkin lyhyehkö esittely e-kirjakokoelmista, joita ovat Ellibs ja OverDrive.

Ensisijaiset asiat, joita palvelun käyttämiseen tarvitset ovat KIRJASTOKORTTI ja sen PIN-KOODI. Niitä voit tiedustella lähikirjastostasi!


ELLIBS

Ellibs-kokoelmassa on pääasiassa suomen- ja ruotsinkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta sekä englanninkielistä tietokirjallisuutta. Kokoelmasta löytyy myös suomenkielisiä äänikirjoja.

Tietokoneella

Mene sivulle ellibslibrary.com. Kokoelmaa voit selata ilman kirjautumista ja vasta lainatessasi kirjaa, tulee kirjautua sivulle. Kirjautumisruudussa kysytään Kirjastoa, joka on Helmet-kirjastot, sekä kirjastokorttisi numeroa ja PIN-koodia.

Voit selata ja etsiä haluamiasi kirjoja keskellä olevasta “Etsi sisältöä”-ruudusta tai katsella lainattavissa olevia ruksaamalla ruudun “Näytä vain lainattavissa olevat”.

Helpoin tapa lukea Ellibs-kirjoja on selaimessa jatkuvalla verkkoyhteydellä. Osa kirjoista on pdf-muodossa, jolloin selaimessa lukeminen ei onnistu vaan tuolloin tarvitaan lukusovellus.

Kun haluat ladata Ellibs-kirjan koneellesi, tarvitset lukusovelluksen, esim. BluefireReader tai Adobe Digital Editions, jotka voit ladata netistä. Lisäksi tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka luomiseen ohjeet voit googlata esim. haulla “Adobe ID -tilin hallinta” ja seurata sitten sen ohjeita.

Äänikirjoja voit kuunnella ainoastaan selaimessa.

Mobiililaitteella

Perustoiminnot ja sovellukset ovat mobiililaitteilla pääosin samat kuin tietokoneellakin. Laitekohtaisia eroja  lukusovellusten toimivuudessa voi kuitenkin esiintyä.

iOs- ja Android-laitteille on saatavissa sovelluskaupasta myös Ellibs-sovellus, jonka kautta kokoelman selaaminen ja lukeminen sujuu helpoiten. Sovelluksessa ei ole vielä tukea äänikirjoille, mutta sekin on luvassa tänä vuonna.

Kun e-kirjan varaaminen ja lukeminen tapahtuu esim. tabletilla Ellibs-sovelluksen kautta, ei Adobe ID:tä tarvita.

Äänikirjojen lukeminen onnistuu suoraan laitteen selaimessa. Laitekohtaisia eroja esiintyy myös äänikirjojen kuuntelemisessa.
Ellibs-kirjojen laina-aika on joko 1 tai 14 vuorokautta.


OVERDRIVE

OverDrive-kokoelma sisältää pääosin englanninkielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja sekä jonkin verran ruotsin-, venäjän- ja kiinankielisiä kirjoja. Lisäksi kokoelma sisältää Lonely Planet-matkaoppaita.


Tietokoneella

Mene sivulle https://helmet.overdrive.com. Kokoelmaa voit selata ilman kirjautumista ja vasta lainatessasi kirjaa, tulee kirjautua sivulle. Kirjautumisruudussa kysytään kirjastokorttisi numeroa ja PIN-koodia.

Helpoin tapa lukea kirjaa on selaimessa jatkuvalla verkkoyhteydellä. Osa kirjoista on pdf-muodossa, jolloin selaimessa lukeminen ei onnistu vaan tuolloin tarvitaan lukusovellus.

Kun haluat ladata OverDrive-kirjan koneellesi, tarvitset lukusovelluksen, Adobe Digital Editions, jonka voit ladata netistä. Lisäksi tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka ohjeet voit googlata esim. haulla “Adobe ID -tilin hallinta” ja seurata sitten ohjeita.

E-äänikirjojen kuuntele onnistuu joko suoraan selaimessa tai OverDrive Media Console-ohjelmassa.

Mobiililaitteella

Helpoiten lukeminen onnistuu mobiililaitteella selaimessa, mutta voit halutessasi ladata teoksen laitteellesi.

Laitteelle ladatun kirjan lukemiseen tarvitset OverDrive Media Console-sovelluksen. Lataa ja luo OverDrive-tili, jolla lukuohjelma valtuutetaan automaattisesti. Sovellus kysyy kirjautumistapaa, jolloin valitse “Kirjastokortilla”. Kun sovellus pyytää valitsemaan kirjastosi, hae sanalla “Helsinki” ja laita ruksi ruutuun “name”. Napauta sitten “Helsinki City Library”-hakutulosta.

Kirjaudu OverDrive- kirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla. Lataa haluamasi kirja OverDrive Media Console-lukuohjelmaan.


Lisätietoja löytyy

Hakeudu laitteellasi helmet.fi - sivulle ja etsit sieltä e-kirjaston sivut, löydät Helsingin kaupunginkirjaston laajan e-kirjastotarjonnan. Sieltä löytyvät myös tarkemmat ohjeet eri kokoelmien käyttöön eri laitteilla.

Palveluihin kannattaa tutustua ja ryhtyä e-kirjojen lainaajaksi! Ei tarvitse muistaa palautuspäiviä eikä vaeltaa hyisessä kevätsäässä etsimään luettavaa, kun kaikki löytyy netistä näppäilemällä!
Toivotan iloista kesän odotusta kaikille ja erityisesti lukemisen iloa e-kirjoista pitäville!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja


helmet.fi
ellibslibrary.com
https://helmet.overdrive.com