Medialukutaito ja seniorit

Ajan hermolla pysymistä, some-keskusteluiden seuraamista ja jopa osallistumista niihin. Näitä kaikkea on medialukutaito tänä päivänä. Siihen kun vielä lisätään mukaan faktan ja fiktion erottamisen taito, niin ollaan jo todella pitkällä! Nämä ovat asioita, joihin ENTER ry paneutuu helmikuun tietoiskuissaan mediataitojen osalta.

Helmikuun alussa (4.2.2019 alkava viikko) vietetään kansallista mediataitoviikkoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) koordinoimana. Kavin mukaan: “Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen”.

En usko, että yhdenkään edellä mainitun kohderyhmän mediataidot ovat siinä pisteessä, ettei mitään osaamista tarvitsisi enää kehittää tai vahvistaa. Jos itse joskus kuvittelen itsestäni niin, voitte tulla muistuttamaan ja kertomaan, että olen väärässä. Median muuttuessa jatkuvasti myös valmiudet ja tarpeet muuttuvat. Vaikka muutos monia hämmentää ja joskus voi tuntua siltä, ettei pärjää millään menossa mukana, kannattaa kerätä rohkeutensa ja lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Media on osa yhteiskuntaa ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervetuloa Enterin mediataito-tilaisuuksiin:
tietoisku “Seniorit näkyviin somessa” 
luento “Miten erottaa faktan ja fiktion verkossa?” 
tietoisku “Ajan hermolla netissä” toistetaan neljässä kirjastossa 
Katso Tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot 

Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja 
ENTER ry

Nettiopastajan on oltava mediasivistäjä

Opastustilanne: Opastettava on avannut Facebook-profiilinsa ja näyttää uutisvirrasta näkyvää päivitystä. Päivityksessä iloinen lapsi heittelee keltaisia lehtiä ja tekstissä pyydetään osallistumaan kilpailuun. Opastettava kysyy vertaisohjaajalta: ”Mitä nämä sponsoroidut jutut ovat ja kuinka saan ne pois?”  

Opastettavan kysymys kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta, mutta vertaisohjaajalle siinä on monta asiaa selitettävänä. Opastaja voi aloittaa selittämällä yksinkertaisesti sponsoroitujen juttujen olevan mainoksia. Sitten pitäisi selittää, miten Facebookin rahoitus tulee mainostuloista. Kolmantena voi kertoa, kuinka Facebookissa voi kohdentaa mainoksia eli kuinka juuri opastettavalle on tullut tämä mainos.  Neljäntenä olisi hyvä tarkastella vielä koko päivitystä:  mistä asioista se muodostuu ja mitä sillä tavoitellaan. Eli miten opastettavan toivotaan käyttäytyvän sponsoroidun päivityksen nähdessään.  (Halutessaan voi vielä keskustella siitä, milloin voi osallistua somessa vastaan tuleviin kilpailuihin ja milloin ei.)

Vaikka opastettavan kysymys koski vain tietoa siitä mitä sponsoroidut materiaalit ovat ja miten ne saa pois, on vastaus laajempi ja äärimmäisen merkityksellinen opastettavan kannalta. Opastajan vastaus on opastettavan mediasivistyksen lisäämistä. Tämän päivän mediamaailman ymmärtäminen vaatii muutakin kuin teknisiä taitoja. Verkossa toimimiseen tarvitaan ymmärrystä siitä, miten mediamaailma toimii, mitkä tekijät siellä vaikuttavat ja kuinka toimija (opastettava) itse voi olla siellä vahingoittamatta itseään. Avaamalla laajemmin tätä aihepiiriä luo opastaja samalla opastettavalle ymmärrystä tämän päivän mediamaailmasta ja yhteiskunnasta.

Mediasivistys pohjautuu mediakasvatukseen, ihmisen olemassa olevan tiedon syventämiseen ja mediasuhteen kehittämiseen. Vertaisohjaaja pystyy kohtaamistilanteissa korjaamaan väärinymmärryksiä, selittämään syitä ja antamaan tarkentavaa tietoa tämän päivän mediamaailmasta, tekijänoikeuksista, tietoturvasta ja muista mediasivistyksen piiriin kuuluvista teemoista.

Vertaisohjaajilla on paljon tietoa ja taitoja, jotka jäävät usein hiljaiseksi tiedoksi, vaikka ne olisivat käännettävissä opastustilanteissa tapahtuvaksi mediasivistämiseksi.  Jos opastustilanteita ei ole aiemmin tarkastellut mediasivistyksen näkökulmasta, voi kestää hetken ennen kuin teknologian käyttöä koskevissa pulmatilanteissa hahmottaa mediasivistämisen mahdollisuudet.  Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella opastustilanteissa esimerkiksi termistöä, ihmisten erilaisia rooleja ja toimintamahdollisuuksia verkossa sekä hyvän verkossa toimijan etikettiä.  Tiedollinen kehittyminen lisää opastettavan varmuutta toimia laitteensa kanssa.  Kun hän ymmärtää mistä muut yhteiskunnan jäsenet puhuvat, tämä vahvistaa hänen kokemustaan osallisuudesta siihen.

Verrtaisohjaajina olemme tukemassa kokonaisvaltaisesti ihmisen teknologian käyttöä, emmekä vain sen fyysistä osaa eli laitteiden ymmärrystä ja palvelujen käyttöä.

Opastustilanne jatkuu: Opastettava sanoo samaa sponsoroitua mainoskuvaa katsellen. ”Tuo on kyllä kaunis kuva. Siitä saisi hienoja postikortteja myyjäisiin myytäväksi. Miten minä sen tulostan?”

Kysymys kuuluu: Miten sinä toimisit tässä opastustilanteessa mediasivistäjänä?

                       kuva: Mirella Mellonmaa

Ida-Maria Tanhua
projektisuunnittelija
LähiVerkko-projekti

Syksyllä 2017 alkaa STEA:n rahoittamana Eläkeliiton toteuttama Netikäs-hanke. Sen yhtenä tehtävänä on parantaa nettiopastajien valmiuksia mediasivistäjinä. Hankkeesta ja sen tarjoamista materiaaleista ja koulutuksista tulee lisätietoa myöhemmin syksyllä osoitteeseen www.netikäs.fi.

                                         Netikäs-kuvat: Salla Vasenius

Ikäihmisten digiloikka opettajien tietoisuuteen

”Taito toimia arvostavalla tavalla erilaisissa somekeskusteluissa on osa mediasivistystä.”
ENTER ry:n vertaisopastaja tiedusteltaessa opastajien näkemyksiä mediasivistyksestä.

Ikäihmisten mediasivistys oli ENTER ry:n Tiina Etelämäen ja LähiVerkon Marja Pakarisen sekä Ida-Maria Pankan aiheena torstaina 6.4. ITK-konferenssissa. Lyhenne ITK tulee sanoista Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Se on opetusalan ammattilaisten konferenssi, joka järjestetään joka kevät Hämeenlinnassa.

Seminaaridiasta napattu kuva. Oletko samaa mieltä?

Viime syksynä tuli ajatus opetusalan herättelystä huomaamaan ikäihmiset yhtenä kohderyhmänä, kun puhutaan digiloikasta ja mediakasvatuksesta. Idea johti teemaseminaarin hakemiseen ITK:sta ja ennen joulua tuli iloinen tieto, että pääsemme puhumaan otsikolla ”Teknologia, mediasivistys, ikäihminen  – Digiloikkaa ne mummotkin!” Otsikolla halusimme herätellä opettajia huomaamaan, etteivät he ja koulut ole yksin digiloikassa, vaan itse asiassa koko Suomi loikkaa ja erityisesti sen vanhimmat jäsenet, joilla ei ole välttämättä ollenkaan kosketuspintaa teknologiaan.

Heti seminaarin alussa saimme kritiikkiä pappoja syrjivästä otsikoinnista. Marja myönsi, että yritimme otsikoinnilla saada porukkaa paikalle. Digiloikka koskee kaikkia yli 60-vuotiaita, mutta heille ei ole tarjolla mediakasvatusta suunnitellusti. Hän myös avasi ikäihmisten tietoteknisten taitojen todellisuutta ja määritteli mediasivistystä sekä sen tarpeellisuutta: ”Medialukutaito mahdollistaa osallisuuden ja demokratian kokemusta.”

Tiina oli ennakolta tiedustellut ENTER ry:n nettiopastajilta heidän ajatuksiaan mediasivistyksestä erityisesti opastajan roolissa. Vastauksia tuli nopeasti monelta opastajalta:

”Ikäihmisten mediasivistäjän roolissa koen isoimmaksi asiaksi innostamisen.”

”Saatamme opastettavia mediaan useimmiten median käyttäjiksi.”

”On ikäihmisiä, jotka haluavat osallistua keskusteluun, ei pelkästään muiden ajatusten kommentoijina vaan myös keskustelun avaajina.”

Tiina avasi seminaariväelle vertaisopastusta ja miten opastajat toimivat mediasivistäjinä kohtaamistilanteissa. Hän painotti, ettei mediasivistystä (mediakasvatusta) tarjota suunnitellusti opastustilanteissa vaan se tulee tilanteissa pieninä huomioina, keskusteluina ja opastettavan rohkaisemisena.

Seminaarin viimeisessä osioissa Ida-Maria kertoi Netikäs-materiaalista ja -verkkokurssista. Ilmainen materiaali on vapaasti opettajien, opastajien ja läheisten käytettävissä mediasivistyksen parantamiseksi. Netikäs-verkkokurssin kautta ikäihmiset ovat saaneet varmuutta toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä oli opittu paljon uutta esimerkiksi tekijänoikeuksista. Palautteissa kurssilaiset olivat todenneen rohkeuden kasvaneen sekä verkossa toimimiseen että muille ikäihmisille asiasta puhumiseen. Ida-Maria kannusti ihmisiä veraistuelliseen mediasivistämiseen ja huomioimaan esimerkiksi omia tapojaan ilmaista asioita liittyen sosiaaliseen mediaan.

Yleisöltä tuli paljon kysymyksiä ja kommentteja. Erityisesti oltiin huolissaan miten pärjäävät ne ikäihmiset ja vanhukset, joilla ei ole omia laitteita eikä osaamista. Mediasivistykseen suhtauduttiin kiinnostuksella ja kannustettiin kouluttamaan nettiopastajia toimimaan aktiivisesti mediasivistäjinä ja aiheeseen liittyvien verkkokurssien vetäjinä. Ja tätähän on jo luvassa.

Herättely jatkuu konferenssissa saatujen kontaktien kautta. Hienoja uusia ideoita ja yhteistyöaloituksia on ilmassa.

Kuvassa etupenkillä Tiina, Marja ja takapenkillä Ida-Maria ja Riikka palaamassa ITK- konferenssista. Innostava päivä ja eteenpäin katsovia kohtaamisia. Riikka piti ylisukupolvisesta pelaamisesta puheenvuoron aamupäivällä ja muut iltapäivällä teemaseminaaria ikäihmisten mediasivistyksestä. Paluumatkalla kirjoitettiin yhdessä blogia.

Tämä juttu on julkaistu myös LähiVerkon blogissa http://lahiverkko.fi/ikaihmistendigiloikka/.

ITK-seminaari järjestetään taas ensi vuonna. Tämän vuoden parhaita paloja voi hakea esim. Twitteristä hashtagilla #ITK2017.


Tiina, Ida-Maria ja Marja
www.entersenior.fi
http://lahiverkko.fi/