Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa

Hurahtaminen ja innostuminen äkisti ovat luonnollista toimintaa.
Härskit hämärähemmot voivat näiden toimintojen kautta käyttää hyväksi SINUN rahojasi. Valmistaudu ja estä se!

Kun asioit netissä:

• Tarkasta osoiterivin teksti siirtyessäsi verkkopankkiin
• lue osoiterivin teksti ääneen - tunnisteessa on oltava pankin nimi, jonka perässä .fi ilman lisäyksiä.
• Suomalaisilla pankeilla on AINA Suomen kansallinen verkkotunnuspääte .fi - EI .com tai muuta päätettä.
  

• Älä avaa sähköpostiin tulleita linkkejä, joissa kehoitetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

• Älä avaa tekstiviestillä tulleita linkkejä, joissa kehotetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

• Kuitenkin: Saatujen linkkien avaaminen on perusteltua, jos voit varmistua viestin lähettäjästä.

• Kannattaa myös suhtautua suurella varauksella sähköpostiviestissä tai sen liitteenä tulleeseen kehotukseen ladata linkistä jokin ohjelma tai päivitys.
  

• Älä salli Youtuben mainoksena ehdotettuja Windows:n ohjainpäivityksiä tai ohjelma-asennuksia.

• Pidä ITSE kaikkien ohjelmien päivitykset ajan tasalla
• puhelimen / tabletin sovellukset
• puhelimen / tabletin käyttöjärjestelmä
• läppärin ja pöytätietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat (Firefox, Chrome, kirjanpito, jne)
• päivitykset on tietoturvan kannalta tärkeää pitää ajan tasalla, vaikka tämä tarkoittaisikin uudistuneen ohjelman uudelleenopettelua
  

• Puhelimessa pitää aina olla salasana eli näytön lukituskoodi - samoin tabletissa
• suosituksena muistamisen helpottamiseksi avaamiseen sama numerosarja kuin SIM-kortin PIN
• avaamisen PIN-koodin voi korvata kuvio tai koodi tai sormenjälki tai kasvojen tunnistus
  

Salasanat

• Suunnittele salasanat: muistettavia, kirjoitettavia, pitkiä taivutettuja suomenkielisiä sanoja, joiden väleissä numeroita ja erikoismerkkejä.
• Huomioi nämä 3 luokkaa: kriittiset (salasanojen holvin pääsalasana, pankki, pääsähköposti palautuksiin), tärkeät ja toisarvoiset.
• Käytä kaikkien salasanojen taltiointiin 1 tai 2 “sinikantista vihkoa" tai salasanojen tallennussovellusta LastPass, KeyPass jne.
• Pidä salasanasi vain omana tietonasi. Toimintakykysi heikkenemisen varalta on syytä kertoa luotettavalle henkilölle, mistä salasanojen varasto löytyy ja miten siihen pääsee hätätapauksessa käsiksi. 
  

Vahva lukusuositus:
Tietoturvaguru Mikko Hyppönen jakaa uutuuskirjansa vinkkejä myös Iltalehdessä 9.10.2021

Ilkka Veuro
Enterin vertaisopastaja

Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin: 

Turvallisesti digipalveluihin

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Enterin ohjeet laitteen ja liittymän ostotilanteeseen

Kuinka monet farkut oikeastaan tarvitset? Minkä yläosan tai kenkien kanssa omistamasi farkut yhdistelet? Mitkä ovat farkkujen pesuohjeet? Missä tilanteissa farkkuja käytät, ovatko ne hienot vai sopivatko vain arkikäyttöön? Kun ostat uudet, pitäydytkö samassa merkissä vai vaihdatko merkkiä?

Nämä ovat kysymyksiä, joita joudumme miettimään vaatekaupoilla. Monille uusien tietoteknisten laitteiden ja liittymien ostaminen on haastavaa, joten kehotamme Enterissä miettimään näitä samansuuntaisia asioita jo ennen kaupassa asiointia. Pääasia on kartoittaa käyttötarve ja siihen soveltuvat laitteet ja liittymät.

Uuden laitteen ostotilanteessa:

• Mikä olisi uuden laitteen käyttötarve? Mitä laitteella tekisit?
• Mitä laitteita jo omistat? Tee lista, jossa on mukana myös oheislaitteet, koska on tärkeää miettiä ostotilanteessa myös sitä, miten laitteet kytketään toisiinsa.
• Mitä laitteita olet ennen omistanut? Haluatko pitäytyä samassa merkissä ja käyttöjärjestelmässä?
• Ostotilanteessa uskalla kyseenalaistaa ja kysyä itseäsi mietityttävät seikat. Varmista myös se, mistä asioista loppulasku koostuu.
• Tutustu laitteiden palautusoikeuteen. Usein kivijalkakaupasta ostaessa palautusoikeutta ei ole. Netistä ja puhelinmyynnistä ostettaessa palautusoikeus on vähintään 14vrk, mikäli tuote on myyntikelpoinen. Palautusoikeuden tarkat määritelmät ovat kauppakohtaiset eli tarkistathan ne. 

Uuden liittymän ostotilanteessa:

• Tutustu etukäteen omaan operaattorilaskuusi: tiedätkö kaikkien nykyisten liittymien käyttötarkoituksen ja mihin laitteeseen ne kytkeytyvät?
• Mitä varten tarvitset uutta liittymää? Missä kaikkialla laitteita käytät kodin lisäksi? Onko taloudessa useampia henkilöitä, jotka käyttävät nettiliittymiä?
• Onko sinulla erikseen kodissa kiinteä laajakaista/ valokuitu, jota maksat esimerkiksi vastikkeessa? Jos on, et välttämättä tarvitse jokaiseen laitteeseen omaa nettiliittymää vaan voit käyttää kodissasi olevaa nettiä langattomasti. Mikäli tarvitset laitteita paljon kodin ulkopuolella, esim. mökillä niin tämä vaikuttaa liittymätarpeisiin.
• Ostotilanteessä pyydä myyjää vielä selvittämään kanssasi nykyiset liittymäsi, eli mitä liittymää käytät missäkin laitteessa.
• Peruskäyttäjälle riittää älykännykään 4G-liittymä ja 10M, jos yhteyttä ei jaeta useampaan laitteeseen.
  

Ennen kaikkia ostotilanteita:

• Tule juttelemaan Enterin opastukseen https://www.entersenior.fi/opastus/ laite-ja liittymätarpeistasi, tehdään yhdessä ostoslista!
• Lue Enterin opastajien vinkit:
• Seniorin opas älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen hankintaan
  https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/oppaita/

• Laitteen valinta -tietoiskusarjan tietoiskujen materiaalit ja linkit YouTube-tallenteisiin https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/enterin-tietoiskut/

• Laitteen valinta -etätietoiskusarjan tulevat osat:
• “Hankkisinko Mac-tietokoneen?” ti 26.10.
   https://www.entersenior.fi/tapahtumat/hankkisinko-mac-tietokoneen-2
  
•  Hankkisinko tabletin?” ja “Hankkisinko älypuhelimen?” -tietoiskut marras-joulukuussa. Seuraa Tapahtumat-sivua https://www.entersenior.fi/tapahtumat/
  

Seuraa Twitter-keskustelua #TarinoitaYlimyynnistä
(pääset katsomaan, vaikkei sinulla olisi Twitter-tiliä)

Enteriläinen esillä: Ritva Korte

Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Itä-Helsingissä, Tammisalossa. Nykyisin asun Laajasalon Jollaksessa lähellä lapsuuteni maisemia.

Ensimmäinen työpaikkani oli Tullihallituksen Tilastotoimistossa, jossa toimin opiskeluaikana reikäkorttilävistäjänä. Se oli ensikosketukseni tietotekniikkaan. Meillä oli jännittävän näköinen, huoneen täyttävä lajittelulaitteisto, jossa korttien lajittelua ohjattiin yhdistelemällä piuhoja kytkentäpaneelissa.  Mielenkiintoni automaattiseen tietojenkäsittelyyn oli herätetty!

Ohjelmoinnin aloitin Basicilla, vaikka vääräleuat sanoivat basicin pilaavan aivot. Cobol-ohjelmointikielikin tuli sitten myöhemmin tutuksi. Vuonna 1974 minut rekrytoitiin Hankkijalle systeemisuunnitteluharjoittelijaksi. Työskentelin Hankkijalla kymmenen vuotta systeemisuunnittelijana ja pidin vaihtelevasta työstäni kovasti.

Hankkijan jälkeen olen työskennellyt kansainvälisissä firmoissa tietohallinnon johtotehtävissä mm. tupakka- ja juomateollisuudessa. Kun mieheni jäi eläkkeelle viisi vuotta ennen minua, kärvistelin aikani, mutta ottamani eläkevakuutuksen turvin saatoin jäädä eläkkeelle hiukan etuajassa.

Matkustelimme paljon jo työaikana, muutaman viikon joka vuosi maaliskuussa, mutta kun olin jäänyt eläkkeelle, toteutimme nuoruuden haaveeni, Uuden-Seelannin matkan. Englannin opettajani oli Uudesta-Seelannista ja kertoi kiehtovia tarinoita kotimaastaan, joita koululaisena kuuntelin silmät säihkyen. Kun matka vihdoin toteutui, se ylitti kaikki odotukseni, se oli yksi elämäni parhaita reissuja. Matkalla valokuvasin pienellä digikameralla monta tuhatta kuvaa ja harmittelin, ettei valokuvista saa irti sitä, mitä itse koin matkalla.

Päätin hankkia kunnon kameran ja menin kursseille opettelemaan valokuvausta. Sen jälkeen matkoillani olen roudannut mukanani melkoista kuvausarsenaalia, ja lentoyhtiöiden kanssa on ollut vaikeuksia saada ne kaikki menemään läpi käsimatkatavaroissa. Valokuvauksesta on tullut itselleni tärkein harrastus. Kuljen aina kamera mukanani, jos ei muuta niin ainakin kännykän kamera. Joskus tuntuu, että näen elämän linssin läpi.

Toimin aktiivisesti Laajasaon Valokuvaajat ry:ssä ja Helsingin Kameraseurassa. Julkaisen myös jonkin verran kuvia sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa (@ritvakorte) ja Facebookissa. Minulla on myös oma kuvagalleria Kuvat.fi -palvelussa (ritvakorte.kuvat.fi). Teen valokuvakirjoja, niitä on pari hyllymetriä, joka matkasta oma kirjansa sekä vuosikirjat, jotka kuvateksteineen ovat kuin päiväkirjoja. Kun mietitään, milloin jokin asia tapahtui, niin katsotaan vuosikirjasta. Nyt korona-aikaan, kun ei pääse matkustamaan, mieheni usein istuu työhuoneessa ja lukee valokuvakirjoja; se on kiva tapa elää matkat uudestaan.

Harrastan myös valokuvanäyttelytoimintaa. Laajasalon Valokuvaajat järjestää 5–6 yhteisnäyttelyä vuodessa. Korona-aikanakin, kun näyttelytilat ovat olleet suljettuina,  olemme järjestäneet näyttelyitä Itä-Helsingin senioritaloissa vain asukkaiden iloksi. Laajasalon Valokuvaajien vuosinäyttely pidetään tänä vuonna marraskuussa Kaapelitehtaan Galleria Westissa.

Vuoden 2017 jälkeen olen osallistunut moniin kansainvälisiin ja kotimaisiin valokuvakilpailuihin, ja saanut kaksi arvonimeä: vuonna 2020 Artiste-arvonimen The International Federation of Photographic Art -yhdistykseltä ja tänä vuonna Mestari-arvonimen Suomen Kameraseurojen liitolta.

Toisena harrastuksena minulla on pienen puutarhamme hoito. Puutarha on viime vuosina päässyt ryöpsähtämään viidakoksi ja kaipaa kovasti uudistamista. En vaan millään raaskisi luopua yhdestäkään istuttamastani kasvista. Puutarhassa on myös paljon valokuvattavaa mm. hyönteisiä, lintuja, oravia, hiiriä, perhosia ja tietenkin kasveja. On ollut todella mukavaa, kun nyt korona-aikaan olen voinut kykkiä omassa pihassa kameran kanssa ja kokeilla erilaisia luoviakin tekniikoita. Kun mies kalastaa ja minä hoitelen puutarhaa, niin meillä molemmilla on omaa mieluista tekemistä ja saamme ihan itse tuotettua ruokaakin pöytään.

Erityisesti talviaikaan olen tehnyt sukututkimusta, joka on kuin salapoliisityötä. On jännittävää ja palkitsevaa, kun omasta suvusta löytyy mielenkiintoisia tarinoita. Harmittaa, että en ymmärtänyt aloittaa aiemmin, jotta olisin voinut haastatella omia isovanhempiani. Olen löytynyt kadoksissa olleita sukulaisia mm. Kanadasta sekä sukulaisia, joista en ole tiennyt mitään. Isoäidin veljen lapsenlapsenlapsetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä löydettyään yhteyden sukututkimuksen kautta. Verkkopalveluissa esim. MyHeritagen ja Genin kautta saattaa avautua muiden sukututkijoiden tekemää tutkimusta omastakin suvusta.

Yksi talviharrastus, joka minulla odottaa toteutumistaan, on vanhojen valokuvien digitointi, ne kun vielä lojuvat joissain laatikoissa. Kun saisi ne vielä dokumentoitua, ettei jälkipolvilla olisi samanlainen tilanne kuin vanhempieni ja isovanhempieni kuvien kanssa: kuvissa on ihmisiä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat.

Miten tulin Enteriin? 2010-luvun puolivälissä ystäväni Savonetista Varkaudesta ehdotti minulle, että liittyisin Enteriin, jonka vieraina savonettilaiset olivat juuri käyneet Helsingissä. Hän kertoi, että yhdistys järjestää mukavaa ja antoisaa puuhaa. Hän itse on tykännyt Savonetin toiminnasta.

Otin yhteyttä Enteriin, kävin Kampin palvelukeskuksessa seuraamassa Lea Grönlundin ryhmän älylaiteopastusta ja suoritin opastajille tarkoitetun kurssin. Opastin älylaitteiden käyttöä muutaman vuoden Kampissa, Laajasalon palvelutalo Rudolfissa ja Roihuvuoren kirjastossa, mutta nyt olen ollut kaksi ja puoli vuotta poissa opastuksista. Ensin pitkän ulkomaanmatkan vuoksi – ja sen jälkeen tulikin korona.

Nähtäväksi jää, palaanko vielä opastamaan. Se on ollut antoisaa, siinä ystäväni oli oikeassa, opastaminen antaa paitsi opastettavalle myös opastajalle, tulee hyvä mieli molemmille, kun voi kannustaa ja rohkaista oppimaan. Toki omia opastettavia on ollut täällä koko ajan, naapureita ja ystäviä, jotka välillä kutsuvat hätiin.

Enterissä yhteisö on mukava, ihmiset ovat samanhenkisiä, ei jää yksin ja apua saa aina. Kun tekniikka kehittyy valtavan nopeasti, niin opastaessa pysyy paremmin kärryillä eikä putoa kelkasta. Tietokoneiden käyttöä en ole kovinkaan paljon opastanut, siihen kaipaisin joskus apua itsekin. Voin hyvin samaistua ikäisteni ja itseäni vanhempien tilanteeseen, kun ollaan välillä ihan pihalla.

Ritva Korte Instagramissa: https://www.instagram.com/ritvakorte/
Ritva Korten valokuvagalleria: https://ritvakorte.kuvat.fi/


Ritva Kortea haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Utopiaa ja dystopiaa - digiopastuksen tuleva vuosikymmen

 “Opastuksen utopia on tilanne, jossa käyttäjät ovat niin tottuneita netin ja siihen liitettyjen laitteiden käyttöön, että Enter on pelkkä ompeluseura, jossa muistellaan vain menneitä "hyviä" aikoja.”

Eli oikeastaan helppokäyttöisyyden utopia on Enterin opastajille dystopia eli kauhukuva: aika jolloin ei pääsisi enää vertaisopastamaan!  

Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen - Olga Forslund 1916 
Kuva: Mari Valio /Helsingin kaupunginmuseo

Onneksi Enterissä kuitenkin nähdään, ettei meistä vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen tule tarpeetonta. Opastajat pitävät todennäköisenä, että seniorikäyttäjien perustaidot tulevat hieman parantumaan, koska moni viisikymppinen joutuu työssään käyttämään tietokoneita ja omistaa älypuhelimen.

Mutta moni ei tarkoita kaikkia! Ja eläkkeelle jäädessä tilanne tulee olemaan samanlainen kuin nytkin: työaikana ongelmat heitetään työpaikan helpdeskille ja yhtäkkiä eläkkeellä pitäisikin ratkaista kaikki ongelmat itse. Käyttöjärjestelmät, sovellusversiot ja tietoturva-asiat muuttuvat säännöllisesti, joten uusien asioiden kanssa tarvitaan tulevaisuudessakin vertaisopastajia ja muuta digitukea.

“Opastuksen lähitulevaisuudessa varmaankin tulee ymmärtää lisää esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), koska se vääjäämättä tulee 5G-verkkojen myötä myös kadulle. Kotona laitteiden tietoturva on yhtä hyvä kuin kotiverkon tietoturva. Oleellisinta on saada ihmiset ymmärtämään tietoturva kokonaisuutena, ei laitekohtaisena erikoisuutena.”

Kuinka paljon sitten opastuksella hoidetaan 10 vuoden päästä jääkaappien ja pesukoneiden liittämistä kotiverkkoon? Tai miten kännykkäsovelluksella katsotaan jääkaapin sisältö kaupassa ollessa? On jännä nähdä, miten laitteet kehittyvät ja millaista hyödyllistä teknologiaa saamme tulevaisuudessa käyttöömme.

Poster vector created by macrovector - www.freepik.com

Senioreiden digituen tarve on tunnistettu jo pitkään, mutta DVV:n kartoituksen mukaan myös nuoret kaipaavat opastusta digitaitoihin ja helppokäyttöisempiä palveluita (Nuorten digitaidot -kartoitus 2021  pdf-tiedosto avaa uuden ikkunan). Kaikki me digituen kentällä toimivat jaammekin varmasti saman toiveen: että kymmenen vuoden päästä laitteet ja palvelut olisivat helppokäyttöisempiä ja että jokaisella palvelulla olisi hyvä ohjeistus sekä toimiva monikanavainen asiakaspalvelu/ oma digituki. Se helpottaisi myös vertaisopastajien hommia.

Palataan vielä opastajien dystopiaan eli opastustoiminnan loppumiseen: Maanantaina 30.8. opastajien kauden aloituksessa kysyimme, mitä opastustoiminta heille merkitsee. Vastauksissa korostuivat teemat: harrastus, auttaminen, oppiminen ja yhteisöllisyys. Opastus on siis sekä opastajalle että asiakkaalle myös paljon muuta kuin pelkkä ongelmanratkaisutilanne - se on tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, joka kannustaa molemminpuoliseen oppimiseen.

Teksti Juulia Andersson
Sitaatit ENTER ry:n vertaisopastajat

Enteriläinen esillä: Pirkko Yamashita

Olen helsinkiläinen, mutta viettänyt suuren osan elämästäni ulkomailla. Japanilainen mieheni työskenteli ulkoministeriön palveluksessa, ja hänen kanssaan kiersin maailmaa: Uusi Seelanti, Hong Kong, Tokio, Mumbai, Saksassa olimme pariin otteeseen, sitten Espanjassa ja Irlannissa. Lapset ovat kahden kulttuurin lapsia ja maailmankansalaisia, toinen on YK:n palveluksessa New Yorkissa ja toinen lääkärinä Saksassa.

Japanissa oli aluksi vaikeaa, törmäsin kielivaikeuksiin ja täysin erilaiseen vuosituhansia vanhaan kulttuuriin, joka tuntui ja näkyi jokapäiväisessä elämässä. Kun menin markettiin, en ollut varma, missä pussissa on suolaa ja missä sokeria. Alkuun ei ollut japaninkielisiä oppikirjoja, joten opin japanin kieltä kalakauppiaalta, vihanneskauppiaalta, viinakauppiaalta ja riisikauppiaalta. Tutkijoille olisi Kiotossa ollut jokin kielikurssi, mutta minulle se ei soveltunut. Myöhemmin opin japania TV:n lastenohjelmista ja kokkausohjelmista. Paikalliset olivat tiedonnälkäisiä; tulin ulkomailta, joten he halusivat tietää, miten olen ja mitä teen.

Vuonna 1962 ei puhelinlinjoja ollut joka paikassa. Puhelu Suomeen piti tilata muutama päivä etukäteen, ja se kiersi monien keskusten kautta. Maailma on muuttunut paljon, muistan vielä isoäidin luona seinässä olleen käsin veivattavan puhelimen.

Tytär toi 26 vuotta sitten Irlantiin miehelleni tietokoneen synttärilahjaksi, jotta meidän olisi helppo keskustella keskenämme. Tytär viipyi pari päivää ja yritti opettaa minulle tietokoneen käyttöä, kun mies ei siitä innostunut. Joka kerran, kun koskin koneeseen, pelkäsin, että se räjähtää. Tuli kalliiksi, kun vähän väliä soitin tyttärelle kysyäkseni neuvoja. Pikkuhiljaa opin käyttämään tietokonetta auttavasti niin, että saatoin lähettää sähköpostia ja jutella lasten kanssa.

Kun parikymmentä vuotta sitten palasimme Suomeen, olin kuin maahanmuuttaja, enhän ollut asunut Suomessa viiteenkymmeneen vuoteen; en tiennyt kuinka maa toimii, kaikki oli muuttunut. Liityin Suomalais-japanilaiseen yhdistykseen, jossa myöhemmin toimin puheenjohtajana. Eräässä yhdistyksen tilaisuudessa yhtäkkiä joku koputti olkapäälleni ja kysyi: "Ootsä Pirkko." En tunnistanut kysyjää. Hän huomasi sen, sanoi olevansa luokkatoverini Maisa Paunu (nyk. Krokfors). "Miten tunnistit", ihmettelin. "Äänestä", Maisa vastasi. Emme olleet tavanneet vuosikymmeniin, mutta ilmeisesti musiikki-ihmisen korva tunnistaa ihmisen äänen. Ihmettelen sitä vieläkin.

Maisa Krokfors ehdotti, että liittyisin Enteriin, jossa hän toimi aktiivisesti. Olin käyttänyt tietokonetta, mutta en osannut käyttää sitä kunnolla. Olenkin kiitollinen Enterille saamistani neuvoista. Alkuun olin innokkaana mukana ja opin paljon sellaista, mitä tarvitsin, kun hoidin Suomalais-japanilaisen yhdistystä ja sen lehteä. Kokoro ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa.

Kun luovuin yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta tuntui kuin istuisin tyhjän pallon päällä. Niin kauan kuin hoidin yhdistyksen hommia, käytin tietokonetta; nyt minulla on iPad. Näin 83-vuotiaana tuntuu, että kaikki hidastuu ja ennen oppimani unohtuu. Pitäisi alkaa taas käydä Enterin tilaisuuksissa, toiminta on loistavaa ja tietoa on paljon.

Mitä harrastan? Taijia. Hong Kongissa kiinalainen mies, joka puhui japania, tuli  aamuisin seitsemältä kotiini opettamaan minulle taijia. Muuten olen harrastanut sitä, mitä eri asemamaissa on ollut tarjolla, harrastuksia, joita kansainväliset yhdistykset ovat tarjonneet. Olen myös osallistunut erilaisiin vapaaehtoistoimintoihin.

Nykyisin harrastan vanhana oloa. Yritän selvitä korona-ajasta, terävöityä ennen kuin täysin lamaannun. Vietän paljon aikaa netissä. Viidenkymmenen vuoden valokuvat pitäisi järjestää, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt. Taidan tarvita Enterin apua!

Enterille kiitos sen arvokkaasta ja hyvästä työstä!

Pirkko Yamashitaa haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Digiopastusta ulkona - raikas tuulahdus uutta

Kesäopastusta Rikhardinkadun kirjaston sisäpihalla
Kuva: Pirjo Salo

Enterin lähiopastukset ehtivät olla tauolla puolisen vuotta, kun toukokuussa alkoi koronatilanne hieman hellittää ja kirjastot availivat varovaisesti oviaan ja palveluitaan. Tarve opastusten tarjoamiselle oli olemassa ja vapaaehtoistenkin puolelta tuli varovaista innostumista - olisi mukava päästä taas opastamaan!

Etäopastukset puhelimitse olivat pyörineet jo vuoden verran ja kysyntä oli vilkastunut koko ajan. Monet kiittelivät etäopastuksen ketteryyttä: opastuspyyntöön vastattiin jopa saman päivän aikana ja moni ongelma ratkesi keskustelemalla ja etäyhteydellä ilman, että tarvitsi kotoa lähteä mihinkään. Kuitenkin erityisesti kännykkäopastus on monesti hankalaa etänä ja lisäksi on tietysti iso joukko avun tarvitsijoita, jotka eivät löydä tai halua etäopastusta. Oli siis selvää, että pohdimme jatkuvasti koska ja miten olisi turvallista toteuttaa jälleen opastuksia ihmisten ilmoilla!

Vaikka opastuskausi yleensä päättyy toukokuussa vapaaehtoisten suunnatessa kesämökeille ja muihin kesäpuuhiin, ei kesäaikana opastaminen ole Enterissä mikään ihan uusi juttu! Vuosina 2016-2019 järjestimme kesäopastusta Kampin palvelukeskuksen sisätiloissa (linkki blogijuttuun). Siitä muodostui mukava, vilkas ja odotettu vuosittainen kesätapahtuma.

Tämän vuoden toukokuussa ulko-opastus tuntui turvallisimmalta tavalta edetä kohti lähiopastuksia. Ulkona opastamiseen saimme vinkkejä Helsingin työväenopistolta, joka oli aloittanut Likidigituki ihan pihalla -palvelun jo kesällä 2020. Helsingin ja Espoon kirjastoista löytyi nopealla aikataululla muutama yhteistyökumppani uudelle kokeilulle - alueiden valintaan vaikutti tietysti myös toiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset.

Yhteistyössä kirjastojen kanssa, Kallion kirjaston edustalla.
Kuva: Nina Ziessler

Ulkotiloissa tapahtuvan opastuksen suunnittelussa oli otettava huomioon

• suunnitelma sateen varalle: katos, korvaavat sisätilat tai opastuksen peruminen
• auringonpaisteessa: katos tai muu varjo
• ympäristön melu
• tuolien ja pöytien järjestely
• ei latausmahdollisuutta 
  
• koronasuositusten mukaisesti kasvomaskien käyttö ja käsihygieniasta huolehtiminen
  

Etukäteisjärjestelyiden lisäksi markkinointi on tietysti kaiken a ja o. Mahdollisten peruutusten vuoksi ja ruuhkien välttämiseksi otimme ajanvarauksen käyttöön ja tiedotimme opastuksista kirjastojen, senioritahojen ja muiden verkostojen kautta. Kesäopastukset ponkaistiin liikkeelle käytännössä noin viikossa ja viimeistään toisella opastusviikolla ajanvarauslistat olivat jo täynnä. Kesäkuu tarjosi parasta kesäsäätä eikä opastuksia jouduttu sateiden takia perumaan. Miten hyvältä tuntuikaan kohdata taas tuttuja opastajakavereita sekä olla avuksi opastettaville, silmätysten! (Voiko kasvomaskien kanssa olla 'kasvotusten'?)

    Keskustelua digistä Laajasalon kirjaston terassilla.
Kuva: Lea Grönlund

Elokuun ajan ulko-opastukset jatkuvat täydellä vauhdilla Kallion, Laajasalon, Rikhardinkadun, Sellon ja Tapiolan kirjastojen luona. Ja sadesäällä pääsemme nyt myös sisätiloihin! Lisätiedot Enterin nettisivuilta.

Kommentteja opastajilta:

Opastaminen oli pitkästä aikaa kuin kotiin olisi tullut. Mukava ja hyvä tunne saada jakaa tietoja ja taitoja ja nähdä oppimisen ilo.

Kävin Rikhardinkadun pihalla, oikein mukava paikka vaikka ensin epäilin että sellainen kuilu on kaikuisa mutta eipä ollut, tiiliseinät imivät sekä kaikun että kuuman auringon paisteen.

Varsin helposti sitä solahtaa opastajan rooliin vaikka edellisestä kerrasta on aikaa.

Olihan se kivaa taas tavata opastettavat kasvotusten. Ulkona opastaminen oli minusta hauskaa ja uskon, että se luontevalla tavalla lisää Enterin näkyvyyttä ja tunnettavuutta.  

Kiva ja raikas tuulahdus.

 Kesäinen Tapiola, kulttuurikeskus ja kirjasto taustalla.
Kuva: Nina Ziessler

Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
- Pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi

On syytä hengähtää iloisesti

Perinteisen kesätoivotuksen sijaan ajattelin tällä kerralla avata hieman sitä, mitä toimintamme kulisseissa tapahtuu.

Enterin nettisivu uudistui 17.6. ja sivuston käyttäjille näkymä oli saumaton: sivuston ulkonäkö vaihtui lennossa noin klo 12:45. Sitä ennen kaikki oli testattu moneen kertaan ja olimme lopputulokseen tyytyväisiä. Tunti julkaisun jälkeen jäsenemme lähetti palautetta: etusivun painikkeet eivät muuten toimi. No ei se sitten aivan mennytkään kuin Strömsössä. Kukaan ei ollut hoksannut testata kaikkein näkyvimpiä osia eli etusivun painikkeita. Ai että nauroimme asialle! No onneksi asian korjaaminen vei vain minuutin.

Mikä edelsi nettisivu-uudistusta?

Jos tarkastelemme historiaa, niin tämä nettisivu-uudistus oli Enterin historian kolmas iso uudistus kymmenen vuoden sisällä. Edelliset uudistukset on toteutettu keväisin vuosina 2013 ja 2017. Huomaamattamme uudistuksen sykliksi on muodostunut 4 vuotta. Edellinen uudistus vuonna 2017 toteutettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa silmällä pitäen ja nyt tähtäin oli toki myös Enterin 25-vuotisjuhlavuodessa 2022.

Ennen vuotta 2013 Enterin nettisivut olivat pitkälti tummansinisen sävyiset. Tässä esimerkiksi kuva etusivusta vuodelta 2007:

Kuvakaappaus etusivusta vuodelta 2007

Vuonna 2012 nettisivu-uudistusta alettiin suunnitella ja hommassa oli silloin Enterin vapaaehtoisten Aulikin, Katin ja Helenan lisäksi Metropolian opiskelija Miia Vallasvuo. Miia teki opinnäytetyön nettisivu-uudistuksestamme “Saavutettavaa suunnittelua senioreille : verkkosivutoteutus ENTER ry:lle.”
Miia tutki työssään sitä, kuinka pitkälle esteettömyyden ja käytettävyyden vienti on mahdollista Yhdistysavaimen julkaisualustan tarjoamissa senhetkisissä puitteissa.

Vuonna 2013 julkaistu ilme oli pääsävyltään oranssi ja meillä oli käytössä ensimmäistä kertaa ammattivalokuvaajan ottamat kuvat.

Etusivunäkymä 2013

Muutaman vuoden päästä oranssia tuntui olevan sivuilla liikaa, kansikuvaksi haluttiin valokuvan sijaan piirroskuva ja tulossa siinsi Enterin 20-vuotisjuhlat syksyllä 2021. Silloin graafikko Salla Vaseniusta pyydettiin toteuttamaan Enterin 20-vuotisbanneri.

Enterin 20-vuotisbanneri

Bannerista napattiin pääväriksi mustikansininen Enterin vuoden 2017 nettisivu-uudistukseen. Banneria lukuunottamatta uudistus toteutettiin omin voimin: sivuja siivottiin ja tehtiin joitain muutoksia. Etusivun laatikot olivat viestintäryhmän vetäjän Aulikin käsialaa. Aulikki vastasi muutenkin paljon nettisivun ulkonäön suunnittelusta ja Enterin toimistolaiset sivujen siivoamisesta ja muokkaamisesta.

Eusivunäkymää 2017

2020 vuoden aikana alkoi kuulua kommentteja, että nettisivuihin kaivattiin raikkautta: värit koettiin syksyisinä. Myös uusia mainosvalokuvia oli taas tarpeen ottaa. Lisäksi 23.9.2020 meitäkin alkoi velvoittaa Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli Enterin nettisivujen tuli olla saavutettavat ja niistä tuli olla saatavilla saavutettavuusseloste. (Olimmepa muuten 2013 aikaamme edellä, kun jo silloin nettisivu-uudistuksessa oli saavutettavuusajattelu mukana!) Kaikki seikat tukivat sitä, että syksyllä 2020 Viestintäryhmä päätti käynnistää nettisivu-uudistuksen. Aikatauluksi sovittiin, että uudet sivut on käytössä, kun toiminnan syyskausi alkaa eli syyskuuksi 2021, mutta mieluummin jo ennen kesälomia.    

Yhdistysavain oli jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta siirtyä käyttämään heidän uutta kotisivutyökaluaan, jonka näkymä on luotu mobiililaitteet edellä eli sivut asettuvat parhaiten kännykällä selailuun. Tilastojen mukaan myös Enterin nettisivuja selataan hyvin paljon kännyköillä, joten siirtymä oli looginen. Vaihto uuteen kotisivutyökaluun toi kuitenkin myös paljon lisätyötä, koska työkalu oli meille uusi: aluksi menikin paljon aikaa siihen, että tutustuimme sen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.

Värien raikastuminen vaati myös sen, että koko Enterin väripaletti tuli miettiä uudestaan. Siihen työhön sekä saavutettavan nettisivun ulkonäön suunnitteluun meille tuli avuksi Muuks Creativen graafikko Marja Hautala. Yksi asia oli varma: Enterin oranssi on ja pysyy, joten uusi väripaletti luotiin sen ympärille. Pääväriksi oranssin kaveriksi valikoitui petrooli.

Ensimmäisiä kokeiluja uudella väripaletilla

Koronatilanne pysyi huonona koko kevään 2021, joten uudet valokuvat jäivät ottamatta. Teimme paljon kokeiluja siitä, mikä olemassa olevista kuvista toimisi nettisivun etusivun kansikuvana ja minkä kokoisena. Tuntui, että aina joko päät leikkautuivat tai näkyi pelkkää lattiaa. Jossain vaiheessa kansikuvatilanne näytti niin huonolta, että pelkäsimme, ettei nettisivuja saada julkaistua ennen kesälomia. Onneksi ymmärsimme hyödyntää lisäapua ja sen perusteella saimme lopulta kansikuvan kuntoon.

Kun visuaalinen ilme oli luotu, alkoi sisällön kopioiminen: koko nykyinen sivusto kopioitiin uuteen työkaluun, luotiin muutama uusi sivu ja siirreltiin tekstiosioita pitkin poikin. Kaikki tiedostot piti linkittää uudestaan ja monet muutkin linkit korjata. Koska kännykkä on uusien sivujen pääasiallinen selailuväline, uudet sivut ovat vanhoja kapeammat. Tämä johti siihen, että jokainen yksittäinen sivu oli pakko käydä läpi ja katsoa, että se asettuu nätisti, vaikka teksti sinänsä pysyikin samana. “Sivuostosuunnittelu”-niminen WhatsApp-ryhmä lauloi: “Voitteko käydä katsomassa, miltä tekemäni muutokset näyttävät?”, “Tässä muutama ehdotus kuvana, mikä teidän mielestänne näyttää parhaimmalta?” Toisaalla evästeisiin liittyvää viestiketjua veti Harri ja samaan aikaan mietittiin lisäksi uusien sivujen käytön ohjeistamista.

Ison työn jälkeen pääsimme julkaisuvaiheeseen. Kyllä jännitti! Olimme toimiston porukalla yhteisessä videoneuvottelussa ja jaoin näyttöni, jotta muut näkivät, kun painoin “Ota uudet kotisivut käyttöön” -nappia. Hurrasimme, kun uusi ilme oli julkaistu. Sitten menimme puhelimilla katsomaan, miltä näyttää: “Apua! Julkinen sivu vaatii sisäänkirjautumisen!” Jotain siis oli pielessä ja oli äkkiä mentävä painamaan vanhat sivut takaisin - onneksi sellainen oli mahdollista. Tuli hetkellinen lamaannus. Eikö tämä onnistukaan? Emmekö saakaan uusia sivuja julkaistua tänään? Pienen hetken jälkeen aloimme purkaa ongelmaa: jos etusivu pyytää sisäänkirjautumaan, ongelma on oltava oikeuksissa. Sitähän kautta vyyhti alkoi aueta, korjasimme asian ja painoin uudestaan “Ota uudet kotisivut käyttöön” -nappia. Sivut toimivat kuten pitääkin. Ja lopputulosta voi nyt kaikki ihailla!

Suurkiitos kaikille enteriläisille, jotka olitte mukana uudistuksessa! Vaikka työ oli iso, niin olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että sivut ovat meidän tekemät ja meidän näköiset.
 
Mikäli löydät sivuilta toimimattomia linkkejä tai muita virheitä, kerro meille niin korjaamme ne. Autamme myös mielellämme, mikäli kaipaat apua nettisivun käyttämisessä tai et löydä haluamaasi tietoa. Kannattaa muuten myös kurkata vapaaehtoisemme Matin tekemä esittelyvideo nettisivuista https://youtu.be/Ezn_y0ENFvs

Heinäkuun olemme kuitenkin lomalla eli sekä toimisto että etäopastajat palaavat tietokoneiden ääreen taas maanantaina 2.8.

Kiitos kaikille enteriläisille, yhteistyökumppaneille ja muille toiminnassamme mukana olleille aktiivisesta kevätkaudesta 2021!

Hyvää kesää!
Juulia Andersson

Enterin toiminnanjohtaja