perjantai 25. huhtikuuta 2014

Kuitit kuoreen ja postilaatikolle - näin ennen


Posti tuo kuoren varustettuna tekstillä ”Ilmoita verkossa”ja oitis nousee muistumia vuosikymmenien ajalta - kuin rainoja viimeisistä illoista täyttää velvollisuus, laskea työtulot, työnhankkimiskulut, työmatkakulut , selvittää työhuonevähennys...
Lopulta helpotus, kun voi allekirjoittaa veroilmoituksen, tunkea kuitit kuoreen, nuolla kuori kiinni, teipata se varmuuden vuoksi, koska liima ei näytä pitävän, ja sitten rientää pääpostille. Ehdin! Kuoreni mahtui laatikkoon ja viimeisen mahdollisen päivän leima hankittu!


Näitä muistoja ei aika kultaa – eikä tarvitsekaan, sillä verottajalla on uudenlainen, reipas asenne – ainakin veroilmoitukseen.

Jo muutaman vuoden ajan olemme saaneet veroehdotuksen, jota on voinut täydentää lomakkeelle tai verkossa. Nyt Veroilmoitus verkossa -palvelu toimii – jopa niin hyvin että veroilmoitusprosessista voi tehdä elämyksen.

Veroilmoitus verkossa -palvelussa on Demo, jota kannattaa kokeilla, vaikkei olisi mitään täydennettävää.  Palvelun käyttöä voi harjoitella ilman kirjautumista. Demossa annetut tiedot eivät tallennu, vaan häviävät istunnon päättyessä.

Veroilmoitus verkossa – palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, Katso-tunnisteella tai sirullisen henkilökortin avulla. 

Katso-tunniste mahdollistaa  kuolinpesän ja yhtymän veroilmoituksen verkossa. Syventäviä tietoja tunnistautumisesta löytyy Veroilmoitus verkossa – palvelusta.  Tunnustan, että Katso-tunniste antoi sysäyksen tähän juttuun. Hoitaessani vuosikausia kuolinpesän asioita olen manaillut, kun en ole voinut toimittaa sen vähäisiä tietoja verottajalle verkossa. Nyt nolottaa: palvelu on ollut tarjolla – minä olen ollut tietämätön.

Toinen ilonaihe on veroilmoituksen ohjeistus.  Sekä Demon että varsinaisen ilmoituslomakkeen oikeassa reunassa on kuhunkin sivuun liittyvät ohjeet, jotka vielä täydentyvät sivuja avattaessa.  Veroilmoitus verkossa – palveluun on koottu Usein kysyttyjä kysymyksiä.  Silmäilin niiden vastauksia kirjoittaessani tätä juttua. Olen jo täydentänyt  veroehdotukseni, mutta hoksasin usein kysytyistä sattumalta menettelytavan jo seuraavaan veroilmoitukseen. Luulen, että löytämäni tieto on rahan arvoinen. 

Tiesitkö, että voit saada verottajalta verkossa myös henkilökohtaista ohjausta?


Nimittäin suomi.24 –keskustelussa on palsta Kysy veroilmoituksesta
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/6044
Verotiimi vastaa palstalla kysymyksiin 3.4.–16.5.2014 maanantaista perjantaihin klo 9-15. Tiimin tavoitteena on antaa vastaus viimeistään seuraavan työpäivän aikana. Keskustelut – siis kysymykset vastauksineen ovat näkyvissä. Luultavasti joku on jo kysynyt sinua askarruttavaa ongelmaa ja voit saada vastauksen pelkästään lukemalla keskusteluja.

Vero.fi-etusivu on saanut iloisen ilmeen värityksellä ja grafiikalla, mutta siinä on vielä pelkistämistä ja selkeyttämistä.  Myös palvelussa liikkumiseen tuntuu olevan turhan monta reittiä ja ne johtavat samantapaisille sivuille.

Kannattaa siis noudattaa ratikkamainoksen ohjetta "Mene suorinta reittiä > vero.fi/veroilmoitus"

 Ps. Voit toimittaa veroilmoituksen myös entiseen tapaan  kuoressa postin välityksellä, mutta älä liitä mukaan kuitteja. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa.

Enter viestintä - Aulikki

torstai 17. huhtikuuta 2014

Opas tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien hankintaan


Erilaisten tietoteknisten laitteiden kirjo on jatkuvasti kasvanut ja samalla niiden käyttötarkoitus on monipuolistunut ja hintahaarukka leventynyt.

Tämä kirjoitus pyrkii osaltaan helpottamaan laitevalintaa.  Kokemuksesta tiedämme, että kauppiaiden joukko on kirjavaa.  Valitettavasti on myös niitä kauppiaita, jotka pyrkivät käyttämään hyväksi ostajan tietämättömyyttä tai muuten asiakkaan heikkoa asemaa.

Valinnan tulee lähteä tarpeesta

Aina hankintapäätöstä tehtäessä lähtökohtana pitäisi olla se tarve, minkä vuoksi laite ostetaan tai toiminta, mitä hankittavalla laitteella aiotaan tehdä. Kun kysymys on digilaitteesta, pitää ensin pohtia mitkä ovat laitteen tärkeimmät käyttötavat. Tässä ratkaisevat käyttötarkoitus, käyttötapa ja käyttöpaikka sekä mahdolliset henkilön käyttörajoitukset. Näiden perusteella voidaan rajata tarjontaa huomattavasti. Tämän kokonaisuuden perusteella tulee aluksi päättää laitetyyppi. Seuraavassa kuvataan laitetyypit ja niiden tyypilliset käyttötavat. Hankinnan yhteydessä on myös syytä pohtia sitä, aiotaanko kaikki tarpeet tyydyttää yhdellä laitteella vai hankitaanko useampi laite.

Tarjolla olevat laiteperheet jakaantuvat seuraaviin pääryhmiin:
    1) puhelimet
    2) tabletit
    3) perinteiset henkilökohtaiset tietokoneet (yleensä kannettava)

Puhelimet halvimmillaan ja yksinkertaisimmillaan ovat näppäimillä varustettuja peruskännyköitä ja hintahaitarin toisessa päässä ovat erittäin monikäyttöiset älypuhelimet. Peruskännykkä toimii kuten tällainen laite jo 90-luvulla. Pääkäyttö on puhelut ja tekstiviestit. Puhelinperheen kalliiman pään laitteet ovat älypuhelimia, joilla peruspuhelintoimintojen lisäksi voi tehdä paljon ja nämä laitteet ovat jo hyvin lähellä tabletteja.

Tabletit ovat siis kosketusnäyttöisiä henkilökohtaisia tietokoneita. Perustableteissa ei ole erillistä näppäimistöä, vaan ns. virtuaalinen näppäimistö ilmestyy kosketusnäyttöön aina kun sitä tarvitaan.

Tabletti
Näiden lisäksi on tabletteja, joiden peruskokoonpanoon kuuluu myös näppäimistö tai näppäimistön voi ostaa erikseen. Tablettien laitekirjo on edellä olevista ryhmistä suppein, mutta ominaisuudet ja hintahaitari on näissäkin jo nykyään aika laaja.

Näppäimistöllinen tabletti
Tabletti ja näppäimistö irrallaan
Nettiyhteyden kohdalla tabletit jakaantuvat kahtia: Kaikissa tableteissa nettiyhteys on langaton lähiverkko eli WLAN ( toiselta nimeltään WiFi). Tätä käytettäessä laitteen täytyy olla lähellä palveluntarjoajaa (korkeintaan 100 m). Toisissa tableteissa on edellisen lisäksi puhelinverkkoa käyttävä SIM-korttipaikka (vaihtoehdot 3G tai 4G) ja täten laitteeseen saa SIM-korttiin perustuvan nettiyhteyden. Tällaisia yhteyttä voidaan käyttää kaikkialla, missä valitun operaattorin vastaavat puhelinyhteydet toimivat. Kannattaa kuitenkin huomata: Mikäli omistaa jo älypuhelimen, jossa on rajoittamaton datapaketti eli nettiyhteys, tämän puhelimen avulla tarvittava WLAN-yhteys voidaan muodostaa myös tablettiin.

Tabletit jakaantuvat kolmeen eri luokkaan: Applen Ipad-perhe ja useiden eri valmistajien tabletit, jotka käyttävät alustanaan Googlen Android -käyttöjärjestelmää. Kolmantena ovat Microsoftin Windows 8 -käyttöjärjestelmää käyttävät laitteet.

Tietokoneet ovat monimuotoisuudeltaan ja hintahaarukaltaan laajin ryhmä. Tämä ryhmän hintahaitarin alapäässä on hyvinkin edullisia laitteita. Tietokoneissa käyttöympäristöjen (käyttöjärjestelmien) vaihtelut ovat laajimmat ja näiden valinnassa saattaa vaikuttaa henkilön aiemmat käyttötottumukset. Tietokoneiden alaryhmiä ovat perinteiset pöytätietokoneet ja kannettavat tietokoneet. Tietokoneiden yleisimmät käyttöympäristöt ovat: Microsoftin Windows-perhe, Applen MAC-perhe, Googlen Chromebook ja Linux-ympäristöt kuten Ubuntu.

Yleisimmin käytössä olevat toiminnat (ehkä tärkeysjärjestyksessä):

Puhelin
1) puhelut
2) tekstiviestit
3) kalenteri
4) muistiinpanot
5) kartat ja navigointi
6) valokuvaus
7) valokuvien lähettäminen
8) musiikin ja radion kuuntelu

Tabletti tai älypuhelin*
1) internetin käyttö: tietojen haku & palveluiden, kuten lippujen osto ja nettipankin käyttö
2) sähköpostien luku ja kirjoitus
3) kalenteri
4) muistiinpanot
5) kartat ja navigointi
6) valokuvaus
7) valokuvien lähettäminen
8) dokumenttien, esitysten laatiminen
9) musiikin ja radion kuuntelu
10) kuvapuheluiden käyttö ( esim. Skype)
11) TV:n ja videoiden katselu
12) pelien pelaaminen
* älypuhelimissa puhelimen perustoiminnot,  joillakin tableteilla voi myös soittaa puheluja

Tietokoneet

1) kaikki tablettien käyttötavat
2) erilaisten dokumenttien luominen, editointi ja arkistointi
3) valokuvien arkistointi ja kuvankäsittely
4) videoiden teko ja editointi
5) valokuvien, esitysten, videoiden ja TV:n esittäminen


Ostoprosessi


Kuten todettiin, hankinnan lähtökohtia ovat tämän hetkinen tilanne ja nyt käytössä olevat laitteet sekä käyttötarpeet. Tässä vaiheessa on hyvä selvittää myös henkilön käyttörajoitukset kuten huono näkö, kuulo, käsien vapina tms. Jos esimerkiksi hiiren käyttö osoittautuu hankalaksi vapinan vuoksi, saattaa tabletin kosketusnäytön käyttö onnistua sujuvasti.

Kun nämä on kartoitettu, voidaan siirtyä päättämään laiteperheestä. Tähän vaikuttavat siis todennäköiset käyttöpaikat ja -tavat. Yllättäen käyttöpaikalla on merkittävä rooli ostopäätöksessä. Jos esimerkiksi ollaan päätymässä tablettiin ja laitetta tulee voida toistuvasti käyttää mökillä ja autossa - joissa ei ole kiinteää verkkoyhteyttä - ei tabletti ilman SIM-korttipaikkaa tule kyseeseen.  Tilanne muuttuu, jos on käytettävissä älypuhelin rajoittamattomalla nettiyhteydellä. Tällaisesta puhelimesta on mahdollista jakaa internetyhteys tabletille.  

Tässä kohtaa on hyvä myös muistaa, että puhelindataliikenne on maamme rajojen ulkopuolella hyvin kallista. Välttyäkseen yllätysmaksuilta käyttäjän on ulkomaille matkustaessaan estettävä laitteen asetuksilla ns. dataverkkovierailut. Onneksi sekä hotelleissa että taajamissa ainakin Euroopassa on hyvin tarjolla WiFi-verkkoja, jotka mahdollistavat tietoverkkojen käyttämisen myös matkaillessa.

Kun sitten nämä rajaukset on tehty, on päätettävä laitteen tehosta ja tallennuskapasiteetista. Tässä kohdassa tarvitaan jonkun kokeneen tai asiaan perehtyneen tukea. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä enemmän suoritustehoa ja tallennuskapasiteettia sitä enemmän hintaa. Tallennuskapasiteetin suhteen tänä päivänä kannattaa ottaa huomioon pilvipalvelujen mahdollisuus. Esimerkiksi älypuhelimet voidaan asettaa niin, että otettu valokuvat kopioituvat automaattisesti pilveen.

Lopuksi suuntaa antavaa laitetyyppikohtaista hintahaarukkaa:






















teksti ja kuvat  Jukka Tamminen

torstai 10. huhtikuuta 2014

Näkökohtia ikäihmisen ensimmäisen tietotekniikkalaitteen hankinnasta

Olen nyt opastanut ikäihmisiä noin puolivuotta. Olen kiinnittänyt vähitellen huomioita ikäihmisten ensimmäisen tietokoneen hankintaan. Tämä voi siis olla älypuhelin, tabletti, kannettava tai pöytäkone.
Kun kyseessä on 30-luvulla tai sitä ennen syntynyt henkilö, jolla ei ole mitään aiempaa tietokoneen käyttökokemusta, on aloituskynnys korkea ja tilanne on kaikin puolin haastava.

Ensimmäinen havaintoni on hiiren käyttö. Kun hiirtä ei ole koskaan käyttänyt alle 70-vuotiaana, on usein tilanne se, että käden hienomotoriikan opettaminen täysin uuteen toimintatapaan on hidasta tai ei onnistu. Kun käsi on jäykkä ja kankea hiiren pitäminen ja liikuttelu niin, että ei tahattomasti samalla paina hiiren korvia, saattaa olla huomattavan vaikeaa. Jos tämä ei suju pienen (ehkä noin 10 – 15 min.) harjoittelun jälkeen, on koko hiirellä toiminen niin turhauttavaa, että homma jää helposti sikseen.

Toinen erityisen korkea kynnys on nimenomaan Windows 8 käyttöliittymä. Jos koko graafisen käyttöliittymän käsitekoneisto: ikkuna, painonappi, linkki, linkkialue, ikoni, jne. on täysin vieras ja uusi, on kahden ”kotinäytön”, siis start-näytön ja työpöydän merkitys ja siirtyminen näiden välillä hyvin hämäävää. Toinen vielä vakavampi pulma 8:ssa on näkymättömissä piileskelevät kontrollit.

Esimerkiksi tähän käyvät hyvin Windows 8: sammuttaminen tai paikallisverkon aktivointi.

Kannettavat tulee ehdottomasti sammuttaa kun niitä ei pidempään aikaan käytetä, kuten esimerkiksi yön ajaksi. Windows 8 näytöllä ei missään näy /ole sammuta-nappia. Se täytyy ”houkutella” esille hiiren avulla näytön oikealla olevista kulmista. Sieltäkään se ei tule näkyviin suoraan vaan ilmestyneen valikon avulla pitää vielä navigoida edelleen. Sama on tilanne, kun pitää aktivoida paikallisverkko.

Oma isäni on nyt 87 vuotta ja hän hankki itselleen ensimmäisen tietokoneen muutama viikko sitten. Hän on nuorena ollut hyvä piirtäjä. Hän on tällä hetkellä hyvin virkeä ja lukee esimerkiksi fysiikan ja kemian uutta tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta. Hänen on erittäin vaikea hallita hiirtä.

Ehdotimme hänelle Android-tabletin hankintaa. Ratkaisu oli erittäin hyvä ja hän pääsi nopeasti sisään laitteen käyttöön. Android tabletissa muutaman pyyhkäisytoiminnon opettelun jälkeen kaikki tarvittavat kontrollit ovat näkyvissä.

Näin vahva suositukseni tälle ryhmälle onkin: hankkikaa tabletti.
Tuskin kukaan tuon ikäinen enää tarvitsee tietotekniikkaa monimutkaiseen tuotantotyöhön, siis kirjallisten  tai PowerPoint -esitysten laatimiseen, videoiden tai
valokuvien monimutkaiseen editointiin. Pienet ja vähän suuremmatkin muistiinpanot ja tyypillisten web-palvelujen käyttö sujuu tabletilla mainiosti.
 Jukka Tamminen
Katso tietoa kirjoittajasta /http://itkritiikki.wordpress.com/about/


perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kuriton kokous: Tietokoneet eivät helpottaneetkaan kaikkea!

 Ikinörtti suosittelee kuunneltavaksi:
Eve Mantun kuriton kokous Tietokoneet eivät helpottaneetkaan kaikkea!
Yle Radio 1 la 5.4. klo 10.00 ja Yle Areena
Katso tarkemmat tiedot ohjelmaoppaasta:
http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2167798
Kokouksen esityslista on julkaistu Eve Mantun blogissa:
http://blogit.yle.fi/eve-mantu/esityslista-54-tietokoneet-eivat-helpottaneetkaan-kaikkea
 Kuuntele kokous Areenasta http://areena.yle.fi/radio/2167798

lähde:http://yle.fi/radio/yleradio1/ohjelmat/

Enter Viestintä

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vaari tahtoo tabletin

"Saisinko nähdä vielä paperit?"  Ja nyt ei ollakaan nuoruutemme 60-luvun pitkäripaisessa, jossa myyjä tiukkaa täysi-ikäisyyden todistavaa asiakirjaa asiakkaalta, joka havittelee ostavansa pullon Libistä tai Erkin pikakivääriä.

"Jaha, yli seitsemänkymmentä.  Onkohan teillä kotona perheenjäsen, joka voisi vahvistaa tämän kaupan?" 

Paikkana on tietotekniikkamyymälä 2010-luvulla, tiskillä asiakkaan valitsema tablettilaite, jonka hän on hyväksi harkinnut.
 
Milloin meistä on yhtäkkiä tullut liian vanhoja?  Liian vanhoja tekemään omia ostoksiamme ihan omilla rahoillamme? 

Ehkä keskustelu myymälässä ei kävisi ihan näin töksähtäen, mutta viesti on sama.  Myyjät tekniikkaliikkeissä ovat usein nuoria, ja heille on annettu ohjeet tarkistaa asiakkaan ikä näissä - hm - epäilyttävissä tapauksissa.  Varmastikin hyvää tarkoittaen.  On tietenkin hyvää asiakaspalvelua olla myymättä laitetta henkilölle, jolle se ei sovi.  Ja niitä tapauksia on toki riittämiin, joissa asiakas tulee kotiin mukanaan laite, jossa on hienouksia vaikka muille jakaa mutta joilla omistaja ei tee yhtään mitään.
Summa summarum, olemme yksilöitä, olemme sitten yli tai alle tuon maagisen seitsemänkymmenen rajapyykin.  Toinen on käynyt vaikkapa Enterin tietoiskuissa kuuntelemassa laitteiden ominaisuuksista, tehnyt vertailuja ja päätynyt vakaan harkinnan jälkeen hänelle sopivaan tablettiin.  Tarvitaanko silloin puolisoa, lasta tai lapsenlasta "vahvistamaan" kauppa?  Toinen tarvitsee apua, mutta silloin hyvä myyjä kuuntelee herkällä korvalla, minkälaiseen käyttöön asiakas laitetta hankkii.

Yksilöllistä asiakaspalvelua ja tilannetajua, kiitos!  Alussa mainitussa liikkeessäkin saa nykyään asiantuntevia suosituksia tai voi ihan itse valita hyllyltä vaikkapa lampaanlihan kanssa sopivan tuotteen pääsiäispöytään.  Eikä siellä ehkä Ikinörtin lukijoilta kovin usein enää papereitakaan kysellä.
 Kati Roiha

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kuvakertomus jäsenretkestä Tallinnan Titanic-näyttelyyn

kuva Ritva Vartiainen

Retki  5.3.2014  aloitettiin Viking  XPRS-laivan kokoustilassa, jossa 40 enteriläistä ystävineen kokoontui mukavin tunnelmin kuuntelemaan Raimo Anttilan avausta ja Seppo Kurkisen tietoiskua sähköisestä tunnistamisesta.

Raimo Anttila  -  kuva Tapio Kontula
Seppo Kurkinen -  kuva Ritva Vartiainen
kuva Ritva Vartiainen
kuva Ritva Vartiainen
 Tallinnan satamasta retkeläiset siirtyivät bussilla Merimuseoon Titanic-näyttelyyn.
kuva Pirkko Kyttälä
Enteriläiset tutkivat jokaiselle pääsylipuksi jaettua
 todellisen matkustajan nimellä varustettua Titanicin maihinnousukorttia                                                   kuva Ritva Vartiainen

kuva Ritva Vartiainen
 kuva Pirkko Kyttälä

Näyttelyssä esiteltiin laivan rakentamisen historiaa, laivan asuin- ja oleskelutilojen rekonstruktioita III-luokan vaatimattomista tiloista loisteliaaseen I-luokaan.
Opas kertoi myös 1912-luvun merenkulun puutteista, jotka olivat osasyynä Titanicin uppoamiseen.
Aluksen 1. luokan portaikko - kuva Tapio Kontula
Kattokupoli em. portaikon yläpuolella
kuva Tapio Kontula
III-luokan hytti -kuva Pirkko Kyttälä
Merenpohjasta nostettuja laivan astioita - kuva Ritva Vartiainen
VAROKAA! JÄÄVUORI!    -  kuva Tapio Kontula
  Jäävuori, josta suurin osa on vedenpinnan alapuolella
kuva Pirkko Kyttälä
Näin surulliselta  näyttää Titanic'in kylki merenpohjassa
  kuva Tapio Kontula

Tekstit Ritva Vartiainen ja kuvaajat


perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sähköposti ja Google Drive apuna säkkiviljelyssä

Kiinnostukseni kaupunkiviljelyyn alkoi muutama vuosi sitten asuessani Ruotsissa. Työskentelin yhdistyksessä, jonka kautta tutustuin aiheeseen, mutta en kokeillut käytännössä. Mm. eräässä Tukholman kunnassa joukko aktivisteja alkoi viljellä perunaa kaupungintalon pihalle. Sitä kutsuttiin alussa sissiviljelyksi, mutta kunta suhtautuikin suopeasti ja viljelystä tuli luvallista.

Muutin takaisin Suomeen pari vuotta sitten. Palautuminen 17 vuoden jälkeen alkoi yhteisöllisesti Helsingin Myllypurossa, jonka sanottiin ”pesseen kasvonsa uuden ostarin myötä”.

Nuori perheenäiti, joka oli kouluttautunut yhteisöpedagogiksi, perusti myllypurolaisten kanssa vuonna 2012 kaksi ryhmää, luomuruokapiirin ja säkkiviljelijät. Kerron tässä jälkimmäisestä ryhmästä, johon liittymällä pääsin kokeilemaan kaupunkiviljelyä käytännössä.

Viljelyn alkuvaiheessa saatiin tukea ja neuvoja Dodo ry:ltä sekä lähiöprojektista. Viljelypaikaksi saatiin kaupungin kerrostalon pihamaalla oleva entinen lentopallokenttä, joka on jo vuosia ollut poissa käytöstä.

Multakuorma saapui 11. toukokuuta 2012. Tyhjät säkit odottivat jo, samoin kottikärryin ja lapioin varustautunut talkooväki. Paljon saatiin lainaksi viereisen talon varastosta. Saman talon seinästä saimme myös luvan ottaa kasteluvettä maksua vastaan.  Innokkaat talkoolaiset rupesivat heti täyttämään säkkejä ja ensimmäiset siemenet istutettiin samana iltana.


 
YLE osallistui puuhiimme kesäkuun puolivälissä. Pääsimme mukaan Sissipuutarhurit-ohjelmaan. Meidän osuutemme näytettiin ensi kerran heinäkuussa. Filmauspäivänä satoi kaatamalla lähes koko päivän, mutta mieliala oli korkealla. Talkooväkeä saatiin läheisestä työkeskuksesta. Näin tulivat samana päivänä valmiiksi kaksi istutuslaaria ja iso työkalulaatikko sekä perennapenkki. Työpäivän päätteeksi nähtiin Ylen tarjoama sambaesitys. Kun aurinko iltaa kohden tuli vihdoin esiin, oli meillä makkaranpaistoa ja monenlaista ohjelmaa.

Sekä luomuruoka- että viljelypiiri toimivat edelleen, vaikka perustaja muuttikin perheineen Itä-Suomeen. Jatkajia on riittänyt ja pian alkaa säkkiviljelmällämme kolmas viljelykausi.
Satoakin olemme saaneet ihan mukavasti. Toki tärkeämpää on mukava porukka, jossa on mukana eri-ikäisiä ja eri taustaisia myllypurolaisia, alussa myös koulun luokka. Nuorin (tuleva) viljelijä syntyi viime lokakuussa ja vanhin täytti 84.


 Ohikulkijat ovat pysähtyneet kyselemään ja moni on liittynyt joukkoomme. Tällä hetkellä meillä on 23 viljelysäkkiä, joista noin puolet on viljelijöiden omia ja loput ryhmän yhteiseen käyttöön.

Olemme pitäneet yhteyttä sähköpostilla silloin, kun tiedotamme tai kutsumme talkoisiin tai kastelemaan. Google Drive -ohjelma auttaa meitä pysymään ajan tasalla numeroitujen säkkien omistajista ja sisällöstä. Jokainen voi lisätä listaan kulloinkin istuttamansa siemenet ja taimet.

Meidät on tänä keväänä pyydetty kertomaan toiminnastamme samalla kadulla olevan vanhusten palvelukeskuksen henkilökunnalle ja asukkaille. Tarkoitus on luoda säkkiviljelmä palvelukeskuksen sisäpihalle. 

Tänä vuonna näyttää kevät olevan niin aikaisessa, että multasormet jo väräjävät. Ehkä pian päästään aloittamaan viljelmillä. Toivomme tietysti, että saisimme jatkaa vielä pitkään, ainakin meillä on lupa alueen käyttöön vielä tulevana kesänä.

Unelma Krakau

Lisätietoa kaupunkiviljelystä  http://dodo.org/ryhmat/kaupunkiviljely