Enterin joulutervehdys

                                                            kuva: Marit Henriksson

Vuosi lähenee loppua ja päivän pitenemistä jo odotellaan. Ensi vuoden suunnitelmatkin ovat jo pitkällä. Luvassa on ainakin tietotekniikkaopastuksia ja tietoiskuja sekä uusia opastuspaikkoja. Kuluvana vuonna käynnistyi Enterissä projekti opastustoiminnan laajenemiseksi, sen kuulumisia voi lukea tarkemmin täältä. 

Yhdistyksellä on mennyt koko vuosi vauhdikkaasti ja virkeästi. Olemme saaneet uusia jäseniä ennätysmäärän ja uusia vapaaehtoisiakin on tullut hyvin mukaan toimintaan. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy meillä, tietotekniikkaopastuksiin on valtavasti tarvetta. Onneksi monet haluavat auttaa toisia ja henkilökohtainen tietotekniikan vertaisopastaminen on kasvanut ja vahvistunut entisestään. Syksyn aikana vapaaehtoisemme antoivat vertaisopastusta yli 3000 kertaa ja näin ollen koko vuoden opastusmäärät ylittivät jo 7000 kerran rajapyykin. Se on upea saavutus se!"

Opastusten lisäksi järjestämme myös tietoiskuja. Syyskaudella pidimme 30 kaikille senioreille avointa tietoiskua, yhteensä näihin osallistui noin 800 ihmistä. Avoimien tietoiskujen lisäksi järjestimme erilaisia tilaisuuksia sekä omille jäsenillemme, muille yhdistyksille että opastajillemme.

Nyt vapaaehtoiset opastajamme ovat jääneet hyvin ansaitulle joulutauolle. Toiminta käynnistyy taas alkuvuodesta, jolloin Enterin vertaisopastajat löytää myös vasta-avatusta Oodista! Kevään opastusaikataulut löydät täältä.

Toivottavasti joulu olisi mahdollisimman monelle mukava ja mieluinen, mahdollisuus rauhoittua ja nauttia lähimmäisten seurasta. Joulun jälkeen sitten nähdään Enterin opastuksissa, kuinka moni on saanut lahjaksi jonkun uuden laitteen. Jos pukki esimerkiksi tuo älypuhelimen, sen käyttöä voi tulla harjoittelemaan opastuksiimme. 

Omnian Vilperi-robotin jouluvideo  kuvaaja: Nina Ziessler

Iloista joulun aikaa ja vuoden vaihdetta!

Enterin toimisto

Tiina, Nina ja Päivi

Lukulaite vai tabletti e-kirjoille?

Pohditko e-kirjojen lukemista, mutta mietit, mikä laite olisi sopivin siihen puuhaan? Lukeminenhan onnistuu kannettavalla tietokoneella, pöytätietokoneella ja nykyään myös älykännykällä, tablettilaitteella sekä tietenkin myös e-kirjojen lukemiseen erityisesti suunnitellulla lukulaitteella. 
Etenkään kädessä pidettävien laitteiden historiahan ei ole kovin pitkä, kuten ei ole e-kirjojenkaan. Puhutaan karkeasti noin vähän yli kymmenen vuoden aikana kehittyneistä asioista. Nykyisin molempia, laitteita ja e-kirjoja, on tarjolla enemmän ja enemmän.

E-kirjoja on ostettavissa lukuisista nettikirjakaupoista, mutta myös kirjastot, kuten Helmet, tarjoavat e-kirjoja (sekä äänikirjoja) lainattavaksi. Mm. Helmetin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto) sivuilla on hyvät ohjeet e-kirjojen lataamiseksi sekä tiedot vaatimuksista, joita e-kirja edellyttää.

Keskityn tässä jutussa vertaamaan tablettia ja lukulaitetta. Molempia laitteita on markkinoilla melkoinen kirjo. E-kirjojen lukeminen onnistuu lähes kaikilla laitteilla. Poikkeuksena ovat Kindle-lukulaitteet, joilla Helmet-kirjaston kirjoja ei pysty lukemaan. Syynä ovat Amazonin valmistaman laitteen omat rajoitukset.

VERTAILUA

E-kirjan lataaminen laitteelle

Molempiin laitteisiin ladataan e-kirja netistä, joko suoraan tai tietokoneen kautta. Lukulaitteita on tarjolla myös nettiominaisuudella, jolloin suora lataaminen onnistuu helposti. Muuten lataaminen on tehtävä tietokoneen kautta. Tabletille lataaminen on hieman helpompaa suoran (SIM-kortin) tai WiFi-yhteyden kautta.

Teknisiä ominaisuuksia

Lukulaitteen perusmuisti on ”pienempi”, mutta laitteelle mahtuu vähintään satoja e-kirjoja. Lähes kaikkiin lukulaitteisiin saa 32 Gt:n lisämuistin. Tabletissa on isompi muisti, johon sopii enemmän e-kirjoja, mutta muistia rasittaa myös tabletin muu käyttö.

Lukulaitteen akku kestää yleensä useita viikkoja paljollakin käytöllä. Tabletin akku vaatii lataamista useamman kerran viikossa riippuen käytöstä.

Koko

Molemmat ovat kohtalaisen pieniä vaaka- ja pystysuunnassa, mutta hyvin ohuita. Lukulaitteiden koko on kuitenkin hieman tablettia pienempi. Suurin ero, joka on käytön kannalta merkittävä, on laitteiden paino. Lukulaite on todella kevyt n. 200 g ja tabletti painaa n. 2-3 kertaa enemmän, jopa yli 500 g. Painolla on merkitystä laitetta käsissä pidellessä sekä myös mukana kuljettaessa.

Näyttö

Lukulaitteiden näyttö on harmaasävyinen, ”mustavalkoinen” ja tableteissa on monivärinäyttö. Lukulaitteen näytön tarkkuus ei pärjää tabletin tarkkuudelle, mutta on lukemiseen aivan riittävä.

Lukulaitteen näyttö on merkittävästi vähemmän silmiä rasittava. Molemmilla laitteilla onnistuu lukeminen sekä päivänvalossa että pimeässä. Nykyisin laitteissa on myös ns. yövalo ja erityisesti tableteissa mahdollisuus näytön sinisen sävyjen säätöön, jotta lukeminen ennen nukkumaanmenoa ei veisi yöunia.

Näytön koko on lukulaitteidessa noin 6 tuumaa ja yleisimmissä tableteissa noin 10 tuumaa.

Käyttömahdollisuudet

Lukulaite on tarkoitettu ainoastaan e-kirjojen lukemiseen. On kuitenkin joitakin malleja, joissa on lisänä ääniominaisuus. Tabletin käyttömahdollisuuksia voi verrata tietokoneeseen. Tabletilla voi surffata netissä, ottaa valokuvia, kuunnella musiikkia, katsoa tv-ohjelmia jne.

Hinnat

Lukulaitteiden hinnat vaihtelevat 100 ja 200 Euron välillä. Lukulaitteiden merkkejä ovat mm. PocketBook, Kobo, Kindle (Helmet-kirjoja ei voi lukea Kindlellä) ja Bookeen. Lukulaitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, Elisa Kirja, Amazon.

Tablettien hinnat vaihtelevat laajalla skaalalla lähtien 200-350 Euron tasosta ja yltäen yli 1000 Euroon. Merkkejä on tarjolla runsaasti, mm. iPad, Samsung, Huawei, Lenovo. Laitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, teleoperaattorit, tavaratalot, jne. Mikäli tablettia aikoo käyttää paljon muuhunkin kuin e-kirjojen lukemiseen on syytä huomioida, että siitä löytyy tarpeeksi muistia. Halvimmissa malleissa on yleensä liian pieni muisti tabletin laajempaan käyttöön.

Laitetta hankkiessa pitää myyjältä aina varmistaa, että laite todella sopii omiin tarpeisiin, käyttötottumuksiin ja omaan käyttöympäristöön (mm. e-kirjojen lataamiseen vaadittava nettiyhteys on käytettävissä).

Tässä hieman perustietoa. Googlaamalla käyttäjien kokemuksia ja selostuksia laitteiden ominaisuuksista löytyy molemmista laitteista lisätietoa. Muistutan lisäksi vielä Helmet-kirjaston laajasta tarjonnasta, josta löytyy ääni- ja e-kirjoja, musiikkia, lehtiä, tietokantoja ja verkkokursseja.

Ja senhän kaikki muistavat, että lukeminen kannattaa aina, ja mukana kuljetettavalla laitteella se onnistuu helposti missä vain!

Markku Ukonaho
Enterin vertaisopastaja

Enterin toiminta laajenee - missä mennään vuoden 2018 päätteeksi?

ENTER ry on Stean hankerahoituksen turvin pystynyt vuonna 2018 ulottamaan toimintaansa yhä laajemmalle alueelle. Opastustoiminta on aiemmin painottunut pitkälti pääkaupunkiseudulle, vaikka kyselyitä opastuksista on tullut yhä enenevässä määrin myös muun Uudenmaan alueelta.  

Minut palkattiin maaliskuussa 2018 Enterin toimistolle kolmanneksi työntekijäksi, koordinoimaan ja laajentamaan opastustoimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan alueella. Esittelyni löytyy maaliskuun Ikinörtistä, tuolloin olin juuri astunut mukaan Enterin remmiin.

Aivan tyhjästä minun ei tarvinnut aloittaa, sillä monella pääkaupunkiseudun ulkopuolisella paikkakunnalla - Järvenpää, Hyvinkää, Tuusula, Kerava - opastustoiminta oli vakiintunut jo useiden vuosien ajan. Nurmijärvi ja Kirkkonummi tulivat mukaan 2017 ja vuoden 2018 alussa noin kymmenhenkinen opastajaporukka käynnisti toiminnan Porvoossa.  

Hetken lähtötilannetta ihmeteltyäni, jalkauduin monille Uudenmaan opastuspaikoillemme. Ohjelmassa oli opastajien ja yhteyshenkilöiden henkilökohtaisia tapaamisia, alueellisia  opastajatapaamisia sekä uusien opastajien perehdytystä. Kevään mittaan aloin hahmottaa, ketkä opastajat ja yhteyshenkilöt missäkin paikassa toimivat, ja sain nimille kasvoja mielessäni.

Syksynkin aikana olen matkannut paljon eri paikkakunnilla. Olen mm. esitellyt Enterin opastuksia erilaisilla messuilla yhdessä paikallisten opastajien kanssa. Tavoitteenamme on ollut löytää sekä opastettavia että opastajia mukaan opastustoimintaan.

Ajan myötä myös erilaiset ikäihmisten ja digiasioiden kanssa toimivat tahot ovat alkaneet tulla tutuiksi ja yhteistyömahdollisuuksia on auennut yhä enemmän. Joillain alueilla olemme olleet mukana käynnistämässä digikoordinaattoreiden paikallisverkostoa, toisilla alueilla puolestaan on yhteistyökumppaneiden kanssa saatu aikaan yhteisiä opastuspaikkoja.

Toiminnan laajentumisen tilanne vuoden 2018 lähetessä loppuaan
Tänä vuonna opastustoimintaa on laajennettu kolmelle uudelle paikkakunnalle: Porvooseen, Raaseporiin ja Sipooseen. Tämän lisäksi uusia opastuspaikkoja on syntynyt jo ennestään mukana olleille opastuspaikkakunnillemme myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Enter toimii tällä hetkellä yhteensä 12:lla paikkakunnalla. Vuoden 2017 lopussa paikkakuntia oli yhdeksän ja 2016 päätteeksi seitsemän, joten laajenemisen vauhti eri alueille on viime vuosina ollut hyvin nopea.

Suunnitelmia vuodelle 2019

Opastustoiminta käynnistetään ainakin Lohjalla, mahdollisesti myös Mäntsälässä. Toiminnan laajeneminen mahdollisimman nopeasti ei ole itsessään kaikista tärkein tavoite. Järkevää on edetä siten, että pystymme tukemaan uusia, juuri aloitettuja alueita sekä koordinoimaan myös jo pidempään toimineita opastuspaikkojamme.

Monilla uusilla opastuspaikoilla on pulaa opastajista

Opastajia yritetään rekrytoida mahdollisuuksien mukaan verkostojen, viestinnän tai opastajien etsimistilaisuuksien avulla. Pulaa voi olla myös opastettavista, heitä yritetään tavoittaa paikallisviestintää lisäämällä, erilaisiin tilaisuuksiin osallistumalla sekä järjestämällä Enterin toimintaa esitteleviä tietoiskuja opastuksiin tuloon rohkaisemiseksi.

Etäyhteydet, tietoiskut ja tapahtumat yhteenkuuluvuuden lisääjinä  

Uusien paikkakuntien opastajat pyritään kytkemään osaksi Enterin laajempaa opastajayhteisöä parantamalla etäyhteyksiä sekä järjestämällä tietoiskuja ja erilaisia tilaisuuksia aiempaa enemmän myös fyysisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Halutaan, että opastajat ja jäsenet kokevat sijainnista riippumatta olevansa osa Enterin porukkaa.

Omakohtaisesti on ollut hienoa olla mukana viemässä opastustoimintaa yhä laajemmalle alueelle. Toiminnan tarkoitusta ja tarpeellisuutta ei ole missään vaiheessa tarvinnut perustella, ainoastaan vastata olemassa olevaan tarpeeseen ja kysyntään. Kaikki tilat ja tahot, joita olen opastuspaikoiksi pyytänyt, ovat lähteneet innolla mukaan toimintaan ja monet opastuspaikkojen yhteyshenkilöt ovat aktiivisesti ja lämminhenkisesti koordinoineet paikallista opastajaporukkaa. Vertaisopastajat, jotka opastustoimintaa ovat tehneet, ovat olleet sydämellään asiassa mukana, kärsivällisesti opastettavia kuunnellen ja auttaen. Opastettavista on välittynyt kiitollisuus opastajien tekemää arvokasta työtä kohtaan ja huojennus siitä, että heitä ei ole jätetty yksin digimaailman haasteiden kanssa.

Vapaaehtoisten opastajien innostus ja motivaatio opastustoimintaa kohtaan on tuonut paljon virtaa myös omaan työhöni. Tuntuukin todella palkitsevalta nähdä opastusten leviävän ja vakiintuvan yhä laajemmalle alueelle.

Kiitos kuluneesta, antoisasta vuodesta kaikille, niin vanhoille kuin uusille opastajille, opastuspaikoille ja yhteistyökumppaneille ympäri Uuttamaata. Pidetään innostus ja ilo tekemisessä mukana jatkossakin - se on paras tapa saada uutta porukkaa mukaan tarpeelliseen, mutta myös hauskaan toimintaan!

Päivi Savolainen, projektisuunnittelija ENTER ry

Sinut on kutsuttu vierailulle Ikätaloon!

Onko www.terveyskylä.fi jo Sinulle tuttu paikka?
Tuttu tai ei, mutta nyt tähän reilun kolmenkymmenen talon kylään on avattu uusi talo juuri meitä varten.

Ikätalo löytyy Terveyskylän ”Valitse talo” valikosta tai suoraan googlaamalla ikätalo.fi

Ikätalosta löytyy paljon tietoa erityisesti 65+ ikäisille ja heidän läheisilleen. Ikätalo pyrkii antamaan tietoa ja opastusta elämänlaatuun, terveyteen ja ikäihmisten päivittäiseen elämiseen liittyviin asioihin mahdollisimman kattavasti. Apua arjen valintoihin.

Ikätalon sisältö on tuotettu yhdessä Hyvinkään sairaalan, Keski-Uudenmaan eri kuntien perustason sosiaalipalvelujen, kolmannen sektorin ammattilaisten ja ikääntyneiden kanssa. Sain myös kunnian olla mukana talon rakennusprojektissa oikeastaan kahdessa roolissa: Edustaen kolmatta sektoria ja 65+ ikäisiä.

Ikätalon ”harjakaiset” vietettiin Hyvinkäällä 4.12.2018. Samana päivänä Ikätalon palvelut avattiin julkiseen käyttöön. Kuten harjakaisissa puhunut hankkeen projektipäällikkö Sirpa Palamaa totesi, tämä on vasta alku, sisällön tuottaminen ja talon kehittäminen jatkuu. Me voimme kaikki olla mukana kehittämässä Ikätaloa antamalla palautetta ja kehitysehdotuksia Ikätalon etusivun ”Anna palautetta”-linkin kautta. Mikä Sinua askarruttaa ikääntymisessä?

Kuvassa Ikätalo hankkeen projektipäällikkö Sirpa Palamaa (oik.) ja projektikoordinaattori Paula Lindström.

Opastajille ehdotan, että kerrotte Ikätalosta opastusten yhteydessä. Turvallinen sivusto, joka tarjoaa luotettavaa tietoa.  

Ari Nässi, vertaisopastaja Hyvinkäältä

Kokemuksia ryhmäpuheluista

Kun muutama ihminen rupattelee yhtä aikaa nettiyhteyden avulla, syntyy ryhmäpuhelu. Enterin opastajien muodostama opintopiiri, Älypiiri II päätti kokeilla yhteistyötä verkon avulla tällä tekniikalla neljällä eri sovelluksella. Tarkoitus oli ensisijaisesti selvittää sovellusten toimintaa ja käytettävyyttä sekä oppia samalla ryhmäpuhelutekniikan hyödyntäminen. Tämä on yhteenveto kokeilun tuloksista. 

Kokeilut tehtiin syys- lokakuussa 2018 muutaman hengen ryhmissä. Testiin valittiin IOS- ja Android-puhelimiin ilmaiseksi ladattavat sovellukset  Facebook/Messenger, Google Hangouts ja WhatsApp sekä Skype. Puhelun aikana oli tarkoitus päivittää yhdessä Google Docsiin etukäteen laadittua raporttia kokeilun tuloksista, pitää pieni porukkapalaveri. Jokaista kokeilua varten sovittiin osallistujat, ryhmäpuhelun käynnistäjä sekä kokeiluajankohta.

Havaintoja ja tuloksia 

Kaikki sovellukset piti ennen kokeilua ladata laitteelle ja rekisteröityä käyttäjäksi tai perustaa uusi käyttäjätunnus, mikäli sellaista ei ennestään ollut. FB Messenger käyttää Facebook-tunnusta, Google Hangout toimii Google-tunnuksella, Skype toimii Microsoft-tunnuksella ja myös WhatsApp edellyttää rekisteröitymistä palveluun.  

Kaikki sovellukset ovat ilmaisia ja toimivat yleisimmillä alustoilla. Soittamista varten ei tarvitse tietää henkilöiden puhelinnumeroita, mutta sovelluksen käyttämissä yhteystiedoissa heidän on hyvä olla ennen puhelua. 

Tekstin käsittelyyn samaan aikaan kannattaa käyttää toista laitetta, koska puhelimen ruutu on kovin pieni tekstin muokkaamiseen. Sovelluskohtaiset havainnot ovat taulukossa 1.

Porukkapuheluiden käyttömahdollisuuksia mietittiin ja löydettiin seuraavia mahdollisuuksia:

• Etäosallistuminen johonkin kokoukseen voisi olla mahdollista.
• Yhteydenpitoon; jos ollaan eri puolilla maailmaa, voidaan sopia jotain yhdessä, varsinkin jos osallistujia on rajallinen määrä.
• Se, että kaikki tuttavat eivät ole Facebookissa rajoittaa Messengerin käyttöä, mutta sitä voisi käyttää  FB-lukupiiri tai -käsityöryhmissä, samoin FB -luokkatoverit -ryhmässä.
• Käyttö esim. tilanteessa, jossa halutaan näyttää toiselle jotain tai muuten ei pääse tapaamaan henkilöä.
• Joulun aikaan kuulumisten vaihtoon sukulaisten kesken, jos ei olla saman katon alla.

      Piirros: Päivi Savolainen

Yhteenvetona voidaan todeta, että pienimuotoiseen kokouksen pitämiseen tarvittava porukkapuhelu toimii monella sovelluksella ja erilaisilla laitteilla. Koska puheluun osallistujilla pitää olla yhteinen sovellus käytössä, kannattaa tilanteen mukaan valita se, joka osallistujilla on jo asennettuna tai joka on helppo ottaa käyttöön. Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan, yhdessä rupattelu netin avulla voi olla viestien kirjoittamista antoisampaa ja nopeuttaa asioiden selvittämistä.

Älypiiri II -testiryhmäläiset:

Jukka Huhtanen, Riitta Järvinen, Norbert Kruk, Kirsti Malmi, Irene Norrman, Kaino Nummila, Raija Ollikainen, Katri Parantainen, Bertta Sokura, Kalpana Sood, Helena Venäläinen