Xp poistuu - Mikä neuvoksi?

Microsoftin tuki Windows XP:lle loppuu 08.04.2014

Mikä muuttuu ?

Microsoft antaa tuotteilleen normaalisti teknistä tukea erilaisten kanavien kautta, mm vastaten netti- tai puhelinkyselyihin. Nämä palvelut XP:n osalta loppuvat huhtikuussa.

Windows XP:n automaattiset päivitykset lopetetaan. Se on tietysti luonnollinen seuraus siitä, että käyttöjärjejestelmän kehittäminen ja ylläpito loppuu.

Microsoftin ilmaisen tietoturvaohjelmiston Microsoft Security Essentials asennusmahdollisuus XP-käyttöjärjestelmälle loppuu. Tietoturvaohjelmistoksi on tarvittaessa vaihdettava joko maksulliseen tai ilmaiseen tietoturvaohjelmistoon.

Uusiin sovelluksiin ei tehdä versioita XP:lle ja laitteisiin ei tehdä ajureita XP:hen.

Toimtavaihtoehtoja

 1. Hanki uusi tietokone

XP-koneet ovat useimmiten fyysisesti niin heikkokuntoisia, että niihin ei kannata ostaa win8-lisenssiä, joka on yksityiskäyttöön ainut myytävissä oleva lisenssi. Suurin ongelma XP-koneissa on 1-ytimiset prosessorit, hitaat väylät, vähän keskusmuistia ja hitaat kiintolevyt. Prosessoria ei voi vaihtaa emolevylle, koska kanta on erilainen. Vanhat muistikammat ovat kalliita, ellei onnistu löytämään niitä vanhoista koneista. Maksimimuistin määrälle voi myös olla rajoituksia. Peruskäyttäjille emme näitä keinoja suosittele, koska ne eivät jatka kuitenkaan koneen käyttöikää kovinkaan pitkälle.

Todettakoon, että markkinoilta saa läppäreitä (4 gigaa keskusmuistia ja 500 gigaa kiintolevyä ) hintaan noin 300 euroa. Aivan kelpo koneita peruskäyttöön.

2. Päivitä koneesi Windows 8:iin

Jos koneesi on suhteellisen uusi (2 – 3 vuotta vanha), siihen voidaan ehkä asentaa Windows 8. Päivitys on kuitenkin mahdollista suhteellisen harvoissa tapauksissa ja saattaa sitä paitsi olla työläs tehdä.

Aja Microsoftin nettisivuilta löytyvä ”Windowsin versiopäivityksen tukisovellus” Ohjelma ilmoittaa minkälainen mahdollisuus sinulla on päivittää koneesi Windows 8:iin. Pohdi asiaa tulokset nähtyäsi.

3. Jatka XP:n käyttöä toistaiseksi

Windows XP-tuen loppuminen ei tarkoita sitä, että laitteet saman tien käyvät täysin turvattomiksi. Turvattomuus kasvaa pikkuhiljaa, kun automaattiset päivitykset jäävät pois.

Tietoturva- ja palomuuriohjelmat toimivat edelleen, vaikkakin niiden tulee olla suhteellisen nopeasti vahdettuna muihin kuin Microsoftin tuotteisiin. Microsoft on sittemmin ilmoittanut, että se ylläpitää oman haittaohjelmien tarkistus ja poistotyökalun Windows XP-käyttöjärjestelmälle vielä ainakin vuoden eli vuoden 2015 puoleen väliin. Nykyisin haittaohjelmat tavallisesti leviävät koneeseen siten, että käyttäjää houkutellaan klikkaamaan jotain linkkiä, jonka jälkeen haittaohjelma latautuu koneelle. Edelleen pitää korostaa käyttäjää harkitsemaan, mitä linkkejä kannattaa klikata. Windowsin päivitykset saattavat tukkia takaportteja tällaisille haittaohjelmille.

Haittaohjelmien kirjoittajat tunnetusti tekevät jakeluja sellaisiin laiteympäristöihin, joita on markkinoilla paljon. Windows XP:n käytön vähentyessä haittaohjelmien määrä niissä tulee varmasti laskemaan.

Jos Windows XP-konetta ei käytetä netisssä, mikä nykyisin on tosin aika harvinaista, sen käyttö jatkossakin on melko turvallista.

Microsoftilla on ollut suuria vaikeuksia lopettaa XP:n ylläpito varsinkin yritysmaailmasta. Siksi Microsoft saattaa vähän ylikorostaa päivitysten poisjäämisen aiheuttamaa ongelmaa edesauttaakseen XP:n käytön loppumista.

Toimenpidelista XP:n käytön jatkamiselle 08.04.2014 jälkeen on seuraava:

1. Ennen kuin h-hetki koittaa, huolehdi että kaikki Windows XP -päivitykset on kaikki tehty. Mm Service pack 3 asennettu. 

2. Pidä kone irti verkosta 08.04.2014 eli h-hetkellä, jolloin saattaa esiintyä ns. 0-päivän hyökkäyksiä.

3. Jos sinulla on käytössä Microsoft Security Essentials tietoturvaohjelmisto, vaihda se johonkin muuhun ilmaiseen tai maksulliseen tuotteeseen.

 4. Aja säännöllisesti haittaohjelmatarkistukset.

5. Internet Explorer ei toimi enää turvallisesti. Suositellaan vaihtamista Chromeen tai Firefoxiin.

Yhteenveto

Lopputulemana Windows XP:n poistumisen vaikutuksista on, että järjestelmän ylläpidon loppuminen ei vaadi välttämättä mitään nopeita toimintoja, vaan järjestelmän käyttöä voi jatkaa jokseenkin huoletta, jos samalla noudattaa tietokoneiden ja netin käytöstä annettuja yleisiä varo-ohjeita.

Ajan mittaan kuitenkin Windows XP-koneiden tehot hyytyvät ja mahdollisesti myös laite rikkoontuu. Tällöin siirtyminen uudempaan käyttöjärjestelmään on välttämättömyys. Ainakin rikkoontumistilanteissa varmuuskopiot koneella olevista tärkeistä dokumenteista, kuvista jne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Edellä esitetyt ovat Enter ry:n näkemyksiä aiheesta. Mitään ehdottomia totuuksia ja aukottomia viisauksia ne eivät ole. Mutta hyviä neuvoja silti, tavoitteena auttaa ihmisiä muutostilanteen hallinnassa. Ja muistetaan aina, että epäselvistä kysymyksistä voi tulla keskustelemaan Enter ry:n opastuspisteisiin. Niistä lisää tietoa www.entersenior.fi.

Tämä teksti syntyi Raimon, Urhon ja Sepon yhteisen pohdintatuokion tuloksena.

Win8-piiriläisten kertomaa

En koskaa opeta oppilaitani, yritän luoda olosuhteet, jossa he voivat oppia. Albert Einstein.

Kymmenkunta Enterin opastajaa kokoontui syyskuussa 2013 Kaisaniemeen suunnittelemaan ohjelmaa opintopiirille, jonka tavoitteena oli oppia Windows 8 -käyttöjärjestelmä. Emme kaikki tunteneet toisiamme edes nimeltä. Osalla meistä oli jo Windows 8, osalle se oli vain satunnaisesti tuttu.  Meitä yhdisti halu ottaa selvää Win8:sta; tarve käsittää sen toimintaperiaatteet.

Aloitimme yhteisen opintomatkamme kertomalla itsestämme ja suhteestamme Win8:iin sekä mitä haluamme oppia. Laadimme tapaamisaikataulun ja sijoitimme oppimistavoitteemme tapaamiskertoihin, näin meille syntyi karkea opinto-ohjelma. Talletimme suunnitelman ja tapaamiskohtaiset lyhyet muistiinpanot piiriämme varten perustettuun Google Drive-kansioon. Meillä oli käytössä Win8-laitteita noin joka toiselle henkilölle, osaan niistä saimme kiinni projektorin, joten pystyimme näyttämään toisille, mitä koneella tapahtuu. Meillä oli myös apuna Windows 8 pikaopas, Internet ohjeineen sekä Enterin kokeneempia opastajia - paikalla ja sähköpostin  päässä.

Piirin etenemisestä:

• Aloitimme opiskelun ohjelmiston asennuksesta ja laitteen käyttöönotosta. Onneksemme Puskan pariskunta osti samoihin aikoihin uuden koneen ja sen avulla pääsimme näkemään koko  asennusvaiheen  tietoturvaa unohtamatta. Selvitimme itsellemme myös Microsoft-tilin olemuksen ja perustimme omia tilejä. 

Asennusprosessi etenee

Sehän onnistui!

• Seuraavalla kerralla keskityimme Windows8:n tapahtumaruutujen käsittelyyn,  siirtymiseen, nurkkiin ja reunoihin.  Kävimme myös Win8 Kaupassa (uusi tapa hankkia ohjelmia)  ja harjoittelimme oman koneen tapahtumaruutujen asettamisen mieleisiksi.
• Sitten oli vuorossa Internet-ohjelmat ja sähköposti, niiden parissa vierähti taas pari tuntia. Varsinkin InternetExplorerin erot Windows 7  ja Windows 8 -puolella pistivät päämme pyörälle.
• Vuoden 2013 viimeinen tapaaminen oli joulukuussa ja sillä kertaa keskityimme Skypen käyttöön, se oli osalle porukasta uusi tuttavuus. Puhelut saatiin toimimaan ja hymiö- viestejä lähetettiin.
• Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa oltiin pilvessä, aineena oli SkyDrive. Asiakirjoja ja valokuvia jaettiin sen kautta ja tämän pilvipalvelun toimintalogiikka alkoi avautua. Päätimme jatkaa tapaamisia kevään ajan, sillä yhdessä opittavaa löytyy, siitä pitävät SkyDrive kaltaiset pilvipalvelut huolen. Päätimme selättää seuraavalla kerralla OneNoten.

Jussi kertoo SkyDrive-pilvipalvelusta

Piiriläisten mietteitä:

• Minusta oli uutena enterläisenä mukavaa tutustua ihmisiin, toimintaan ja tietysti uuteen käyttöjärjestelmään.
• Todella hyvä, mukava ja tehokas tapa tutustua uuteen ja oppia - jakaa toisillekin kaikkia suuria ja pieniäkin tiedonhippusia, koska opastustilanteissa eteen voi tulla niin monenlaisia kysymyksiä eikä vinkkejä koskaan ole liikaa - itsekseen kokeilemalla kaikkea ei tule edes mieleen, asiakkaat ovat toisinaan hyvinkin nokkelia :-)
• Tämä piiri oli/on nimenomaan hyvä oman oppimisen ja kokemusten jakamisen piiri!
• Vaikeuksiahan meillä oli, milloin mikäkin ei toiminut; Eri laitteilla sama asia näytti erilaiselta, välillä meni arvailuksi, miten oikeasti järjestelmän pitäisi toimia ko tapauksessa. Kovasti taisteltiin, neuvotteluhuoneen wlan ei pelannut kunnolla tai oli hidas jne.
• Mutta kyllä opittiinkin. Yksikseen käyttöjärjetelmän kanssa kamppaillessa tuskin olisi kaikkia kommervenkkeja "hokannut". Yhdessä oli mukavaa pohtia ja keskustella eri asioista.
• Jos olisi oma Win8- kone, niin silloin tilanne ja 'hyötysuhde' vielä parempi - tekemällä itse oppii ja jää paremmin mieleen.
• Tapaamiskerroista laaditut dokumentit  olivat hyvät, sopivat tiedon jatkojakamiseen ja mukaan opastustilanteisiin.
• Paljon jäi asioita vielä auki, joten Windows 8 salojen ihmettely jatkuu...
  
  

  

  Piirissä voi myös keskittyä harjoittelemaan

Oppeja:

• Piirillä on hyvä olla suunnitelma tapaamisten teemojen rungoksi. Se kannattaa tehdä yhdessä.
• Piirillä on hyvä olla vetäjä, joka huolehtii että tapaamisissa edetään eikä rönsyillä liikaa.
• Vetäjä tai joku muu varmistaa, että tila ja laitteet (PC, tykki, linjayhteydet, ym.) ovat käytettävissä.
• Piirillä on hyvä olla yhteinen sähköinen muisti (joku pilvipalvelu), jonne kootaan muistiinpanot.

Win8-piiriläisten ajatuksia kokosi Helena Venäläinen

PS. Enter käynnistää pian uuden, lähinnä opastajista koostuvan Windows8-piirin.

Enter esteettömäksi

Yllä piirtyvät sanat ovat läheisessä suhteessa käsitteeseen Esteettömyys, mutta eivät ole sen synonyymeja. Otsikko kertoo, että blogissa käsitellään esteettömyyttä Enterissä.  Se ei lupaa yhdistyksemme olevan esteetön, vaan pyrkivän sitä kohti.

Olemme muutaman kerran nostaneet esteettömyyden esille Enterin tilaisuuksissa. Jotta asia ei jää pelkästään sanojen tasolle, Aulikki ja Juulia osallistuivat OpintoVision järjestämälle kurssille Esteetön yhdistystoiminta.  Laadimme kurssin harjoitustyönä ENTER ry:n esteettömyyssuunnitelman.  Oli erittäin hyödyllistä saada faktojen lisäksi suunnitelmasta asiantuntijoiden palautetta.

Esittelemme suunnitelman tässä blogissa. Toivomme sinulta hyvä Lukijamme - Enterin Jäsen, Opastaja, Työryhmissä toimija ja/tai Hallituksen jäsen, että paneudut asiaan omasta näkökulmastasi.  Kun huomaat puutteita tai jotain korjattavaa, ota yhteyttä Juuliaan enter.juulia(at)gmail.com. Vaihtoehtoisesti voit laittaa ehdotuksesi, halutessasi vaikka nimettömänä, tämän blogin lopussa olevaan kommenttikenttään. Kommentit näkyvät kaikille lukijoille ja se mahdollistaa vuoropuhelun.

Suunnitelma on tallennettu verkkosivuston valikkoon Yhdistys/ Esteettömyys

www.entersenior.fi/yhdistys/esteettomyys/

ENTER ry:n esteettömyyssuunnitelma

Esteettömyys koskettaa ENTER ry:ssä

• yhdistyksen jäseniä - opastajia ja rivijäseniä
• tilaisuuksiimme ja opastukseen tulevia ikäihmisiä
• toimintaamme seuraavia henkilöitä

ENTER ry:n esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on tuoda esiin se, mistä esteettömyydessä on kysymys ja millä toimenpiteillä ja ohjeilla edistämme ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua toimintaamme esteettömästi. Esteettömyyssuunnitelman avulla pyrimme nostamaan esiin tieto- ja viestintätekniikan keinoja, jotka lisäävät palveluiden saavutettavuutta ja (liikkumisen) turvallisuutta.

Tavoitteena on:  

• että tunnistetaan osallistumisen esteitä ja taataan riittävät järjestelyt niissä tilanteissa, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus vaikuttaa
• että viestintä ja tiedottaminen on esteetöntä

Toiminnan  esteettömyys

Esteettömän toiminnan suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon paitsi fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön esteettömyys myös ikäihmisten  moninaisuus.

Fyysinen ympäristö viittaa tiloihin, opastuksen menetelmiin ja välineisiin.

Psyykkinen ympäristö liittyy moninaisuuden arvostamiseen yhdistyksen toiminnassa.

Sosiaalisella ympäristöllä viitataan saavutettavuuteen liittyvään tukeen ja yhteistyöhön.

Fyysinen esteettömyys

Yhdistys ei voi konkreettisesti vaikuttaa käyttämiemme tilojen fyysiselle esteettömyydelle. Emme voi tarpeen vaatiessakaan järjestää yksilöllisesti esteettömiä tiloja. Pientoimistomme sijaitsee toimistohotellissa, joka ei ole esteetön. Opastustoimintamme on keskittynyt kirjastoihin ja palvelukeskuksiin, jotka suurimmaksi osaksi ovat esteettömiä. Sivustollamme kukin HelMet-kirjastossa sijaitseva opastuspiste on linkitetty suoraan ko. kirjaston sivustolle.  Avautuvalla HelMet-sivulla on valikko Esteettömyys, josta löytyy myös kartta ja tietoa liikenneyhteyksistä.  Verkkosivustollamme olevaan opastuspaikkojen  luetteloon on liitetty esteettömyysosio, jossa neuvotaan esteeettömyystietojen tarkistamista.

Pääkaupunkiseudun palvelukartta www.hel.fi/palvelukartta/ osoittaa fyysiset esteet ja niihin liittyvät seikat kaupungin rakennuksissa, joten tukeudumme siihen.

Järjestäessämme yksittäistä tapahtumaa; vierailukäynnit, luennot, messut ja muut tilaisuudet, selvitämme esteettömyyden ko. tilassa ja ilmoitamme siitä jäsenille. Tilavarauksia tehdessä tulee pohtia, mitä tilalta vaaditaan ja onko sinne seniorien helppo saapua ja onko tilassa helppo liikkua. Hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan Pääkaupunkiseudun palvelukartan esteettömyystietoja.

• ilmoitettavia osioita: osoite, sijainti kartalla, sujuvimmat liikennevälineet ko. kohteeseen, lähimmät pysäkit
• sisäänkäynnit, ilmoitetaan jos esteetön sisäänkäynti tai jos kohde ei sovellu liikuntarajoitteisille

Tietotekniikan ja kännykänkäytön opastuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan säätämään tilojen valaistusta, ääniolosuhteita ja ilmastointia opastettaville ikäihmisille sopivaksi. Huomiota kiinnitetään myös laitteiden äänensäätöön sekä näyttöjen kirkkauteen ja heijastuksiin. Opastuksessa myös työtilaa pyritään säätämään ergonomiseksi.
Katso ohjeita kÄKÄTE-opas 6/2013, Forsberg Kristina: Tietokonenpiste toimivaksi - Opas palvelutaloille ja yhteisöille

KÄKÄTE-projektin verkkosivuilla http://www.ikateknologia.fi/fi/julkaisuja/kakate-projektin-julkaisuja.html on aineistoa aiheesta ikäihmiset/esteetömyys ja turvallisuus

Psyykkinen esteettömyys

• Psyykkinen esteettömyys on ihmisen henkisten ominaisuuksien aikaansaamaa, esimerkiksi arvoja ja asenteita.
• Yhdistyksessä pyrimme toiminnallamme vähentämään tietotekniikan pelkoa, joka on usein yksi suuri psyykkinen este ikäihmisillä.
• Yhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki ikäihmiset eli esim. tietoteknisillä taidoilla ei ole mitään merkitystä.
• Enterin tilaisuuksissa ihmiset usein uskaltavat kysellä, heidän itsensä sanoin niitä ns. tyhmiä kysymyksiä. Eli yhdistys on onnistunut luomaan sellaisen mielikuvan, että toimintamme on matalan kynnyksen toimintaa ja meidän tilaisuuksissa on sallittua ja turvallista esittää niitä ns. tyhmiä kysymyksiä.

Sosiaalinen esteettömyys

Pyrimme selkeään viestintään:

• nettisivusto entersenior.fi uudistettiin keväällä 2013 ja sen yhteydessä sivustosta tehtiin esteettömämpi. Opinnäytetyö verkkosivu-uudistuksesta on luettavissa netissä
• sama tieto monikanavaisesti - verkkosivut/uutispalsta, Facebook, Twitter, lisäksi ilmoittautumista edellyttävistä tapahtumista sähköpostiviestit jäsenille
• ruotsinkieliset opastuspaikat on lueteltu
• tapahtumien saavutettavuutta lisäävä Webropol-ilmoittautuminen -  useimmiten ilmoittautuminen varmistaminen sähköpostiviestillä, jossa on lisäinformaatiota
• selkokielinen ohjeistus yhdistyksen verkkopalveluista mm. blogin tilaamisesta
• verkkoviestinnässä hahmottamisen helpottaminen - riittävän suuri fonttikoko ja kontrastit,  tekstin asettelu mm. lyhyet rivit, oikea liehureuna, väliotsikointi jakamaan tekstikappaleita, sivulla/näkymässä ei liikaa erilaisia elementtejä kilpailemassa huomiosta
• kuvat ja pdf- tiedostot lukulaitteet huomioon ottavaan muotoon
• nettisivustolla voisi olla suurennuslasin kuva tai +/- painikkeet, joista tekstin kokoa saa suurennettua.

Tietotekniikan ja kännykänkäytön opastuksissa painotetaan esteettömyyttä ja turvallisuutta lisääviä palveluja.
 
Opastetaan tarvittaessa:

• kirjainkoon/kuvien/ mobiili-valintaruutujen suurentamista näytöllä
• mobiililaitteelle kirjoittamisen helppokäyttötoimintoja

• näytön kirkkauden säätöä
• äänenvoimakkuuden säätämistä
• sovelluksia, joita voi käyttää esim. kuulovammaiselle tulkkauksessa apuna
• esteettömyyttä lisääviä palveluja, kuten liukkausvaroitukset tekstiviestillä, reittiopas, sääpalvelut, kartat ja navigointi, Pääkaupunkiseudun palvelukartta
• puhelimen taskulamppua, nauhoitus-mahdollisuutta, handsfree-kuulokkeita, kaiutinta

Tämä esteettömyyssuunnitelma päivitetään seuraavan kerran kesäkuussa 2014

Enter Viestintä - Juulia ja Aulikki

ENTER ry:n hallituksen kuulumisia

ENTER ry:n hallitus kokoontui tänä vuonna ensimmäisen kerran tiistaina 14.1. Ilmassa oli innostusta, kiinnostusta ja ehkä vähän jännitystäkin.

Erityisen suuren innostuksen kokouksessa sai aikaan jäsensihteerin lista uusista jäsenistä: vuoden 2013 viimeisenä päivänä jäseniä oli 361 ja kokouspäivänä eli kaksi viikkoa myöhemmin jo 374! Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 Enteriin liittyi 132 jäsentä, mikä on huikea määrä. Enterin tämän vuoden hallitus pyrkii toimillaan mahdollistamaan tämän positiivisen ja nousujohteisen linjan jatkumisen.

Hallituksen kokoonpano muuttui viime vuoteen verrattuna hieman: uusia hallituslaisia on kolme eli Unelma Krakau, Seppo Kurkinen ja Jatta Louhos. Vielä kerran toivotamme heidät tervetulleiksi Enterin hallitukseen! Puheenjohtajana jatkaa Raimo Anttila ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tarja Toiviainen. Koko hallituksen kokoonpanon ja hallituslaisten yhteystiedot löytyvät Enterin nettisivuilta www.entersenior.fi/yhdistys/hallitus/http://www.entersenior.fi/yhdistys/hallitus/.

ENTER ry:n hallitus 2014

Tuttuun tapaan Enterin toimintaa suunnittelee neljä toimintaryhmää: jäsentoiminta, koulutus, opastus ja viestintä. Tarkempaan suunnitelmaan ryhmien tämän vuoden toiminnasta voit tutustua osoitteessa www.entersenior.fi/yhdistys/toimintaryhmat-2014/. Toimintaryhmissä on myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä, joten jos Enterin toiminnan kehittäminen toimintaryhmässä kiinnostaa, niin kannattaa olla yhteydessä hallitukseen hieman ennen vuoden vaihdetta.

Kohta vuoden Enterissä työskennellyt toiminnan koordinaattori Juulia Andersson jatkaa työtään ja helmikuun alusta vielä entistä pidemmällä viikkotyöajalla. Sekä hallituksen että Juulian tavoitteina on vuonna 2014 luoda senioreille mahdollisuuksia tietoteknisen osaamisen parantamiseen, opastustoiminnan kehittämisen jatkaminen, ajankohtaisten tietotekniikka-asioiden huomioiminen mm. tietoiskuissa, verkostoituminen alan toimijoiden kanssa sekä yhdistyksen ja seniorien äänen nostaminen esiin mediassa.

Enterin hallitus ottaa mielellään vastaan palautetta, kommentteja ja kehitysehdotuksia. Ole siis rohkeasti yhteydessä hallituksen jäseniin! Keväällä 2014 Enterin jäsenille lähetetään myös jäsenkysely, joka on yksi mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta.

Juulia Andersson

Mieli paaduksissa

Aatonaattona pikkuveljeni parahti: ”Kyllä mä olen niin paaduksissa!”
Anoppinsa oli tradition mukaan järjestänyt perhekunnalleen – kolmelle lapselle lapsineen - joulua, joka vietettäisiin maalla.  Heillä on siellä samassa pihapiirissä kolme rakennusta, joihin nyt jouluna oli järjestetty majoitus ja yhteinen oleskelu.

Tämä ei ole klassinen anoppi/vävy – juttu, sillä veljelläni on hyvät välit anoppiinsa, jonka joulujärjestelyt tiedettiin jo etukäteen loistaviksi. Miksi siis tämä paatumus? (me satakuntalaiset käytämme tätä sanaa ihan omilla tavoillamme)

Wifiä, wifiä...

Lapsenlapset – iältään neljästä kahteentoista - olivat alkaneet keskenään kehittää huolta, suorastaan wifi-kauhua laajakaistayhteyksien riittävyydestä. Jos saadaan lahjaksi kaikki ne toivotut tabletit, piisaako wifiä kaikille?  Mummin wlanissa on aika heikko kantavuus – ”se ei varmaan yllä joka mökkiin”.

Oleellista oli, että Mummin wlan-mokkulassa on käytettävissä vain viisi yhteyttä samanaikaisesti. Nyt kaikki eivät pääsisi nettiin yhtäaikaa, pitää odotella vuoroaan. Jos omaan istuntoon tulee keskeytys (syynä akun loppuminen, pakkokäynti vessassa, ruokailu tai määräys ulos pakkoliikkumaan!), pitää olla sosiaalinen ja neuvotella, että saa sisarukselta tai serkulta ikäänkuin armosta yhteysvuoron. Vaari on yleensä se viimeinen, joka saaa netin läppäriinsä, ja ekaksi hän aina siitä luopuu.
"Yhteislomailua varten Mummilla pitäisi olla hankittuna vähintään se kymmenen yhteyden wlan-mokkula", tuumailivat lapsenlapset.

”Entä internetin jakaminen seurueenne lukuisista kännyköistä?”

En jatkanut kyselyä tätä pidemmälle, enkä alkanut opastaa nähtyäni veljeni paatuneen ja osittain häpeilevän ilmeen.  Oivalsin ongelman olevan pohjimmaltaan kasvatuksellinen: vanhemmat olivat antaneet lapsille harhaanjohtavaa tietoa internet-jakamisen hinnoittelusta ja yrittivät sen avulla rajoittaa lasten netin ääressä viettämää aikaa. Joulunahan pitäisi olla yhdessä eikä kunkin omilla tableteillaan.

Veli perheineen tuli tapanina lounaalle meidän maaseutupaikkaamme. Ruokailun jälkeen lapset - 10- ja 12-vuotiaat himolukijat -, saivat lahjakirjansa. He vetäytyivät omiin oloihinsa – eivät lukemaan vaan tableteilleen. En tullut kysyneeksi, millä wifillä he nyt pelittivät.

Millä keinoin tulevaisuudessa mennään verkkoon maalla ja matkoilla ollessa?
The Time -lehti on ennustanut, että langallinen internet kuuluu lähivuosina katoavaan tekniikkaan. GPRS, Wlan ja 3G ovat syöneet jo suurimman osan langallisista nettiyhteyksistä ja loputkin niistä todennäköisesti katoavat seuraavan viiden vuoden sisään. 
http://www.iltalehti.fi/digi/2014010317894958_du.shtml 3.1.2014

Nautitaan kiinteistä yhteyksistä niin kauan kuin niitä riittää
Enter Viestintä - Aulikki

Oppimisen iloa

- Ei, tuohon minä en pysty.
    Se oli kai 1987 tai -88. Työskentelin Porvoon kaupunginkirjastossa ja innostuin nähdessäni ilmoituksen ATK-kursseista Otavan opistossa. Mutta kun hyväksyminen tuli ja näin ohjelman, tulin katumapäälle. Tavallisen kahdeksan tunnin koulutuksen sijasta luvassa oli paljon pitemmät kurssipäivät. Eikä ohjelmassa edes ollut taukoja! Varmaan palaisin töihin loppuun asti nääntyneenä.

    Toisin kävi. ATK:n lisäksi sain oppia, miten oppiminen sujuu ilolla.
    Kouluttajat helpottivat oppimista käyttämällä meille opetettaville tuttuja termejä. Esimerkiksi C-asema oli ”pääkirjasto”, josta mentiin A:han eli ”sivukirjastoon” ja sieltä palattiin taas ”pääkirjastoon”. Molemmissa kirjastossa oli tietenkin ”kokoelmia” ja niissä ”hyllyluokkia”.
    Taukojakin oli riittävästi, mutta niitä enemmän jaksamista auttoi Hangman-peli, jota sai pelata milloin vain halusi virkistystä.
    Niinpä päivä ei ollut liian pitkä vaan liian lyhyt. Jäin illaksikin ATK-luokkaan.

   Kurssilta palattuani hankin kotiinkin PC:n kirjoituskoneen sijalle. Neljän tunnin kirjoitustyö sujui nyt kolmessa tunnissa.

    Hangman jäi kyllä ainoaksi tietokonepeliksi, jota koskaan olen pelannut.

***

- Tiedätkö, että sähköpostissa on myös jääkiekkokokous?
    Näin kysyi Opiskelijakirjaston ATK-asiantuntija Arto syksyllä 1993. Sähköposti oli yliopiston sisäisessä verkossa.
    En ollut tiennyt, mutta tutustuin keskusteluun ja olin myyty.
    Työpaikallani ei ollut ketään, jonka kanssa keskustella jääkiekosta. Hätätilassa HIFK:n kannattajakin olisi kelvannut.
    Nyt matsin jälkeinen aamu oli ilo, kun sähköpostista löytyi viesti: ”Subject: Stadin derby: IFK-Jokerit oli eilen ja lehdistä päättäen mainio ottelu. Eikö yhtään kommenttia. Turvaudun inquireen.”
    Bussi tuli aamulla sen verran aikaisin, että ehdin kirjoittaa lyhyen kommentin matsista ja sen herättämistä tunnelmista ennen työajan alkua.
    Jälkeenpäin Arto ei voinut olla onnittelematta ääneen itseään, että oli vetänyt oikeasta narusta ja saanut minut opettelemaan sähköpostin käytön.

Lea (istumassa) esittelee Porvoon kaupunginkirjaston atk-kirjastojärjestelmää

virolaiselle kirjastonhoitajalle (seisomassa oikealla). Kaksi tyätoveria seuraavat tilannetta.

Lea Toivola

FM Lea Toivola työskenteli kirjastonhoitajana Porvoon kaupunginkirjastossa 1980-1991 ja Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa 1991-2002. Nykyisin hän on vapaa kirjoittaja ja luennoitsija.

Joulu panee muistelemaan

Kun synnyin oli sota.

Kun aloitin koulun, skimbasin Manskulta Laakson skuijien halki Eltsun kansikseen.

Tuntematon kuvaaja/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma

Opparin aloitin Krunikassa, jonne ajettiin Tölikästä sporalla. Keväisin ja syksyisin vaunut olivat avovaunuja.

Kun muutin Krunikaan, luudattiin kartsoilla ja klitsuissa, skrinnattiin Pohjoisrannassa jäällä, flaidattiin Skattan jengejä vastaan ja stikkailtiin snögeboltseilla rottia, jotka tulivat skruudaan mummojen sorsille heittämiä pullanpaloja. Onneksi oli myös partsika. Siellä oppi sentään jotain viisastakin.

Ei ollut tietookaan tietokoneista. Telkkarikin tuli meille vasta 1955.

Skrivasin stuiduksi Ressusta 60-luvun alussa. Vietin monimuotoista ylioppilaselämää, jossa varsinaiset matikan opinnot etenivät verkkaista tahtia, kuitenkin edeten. Laskutikun ja logaritmitaulukon käyttötaito kehittyi ilmiömäiseksi. Niitä ei käytä tänään enää kukaan, ainakaan Suomessa.

Intin jälkeen 1965 lipsahdin kesäduuniin reikäkorttioperaattoriksi Posti- ja lennätinhallitukseen. Sain myös kunnian raijaa ulos viimeiset IBM:n 14-sarjan tietokoneet ja tuoda sisälle uudet IBM:n 360-sarjan koneet. Siitä alkoi, lähes vahingossa, 40-vuotinen työura tietotekniikan parissa.

Tietotekniikan tuoma muutos elämänmenoomme reilun 40 vuoden aikana on ollut käsittämättömän raju. Tietokone- ja tietojärjestelmiä on mennyt ohi lukuisia ja koko ajan on opittava uutta entistä kiihtyvämmällä vauhdilla. Mikään ei toimi kuin ennen. Nykyään maailma lähes pysähtyy jos tietojärjestelmät haavoittuvat. Ja vaarana on ihmisten syrjäytyminen, jos osaaminen ja omassa käytössä oleva tekniikka ei pysy ajan tasalla.

Martti Brandt/Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma

2000-luvun alkuun asti tietotekniikkaa käytettiin pääasiassa yritysten ja julkishallinnon omia työntekijöitä varten, helpottamaan ja tehostamaan heidän toimintaansa. 1990-luvulla alettiin kehittää järjestelmiä, jotka palvelivat suoraan asiakkaita. Tuli ajanvarausjärjestelmiä, tietopalvelua, sähköistä kauppaa, tms. Varsinainen läpimurto tällä alueella tapahtui kuitenkin vasta 2000-luvun alussa. Ja tänä päivänä melkein kaiken voit tehdä tai pitää tehdä netin välityksellä. Kolumneissa kirjoitellaan jo, että lääkäripalvelut hoidetaan netissä virtuaalitohtorin avulla ja vihkimiset Skypellä tai Youtubella virtuaalipapin toimesta.

Erilaisissa juhlapuheissa kyllä muistetaan, että on olemassa kansalaisryhmiä, joilla on vaikeuksia hyödyntää kiihtyvän kehityksen tuloksia. Rakennemuutosten ja kustannussäästöjen paineessa kuitenkin nämä kansalaisryhmät monesti jätetään sivuun. Esimerkkinä vaikkapa Helsingin kaupungin SATKA-projektissa käynnistetyn toiminnan lopettaminen. Enter ry ja sen kaltaiset toimijat paikkaavat näitä aukkoja mahdollisuuksiensa puitteissa.

 Enterissä kehitämme taitojamme tietotekniikan tarjoamien palvelujen hyväksikäyttäjinä ja siirrämme osaamistamme kanssaeläjillemme. Tavoitteena on, että heidän kykynsä hyödyntää palveluja kehittyisi. Ja toimintahan on meille enteriläisille harrastus, jolla rikastutamme varsinkin omaa elämäämme, mutta myös vertaistemme.

Vuosi 2013 on ollut Enterissä vilkas. Jäsenmäärämme on kasvanut huimat toista sataa eli lähes 50 prosenttia yli 350:een. Erilaisia tilaisuuksia opastuksina, tietoiskuina ja jäsenretkinä on ollut aikaisempiin vuosiin verrattuna merkittävästi enemmän. Myös jäsenistölle suunnatussa tiedotustoiminnassa olemme olleet aktiivisempia ja se on näkynyt tilaisuuksien osallistujamäärien sekä Ikinörtin lukijamäärän kasvuna.

On mukava havaita, että yhdistyksemme kiinnostaa monia ja että sen toimintaan halutaan aktiivisesti osallistua. Meidän tulee olla yhdistyksen jäseninä tyytyväisiä itseemme ja onnistumiseemme. Sen lisäksi haluan erityisen huomion kohdistaa yhdistyksen hallituksen jäseniin sekä toiminnan koordinaattoriimme Juuliaan, jotka kukin omalla panoksellaan ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaamme. Se on luonut pohjan sille, että saamme kokea onnistumisen tunteita.

Vuosi 2014 on ovella. RAY myönsi meille toimintatukea myös ensi vuodelle. Helsingin kaupungin tuen osalta olemme epäselvässä tilanteessa. Se tuntuu käsittämättömältä, kun huomioidaan suuri työmme kaupungin senioreiden vertaistukihenkilöinä. Toivokaamme, että tämäkin asia ratkeaa kannaltamme positiivisesti lähiaikoina. Varmaa kuitenkin on, että harrastuksemme tietokonetaitojemme kehittämisessä ja vertaistuen antajina jatkuu myös ensi vuonna. Se on vaan niin kivaa.

Vietetään mukava rauhaisa joulu ja vaihdetaan vuosi luottavaisin mielin.

Raimo Anttila