maanantai 3. helmikuuta 2020

Tosi tarina laajakaista-asioinnista


Tämä tarina syntyi, kun olin auttamassa kaveria taloyhtiön nettiverkkoon liittymisessä. Vastaavanlaisesta toimintatavasta puhuttiin äskettäin Elisaan liittyen. Tässä oli kumminkin kyseessä toinen operaattori.

 
”Hei operaattori. Me ollaan pohtimassa, josko ottaisimme käyttöön taloyhtiössämme olevan laajakaistan. Mites se saadaan käyttöön ja mitä se maksaa?”

”Hei. Kiva kun soititte. On varmasti viisasta ottaa laajakaistakäyttöön. 100:n megan nopeus maksaa 19,50 kuukaudessa ja siihen tulee mukaan modemi, jolla saadaan aikaan myös wifi.”

”Mites, kun oomme kuulleet talolaisilta, että yhteyden saa myös veloituksetta, eli että joku yhteys sisältyy vastikkeeseen?”

”Joo. kröhömkröhkröh. Silloin tarvitaan modemi, joka maksaa 200 euroa ja yhteys ei ole hyvä. Tein teille hyvän tarjouksen äsken. Se on vain minulta, ja vain teille. Päätökset pitäisi tehdä nyt heti. Voitte miettiä hetken. Soitan puolen tunnin kuluttua. Onhan numero tämä ?”

Soittoa ei kuitenkaan koskaan tullut. Ja niin oli hyvä. Molemmat välttyivät pahalta mieleltä.
Kun asiaa ryhdyttiin tutkimaan soittelemalla isännöitsijälle ja kaivelemalla nettiä, niin tuli outo olo. Yrittikö myyjä pikkusen huijata meitä.

Lähtiessämme keskusteluun, taloyhtiö paikannettiin ja todettiin siellä olevan operaattorin laajakaista. Myyjän toiminta keskittyi vain kalliimman ratkaisun myyntiin. Niin sanottu tarjoushinta oli kuitenkin tasan tarkkaan hinnaston mukainen hinta. Mitään oma-aloitteista mainintaa 10 MB:n ilmaisesta mahdollisuudesta ei tullut. Muuta kuin kommentti siitä, että se ei ole hyvä ja siihen tarvitsee vielä ostaa kallis 200 euron reititin/modemi päälle. Hinnaston mukaan modemi maksoi 127 euroa.

Myyntityössä yleensä on tärkeätä yrittää hahmottaa asiakkaan tarpeet. Meidän tapauksessamme tarpeet olivat verkkopankki, gmail, erittäin pienimuotoinen surffailu ja Yle Areenan katselu satunnaisesti. Näihin asioihin ei puhelussa paneuduttu ollenkaan. Tarpeisiin lähes varmasti riittää 10 MB yhteys. Ja jos ei riitä, niin nopeuden saa helposti  ja nopeastikin nostettua. Lisäksi myyjä varmasti vielä kiittää tilauksesta.

Tapauksessamme myyjä teki provikatyötään, eikä ostaja tarkkaan tiennyt mitä oli ostamassa eikä myöskään tiennyt vastikkeeseen kuuluvia palveluita. 
Tai paremminkin ostaja ei tiennyt mitä muuta pitäisi ostaa kuin nettiyhteys talon verkkoon. Tapahtumat kulkevat tällaisessa tapauksessa monesti myyjän ohjauksessa. Tarvitseehan hänen saada voita leivän päälle. Senioriasiakkaan kannalta asia ei kuitenkaan ole ihan ok.

Käsitteetkin outoja

Kun näissä yhteyksissä aletaan puhua megabiteistä, wifeistä, modemeista jne, niin seniorilla menee monessa tapauksessa sormi suuhun. Ainoa megaalkuinen sana, joka saatetaan tuntea on megafoni, mutta se ei tässä tapauksessa paljoa auta. Myöskin selkeiden neuvojen saanti ostotilanteeseen on monelle vaikea asia. Ympäristössä ei ole henkilöitä neuvoja antamaan eikä omaa toimintaa osata muuntaa megoiksi ja wifeiksi.

Seurauksena tilanteesta on, että seniori-ikäisillä on useasti kotona tai puhelimessa käyttötarpeeseen nähden ylimitoitettu nettiyhteys, joka on sitä myötä myös kalliimpi. Kyse ei ole kuin 15–20 eurosta kuussa, mutta vuodessa se on jo 150 – 250 euroa.Uskon, että näitä senioreita on paljon. Jos heitä on 100 000 tai 200 000 tai 300 000, niin jokainen voi laskea, minkälaisen potin operaattorit keräävät palveluista, joita heidän ei tarvitse tuottaa.

Viisaiden yksityiskohtaisten neuvojen antaminen ostoaikeissa oleville on vaikeaa. Lähtökohtana tulisi aina olla, että kysele kaverilta, naapurilta, taloverkoista isännöitsijöiltä ja tietysti Enteristä sekä sen alueellisilta sisaryhdistyksiltä. Pyri saamaan itsellesi selkeät arvot hankinnassa olevalle palvelulle. Ja suhtaudu erittäin epäilevästi kaikkiin lisäpalveluihin ja -härpäkkeisiin joita myyjä kaupanteon yhteydessä tarjoaa. 

Taloyhtiöiden verkkojen osalta hyvä lähtökohta on, että 10 MB yhteys riittää hyvin peruskäyttäjälle ja sillä katselee jopa netin kautta leffoja ja muuta ohjelmaa. Myös on hyvä muistaa, että näissä yhteyksissä pienestä saa helposti isomman, mutta päinvastoin on vaikeampaa.

Raimo Anttila
Enterin vertaisopastaja

Ikinörtin lisäys: Mitä ovat selain, käyttis ja wifi? Digitreenien sanastosta löydät satojen arkisten digisanojen selkeät selitykset. Hae termiä kirjakielellä, puhekielellä tai vaikka englanniksi!

5 kommenttia:

  1. Laajakaista-asiat ovat hankalia ja eri asuinalueet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään. On tarjolla palveluita eri tekniikoilla eri operaattoreilta ja niitä myydään vielä samoilla nimillä, joka sekoittaa hommaa entisestään. Operaattoreiden myyjät eivät useinkaan näytä tuntevan edes omaa verkkopeittoaan, joten voivat myydä ihan huuhaata, kuten eo esimerkistä käy ilmi. Useinkaan isännöitsijän tietotaito ei riitä verkkoasioissa, jokainen kohde myös on erilainen. Ei ihme, että moni seniori kuten myös uusavuton on huuli pyöreänä, helposti tulee hankittua liian kallilla "väärää" tekniikkaa.
    Onneksi jokaisella operaattorilla on netti kotiin sivu, josta voi katsoa oman osoitteensa tarjonnan, kunhan muistaa katsoa kaikki.

    VastaaPoista
  2. Lisäksi on vielä auki keissi, jossa käsiteltiin myös yrityksille myytyjä 100-megaisia yhteyksiä. Siinä on todettu, että nopeus on keskimäärin (tarvittaessa) lähempänä 10 megaa, mutta veloitus on koko ajan 100 megan mukaan.

    VastaaPoista
  3. Ihan turha ostaa yli 50 megan liittymää koska se on maksiminopeus nykyverkoissa käytännössä ja sillä normikäyttö videoineen toimii ok . Joku 300 megan tai yli yhteys on pelkää huijausta .

    VastaaPoista
  4. 1. talolaajakaista kaikkiin asuntoihin, https://www.elakeliitto.fi/blogit/seniorin-vinkki-talolaajakaistasta
    2. 8 Mbit/s riittää jopa 2 henkilön talouteen
    3. rahan suhteen, katsokaa www.entersenior.fi esityssivut "Rahan säästö nettiliittymissä"

    VastaaPoista
  5. Tässä jutussa puhutaan kiinteästä laajakaistasta (asunnossa reititin/modeemi), hankittu nopeus yleensä toteutuu n 80-95%, myös langattomasti eli normaalisti saa mitä tilaa.
    Jos puhutaan mobiililaajakaistasta (puhelinliittymä), niin hankittu nopeus on kiinni verkon käyttäjien määrästä sekä etäisyydestä tukiasemaan. Mobiililaajakaistalla hyvin harvoin päästään lähellekään hankittua nopeutta, esim 100 Mbps-liittymillä vaihteluväli on 0,5-60 Mbps.

    VastaaPoista