Älypiiri II esittäytyy

Opastajien yhdessä oppiminen opintopiiri-tyyppisesti on havaittu toimivaksi tavaksi kehittää omaa osaamista. Yhdessä oppiminen myös edistää yhteisöllisyyttä. Syksyllä 2017 kokosi Enterin opastajien koordinaattori Nina Ziessler opastajille lähetetyn kyselyn avulla porukan, joka voisi kokoontua säännöllisesti tiettynä päivänä  Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneen tutkimaan yhdessä mobiililaitteiden ihmeellistä maailmaa. Yksi Enterin vapaaehtoisista, Helena Venäläinen, lupautui neuvotteluhuoneen koon mukaan mitoitetun, 12 henkisen ryhmän koollekutsujaksi. Syntyi keskiviikkoisin kokoontuva Älypiiri II.


Älypiiri II:n yhteinen muisti
Helena perusti Google Drive -kansion, johon jokaisella osallistujalla on kirjoitusluvat. Kansiosta löytyy taulukko osallistumisista sekä muistio jokaisen tapaamiskerran ohjelmasta, joka tilaisuuden jälkeen muuttui esityslistasta muistioksi. Myös muuta materiaalia on jaettu kansion kautta. Osallistujat saivat itse täydentää dokumenttteja, Helena huolehti niiden viimeistelystä ja jakelusta ryhmälle sekä Enterin toimiston väelle.

Älypiirin käyttämä laitteisto
Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneessa oli seinällä HDMI-liitännällä toimiva iso näyttö. Helenalla oli IOS-laitteiden liittämistä varten erillinen HDMI-sovitin. Koska valtaosalla osallistujia oli Android-laitteet, lainasimme niiden näyttöjen peilaamista varten Enterin ChromeCastin. Sitä varten luotiin Helenan kännykällä oma wifi-verkko, johon ChromeCast ja peilattava laite liitettiin. 

Älypiirin toiminnan suunnittelu
Syksyn 2017 ensimmäisessä tapaamisessa lokakuussa 2017 esittäydyttiin ja kerrottiin omat älylaitteiden osaamisen vahvuudet ja heikkoudet, yhteenveto toimi pohjana eri tapaamiskertojen sisällölle. Päätettiin, että kuukausittaisessa tapaamisessa joku osallistujista aina esittelee lempisovelluksensa. Tärkeiksi opittaviksi asioiksi nousivat mm. Android-laitteet ja niiden oletussovellukset, valokuvat, pilvipalvelut ja liitettävyys/näytön peilaus sekä tietoturva. Päätettiin ottaa joka tapaamiskerran ohjelmaan myös joku akuutti ongelma. Kirjasto 10:n tilan varaaminen piti hajauttaa osallistujille, koska yhdellä henkilöllä sai olla vain yksi varaus kerrallaan voimassa ja tila piti varata pari - kolme kuukautta etukäteen.

Mitä opiskeltiin
Harjoittelimme joka kerta Android-laitteiden näyttöjen peilaamista ChromeCastilla isolle näytölle. Aina se ei mennyt ihan strömsöläisittäin, mutta pärjättiin kyllä. Valokuvien synkronointiin Googlen palveluilla hankittiin yhdeksi kerraksi avuksi René Tigerstedt, mutta muiden teemojen osalta löytyi tietoa omasta takaa tai netistä. Lempisovellusten esittelyn kautta tutustuttiin syksyllä  mm. Virossa olevan mökin ilmalämpöpumpun etähallintaan Airpatrol-sovelluksella sekä HSL:n reittioppaaseen.

Kevätkauden lempisovellusten esittely alkoi MobilePayn esittelyllä - vaikka palvelua esitellyt henkilö ei oikeasti suostunut siirtämään tileillemme senttiäkään. Esittely jatkui Kauppalehden mobiilipalveluilla ja päättyi (iPhone ja Android) -terveyssovellusten esittelyyn.

Syksyllä 2017 laadittu ohjelma oli ohjeellinen, seuraavan kerran tapaamisen ohjelmaa mietittiin edellisen kerran yhteydessä. Ajankohtaisia aiheita otettiin myös lennosta ohjelmaan: maaliskuun 2018 tapaamisessa käytiin läpi kodin kyperoppaan tekstin herättämiä kysymyksiä, esimerkiksi salasanojen hallinnasta. Paljon puhuttiin tietoturvasta ja monta asiaa siihenkin liittyen jäi vielä jatko-opintoihin. Opiskelun lomassa vietettiin myös nyyttäriperiaatteella pikkujoulut ja kevätkauden päättäjäiset.

Kuva kevään 2018 päättäjäisistä. Kuvassa vasemmalta Kaino, Katri, Irene, Riitta, Kipa, Helena ja Raija

Osallistujien ajatuksia

Olen ollut ihan tyytyväinen näihin tapamisiin ja kyllä toivon, että ne jatkuvat myös syksyllä. Sekin on sopinut minulle, että aiheita on ollut useampia per tapaaminen vaikkakin Reneen yhteen asiaan keskittyminen toi minulle uutta ja selvyyttä yhdestä aiheesta.

Ryhmä on ollut tosi hyödyllinen ja mukava ja olisin mielelläni mukana jatkossakin.
Kokoontumispaikkana aseman seutu on tosi hyvä. Toki Iso-omenakin sopii.

On ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa olla mukana. Ehdottomasti haluan osallistua jatkossakin ja toivon, että sopiva aika ja paikka löytyy jokaiselle sopivalla etäisyydellä.

Ongelmien pohtiminen yhdessä ja keskusteleva tapa selventää asioita on tämän tyyppisen opintopiirin vahvuus.

Omien lempisovellusten esittely toi tietoa monesta uudesta sovelluksesta. Omien kysymysten ja ongelmien esiintuominen ja niiden selvittäminen on myös ollut hyödyllistä.

Ryhmän jäsenten aktiivisuus ja halu oppia uutta sekä jakaa omaa osaamistaan on ollut kiitettävää. Lupa esittää ”tyhmiä kysymyksiä” on tällaisen ryhmän toiminnassa elintärkeää.

Älypiiri II:n tulevaisuus
Yhdessä opiskelun jatkaminen nähdään ryhmässämme tarpeelliseksi, toki uusi tukikohta kaikille sopivien yhteyksien päässä pitää löytää. Kirjasto 10:n neuvottelutila ei ole enää lokakuussa käytettävissä eikä uusi Oodi ole siihen aikaan vielä auki. Toivomme kuitenkin, että se ensi vuonna tarjoaa vähintäänkin samantasoisen tilan toiminnallemme - sinne siis pyrimme. Väliaikana käytämme avuksi mm. Enterin toimiston tiloja Elimäenkadulla.

Vaikka opintopiirimme on periaatteessa kaikille avoin, asettaa käytössä olevan neuvottelutilan kapasiteetti rajat ryhmän koolle. Osallistujat valikoituvat myös tapaamisajankohdan mukaan. Meillä se on keskiviikko-iltapäivä kerran kuukaudessa. Tokihan Älypiiri II:n tapaisia opintoryhmiä voisi syntyä lisää eri paikkoihin ja eri päiville.

Erilaiset opintopiirit ja älypiirit ovat hyvä tapa jakaa osaamista ja ajatuksia. Kaikilla on oma osaamisensa ja kaikki pääsevät välillä kyselemään ja oppimaan uutta.
Kaiken lisäksi yleensä yhdessä oppiminen on paljon kivempaa kuin yksin opettelu!
Kannattaa rohkeasti perustaa itsekin opintopiiri, vaikka yllämainittujen vinkkien tukemana.


ENTER ry :n  Älypiiri II

Mikä ihme se salasana nyt olikaan?

Tietoturvasta - Osa 2
                                              
Pitäisi päästä katsomaan  Facebookia, kurkata sähköposteja, lukea Hesaria tai muuten käyttää jotain netissä olevaa palvelua, mutta salasana on hukassa. Kaikille varmasti tuttu tilanne. Erityisesti puhelinta vaihdettaessa pitäisi tietää Google-tilin tai Apple-tilin salasana. Viimeistään Enterin opastaja kysyy salasanaa, kun pitäisi asentaa puhelimeen HSL:n reittiopas.

Tili ja sähköpostiosoite ovat mukavan sekoittavia nimityksiä, joita käytetään lähes kaikissa netin palveluissa tai puhelimen sovelluksissa. Ikinörtin juttu http://ikinortti.blogspot.com/2018/01/yksinpuhelu-aiheesta-tili.html kertoo tilistä.

Käyttäjätilin, jota lyhyesti tiliksi kutsutaan, tarkoitus on pääasiassa kytkeä käyttäjä johonkin tiettyyn netissä tai sovelluksen kautta käytettävään palveluun. Käyttäjänimenä noissa taas käytetään nykyään  useimmiten sähköpostiosoitetta, näin palvelun tuottaja voi lähestyä sinua myös mukavilla viesteillä tai pahimmassa tapauksessa tietysti luovuttaa sähköpostiosoitteen jollekin ulkopuoliselle, jolloin postilaatikkoon alkaa kolahdella mielenkiintoisia tarjouksia. Vai mitenkäs niihin pitikään suhtautua?

Mutta sitten nuo palvelut vaativat vielä salasanan, jotta kuka tahansa ei pystyisi sinuna käyttämään palvelua. Ihan kiva, mutta salasanan keksiminen kaikkiin palveluihin onkin sitten hankalampaa. Usein salasanaan vielä liittyy erilaisia sääntöjä, kuten isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä ja pituus. Sitten, kun kaikki säännöt täyttävän salasanan keksii lemmikin, lasten tai puolison nimestä lisäämällä numeroita ja hässäkkämerkkejä, pääsee lopulta käyttämään itse palvelua. Entäs seuraavalla kerralla, ehkä muutaman viikon kuluttua, kun salasanaa taas tarvittaisiin, niin ei enää muistakaan miten nokkelasti keksi kelpaavan salasanan.

Ei siis ihme, että yleisin salasana edelleen on 123456 tai vastaava. No, eipä tuo kovin hyvin suojaa väärinkäytökseltä. Hyvän salasanan saa yhdistämällä kaksi tai kolme sanaa. Esimerkiksi salasanan TampereAamulehti1980 murtamiseen rikolliset tarvitsisivat yli 100 vuotta. Salasanan voi testata osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan .

Salasana talteen
Vaikka keksisit hyvin muistettavan salasanan pitää se kirjoittaa itselle muistiin. Salasanoja varten kannattaa ottaa käyttöön vihko, johon kirjoittaa aina kaikki erilaiset salasanat ja koodit, joita tietokoneen, puhelimen ja internetin käytössä joutuu keksimään. Kirjoita myös palvelun nimi ja se sähköpostitunnus, jolla palvelua käytät. Jos vaihdat salasanan, kirjoita myös uusi salasana muistiin ja pyyhi vanha yli.

Jos palvelu, erityisesti Microsoft, Google tai Apple kysyy puhelinnumeroa, anna ehdottomasti heille myös puhelinnumerosi. Näin tarvittaessa salasana voidaan helposti vaihtaa, ja voit sen verran luottaa noihin kolmeen, että sieltä ei puhelimeen tule turhia viestejä tai soittoja.

Oman lukunsa sitten muodostavat pankki-, terveys-, viranomaispalvelut, sekä muut palvelut, joiden on ehdottomasti varmistettava, että palvelun käyttäjä todella olet sinä henkilökohtaisesti. Yleisimmin näissä nykyään käytetään tunnistautumista pankkitunnuksilla. Sinällään tuo on turvallinen pankkien tarjoama palvelu, joka ei suinkaan ole palvelutuottajille halpaa. Kullakin pankilla on oma tapansa tunnistautumiseen, on tunnuslukukortteja, puhelinsovelluksia tai älykortteja (Nordea).

Lisää kirjautumisesta, tunnistautumisesta ja tunnistatumisviesteistä Enterin vapaaehtoisten kirjoittamasta oppaassa Kirjautuminen ja tunnistautuminen sähköisissä palveluissa

Opas löytyy www.entersenior.fi Opiskele itse -sivustolta.

Esa Martonen
vertaisopastaja

Vertaisopastajat verkostoitumassa Joensuussa

Vapaaehtoisten vertaisopastajien valtakunnallisen tapaamisen järjesti tänä vuonna Joen Severi Joensuussa 15.–16.9.2018. Mukana oli edustajia pääkaupunkiseudun Enteristä, Tampereen Mukanetista, Kuopion ja Pohjois-Savon alueen Savonetista sekä Jyväskylän Geronetista.

Enterin edustus Joensuussa, 6 vertaisopastajaa ja toimiston väki

                                                                                Kuva:Teija Saarinen, VTKL

Ensimmäisenä päivänä Ortodoksisen kulttuurikeskuksen ravintola Eliaksessa kuuntelimme alustuksia elämänilosta ja digitaalisesta vallankumouksesta, teimme ryhmätöitä, tutustuimme robotteihin ja nautimme sydämellä valmistettuja herkkuja tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Toisena päivänä tutustuimme Heinäveden Valamon historiaan ja nykypäivään ja nautimme maukkaan lounaan ravintola Trapesassa. Valamon oppaamme oli talkoolainen, siis vapaaehtoinen, kuten mekin.

Uusi Valamon luostari             Kuva: Nina Ziessler

Valamon luostari            Kuva: Päivi Savolainen

Ikoni Uuden Valamon luostarin seinällä

                              Kuva: Päivi Savolainen

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen alusti vapaaehtoistyöstä ja elämänilosta, lausui runoja ja innosti meitä ryhmäporinoihin. Aivot tarvitsevat lepoa ja aktiivisuutta tasapainoisesti. Kun ihminen asennoituu myönteisesti, hän näkee herkästi hyviä asioita elämässään. Saat enemmän aikaan, kun kiität itseäsi ja toisia. Opi nauramaan itsellesi.

Digitaalinen vallankumous, professori Matti Tedre, Itä-Suomen yliopisto

                                                 Kuva: Nina Ziessler

Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre kuvasi teknologista murrosta Kopernikuksesta ja Galileista nykypäivään ja tulevaisuuteen:
Esimerkiksi metsurin työ on muuttunut. Pokasahaan tarvittiin kaksi metsuria, moottorisahaan vain yksi, nyt metsäkone tekee monen metsurin työt ja sen ohjaimissa tarvitaan tietotekniikan osaamista. Mitä kone ei osaisi? Matematiikkaa? Shakkia? Kuvien tunnistamista? Auton ajamista? Uutisartikkelien kirjoittamista? Lääketieteellistä diagnosointia? Kone osaa niitä kaikkia – eikä sen tarvitse tajuta mitään niitä tehdäkseen. Computational thinking (koneajattelu, algoritminen ajattelu) ja datalukutaito ovat tulevaisuuden taitoja. Niihin kannattaa panostaa.

Timo Pappinen, Robotiikka nyt ja tulevaisuudessa       Kuva: Eija Kalliala

Projektiasiantuntija Timo Pappinen Riverian RoboBisnes-hankkeesta esitteli meille robotteja, joita oli tuotu Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alakertaan. Muutamat roboteista osasivat suomea, useimmat vain englantia. Nao-robotit tanssivat ja eläinrobotit antoivat helliä itseään.

 Robottikissa, liikuteltava robottiroskis ja robottikoiria             Kuvat: Nina Ziessler ja Päivi Savolainen

Viikonlopun anti oli mahtava. Tärkein anti oli kuitenkin eri paikkakunnilla toimivien vapaaehtoisten vertaisopastajien kohtaaminen ja verkostoituminen.
Kiitos Joen Severille järjestelyistä ja kiitos kaikille osallistujille!

Eija Kalliala - Enterin vertaisopastaja

Twiittaavat seniorit

Twitter on suosittu sosiaalisen median palvelu, mutta ikäihmiset eivät ole siellä näkyvästi edustettuina. Twitter on monien keskustelujen näyttämö ja uutisissakin viitataan usein eri henkilöiden twiittauksiin. Pitäisikö seniorien olla aktiivisempia Twitterissä? Ja miten se tapahtuisi käytännössä ?

Twitter elää hetkessä, siellä käsitellään juuri nyt tapahtuvia uutisia ja ilmiöitä. Twitter voi näyttää uuden käyttäjän silmiin kasalta irrallisia lyhyitä viestejä, eikä siitä meinaa saada otetta. Älä huolestu – tämä on normaalia. Anna Twitterille hieman aikaa ja alat saada siitä kiinni. Löydät  kiinnostavia seurattavia ja yhtäkkiä hommassa tuntuukin olevan järkeä.

Twitterissä twiitataan (tviitataan, viserretään) eli jaetaan tekstipohjaisia viestejä, jotka voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Viestit liitetään twitter-virrassa keskusteluiksi aihetunnisteiden avulla. Aihetunniste eli hashtag sisältää #-ristikkomerkin eli “risuaidan” ja avainsanan, jonka perusteella saman aihepiirin viestit löytyvät hakutoiminnolla.

Voit seurata Twitterissä keskusteluja esimerkiksi tunnisteella #sote, ilmiöitä #senioripelaajat, yhteisöjä @entersenior, organisaatioita @Yleisradio, yksityishenkilöitä @tapiohietamaki, taiteilijoita @soalmila, mediapersoonia, poliitikkoja, tutkijoita jne.

Twiittaavat seniorit

ENTER ry järjesti syyskuun alussa vapaaehtoisilleen sometyöpajan. Ajatuksena on lisätä Enterin näkyvyyttä sekä samalla kasvattaa ja tukea opastajien osaamista eri sosiaalisen median kanavissa. Näin Enteriin saadaan ns. somelähettiläitä, jotka tuovat viestintäämme erilaisia näkökulmia.

Työpajassa nousi toteutettaviksi loistavia ideoita, ja yksi niistä on “Twiittaavat seniorit”. Kokosimme yhteen listaan tietämiämme twiittaavia senioreita. Nyt heitä pääsee seuraamaan suoraan. Voit itsekin liittyä twiittaajien joukkoon.

Näin löydät listan “Twiittaavat seniorit”

• Kirjaudu Twitteriin
• Etsi hakutoiminnolla käyttäjä @entersenior.
• Yäreunan valikossa oikealla reunassa näkyy kohta ‘Listat’ (kuvassa), paina siitä.
• Eteen avautuvat kaikki Enterin luomat listat. Paina listaa ‘Twiittaavat seniorit’.
• Vasempaan reunaan tulee painike ‘Tilaa’, paina siitä.
• Jatkossa sinulle näkyvät myös tämän listan jäsenten twiitit.

Kerro Enterille itsestäsi (tai kaveristasi)  twiittaavana seniorina, lisäämme sinutkin mielellämme listalle. Parhaiten tämä onnistuu Twitterissä vinkkaamalla @entersenior.

Kirjoittajat:
Tiina Etelämäki @TiinaEtelamaki
Eija Kalliala @eijakalliala 
Aulikki Uusitalo-Kasvio @aukki3
@entersenior

Jos tarvitset ohjeita Twitterin käyttöön, tutustu oppaaseen:
http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/

Esimerkein evästeistä

Tämä on jatkoa Ikinörtin jutulle Mitä evästeitä?.

• Evästeet tallettavat  käyttäjätunnuksen, jos käyttäjä on kirjautunut palveluun ja palvelu sallii pääsyn seuraavilla kerroilla ilman käyttäjätunnusta.
• Jos taas palveluun ei kirjauduta, mitään käyttäjätietoja ei talleteta vaan pelkästään sen kertaisen istunnon tiedot.

Jälkimmäisestä olkoon esimerkkinä  Forecan sääsivu:

Kun etsin laitteen avulla ensimmäisen kerran sääsivut, palvelu luo evästeet. Palvelulla on laitteellani tallessa 8 evästettä. Näissä säilytetään tietoa täsmäsään paikkakunnasta.

Jos siis olen lopettanut edellisen istunnon niin, että Täsmäsää on näyttänyt Ivalon sään, avatessani sivun seuraavalla kerralla tulen automaattisesti Ivalon säähän. Tämän lisäksi evästeet tarjoavat muutaman muun paikkakunnan katseluhistorian. 

Esimerkiksi vantaalaisena seuraan kotipaikkani Täsmäsäätä, mutta viikon kestävällä Tallinnan matkalla seuraankin säätä siellä. Kotiin palattuani voin käyttää pikavalintana sääsivun katseluhistoriaa palatakseni seuraamaan Vantaan säätä.

    

Lopuksi vielä analogia tekniikan ymmärtämiseksi:
Kun ostaa Fazerin kahvilasta kahvin, siihen kuuluvat kahvikuppi, suklaakarkki ja santsikuppi.
Kaksi viimeistä voidaan tulkita palvelun “kekseiksi” (lue evästeet), sillä palvelun tuottaja tarjoaa ne peruspalvelun höysteeksi ja asiakkaan iloksi. Kahvijuoman hinta voi olla esim. 3,20 €, mutta jos asiakas ei halua suklaakarkkia tai juo lisäkuppia, niin tästä hinta ei laske.

Itse asiassa laajalti Euroopan kahviloissa kahvikupin oheen tarjotaan pala tummaa suklaata tai keksi!

:-) Jukka Tamminen

Mitä evästeitä?

Olet varmaan huomannut nettisivuilla tämän tapaisia ilmoituksia: ”Käytämme sivuillamme evästeitä. Estä tai hyväksy”.

Mitä ihmettä tällaiset evästeet oikein ovat?
Termit “eväste”, “keksi” “cookie” - ehkä joskus “korppu”- viittaavat internetselaimen käyttäjän laitteelle tallentamaan pieneen tekstitiedostoon. Sen avulla verkkopalvelu tunnistaa sivustolla vierailevat eri selaimet. Evästeillä kerättävillä tiedoilla ei voida tunnistaa yksittäisiä käyttäjiä.

Miksi evästepyynnöt ovat lisääntyneet lähes riesaksi asti?
Evästeet eivät ole mikään uusi ilmiö, mutta toukokuun 2018 lopulla voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus tiukentaa henkilöiden tietosuojan lisäksi verkkosovellusten tietoturvamääräyksiä. Se edellyttää lupaa evästeen asettamiseen. Evästeiden käyttö sinänsä on täysin sallittua, kunhan niistä ilmoitetaan asianmukaisesti ja niiden käyttö hyväksytetään.

Mitä evästeet tekevät?
Evästeen avulla palvelu seuraa netinkäyttäjän liikkeitä sivustoilla. Palvelu luo evästeen käyttäjää varten, eikä se pääse siihen käsiksi muuten kuin käyttäjän käyttäessä palvelua. Palvelu voi seurata muun muassa seuraavia tietoja: käyttäjän IP-osoite, kellonaika, käytetyt sivut, selaintyyppi, miltä palvelimelta, mistä verkko-osoitteesta ja verkkotunnuksesta käyttäjä on tullut kyseiselle verkkosivulle.

Eväste voidaan tallentaa käyttäjän laitteelle pysyvästi tai se voidaan poistaa palvelun käytön jälkeen. Nämä ns. istuntoevästeet katoavat, kun poistut sivustolta. Myös käyttäjä voi milloin tahansa poistaa evästeet. Lisätietoja selainkohtaisista käyttöohjeista saa selaimen ohjeista.

Onko evästeistä hyötyä?
Evästeitä käytetään esimerkiksi silloin kun käyttäjän tietoja halutaan säilyttää tämän siirtyessä verkkopalvelun sivulta toiselle. Vieraillessasi verkkosivulla eväste auttaa sinua esimerkiksi jatkamaan siitä, mihin jäit. Se myös auttaa palvelua muistamaan mieltymyksesi kuten vaikka kieliasetukset.

Tästä on hyötyä verkko-ostoksilla – kun hankit elokuvalippuja, varaat matkoja ja hotellihuoneita tai shoppailet netin varaosamyymälöissä, vaatekaupoissa… Verkkokauppa tallettaa evästeisiin tiedon ostoskärrysi sisällöstä, jolloin voit palata tälle sivulle myöhemmin kadottamatta jo valittuja tuotteita ja määriä. Tämä todella säästää aikaa ja hermoja.

Evästeitä käyttävät kaupan lisäksi lähes kaikki palveluntarjoajat – myös viranomaiset. Näin Kela kuvailee evästeiden käyttöä palvelussaan: ” Evästeiden avulla Kela parantaa verkkosivujen käytettävyyttä sekä tarjoaa kohdennettua ajankohtaista tietoa Kelan palveluista ja etuuksista. Evästeiden käyttö ei tallenna mitään tietoa, jonka perusteella käyttäjät voitaisiin tunnistaa. Eväste ei vaikuta tietoturvaan, eikä se voi levittää viruksia tai haittaohjelmia.” https://www.kela.fi/evasteiden-kaytto

Mitä palveluntarjoaja hyötyy evästeistä?
Palveluntarjoajat seuraavat evästeiden avulla sivuston käyttöä. Näin saadaan tilastotietoja verkkopalvelujen käytettävyyden ja suorituskyvyn kehittämiseen. Samalla evästeet tietenkin kohdentavat markkinointiviestintää sivustolla vierailleille.

Kaupan intresseissä on seurata mitä tuotteita, kuvia ja linkkejä käyt katsomassa myyjän nettisivuilla ja miten liikut sivustolla. Tämä auttaa kauppaa tarkentamaan markkinointiaan kiinnostuksesi mukaiseksi.  Kohdennettu markkinointi on joidenkin mielestä ärsyttävää, toiset näkevät sen helpottavan arkeaan ja hankintojaan.

Entä jos et hyväksy evästettä?
Evästeiden rajoittaminen voi vaikuttaa verkkosivun toimivuuteen. Monet verkkosivujen interaktiiviset toiminnot riippuvat evästeistä, siksi niiden sammuttaminen voi estää näitä palveluita toimimasta tai tehdä niistä hyödyttömiä.

Liikkuessasi netissä fiksusti hyväksy evästeet!

Enterin opastajat Jukka, Jussi ja Aulikki

Lue myö Ikinörtti-juttu Esimerkein evästeistä

Oodi yhteistyölle - Enter-muistoja Kirjasto10stä

Opastuksia Kirjasto10ssä syykuusta 2015 toukokuuhun 2018

Yksi Enterin merkittävimmistä opastuspisteistä on tullut eräänlaiseen risteyskohtaan, kun Postitalossa sijaitseva Kirjasto10 sulkee ovensa syyskuussa. Kirjasto valmistautuu muuttamaan Kansalaistorille valmistuvaan uuteen keskustakirjasto Oodiin, jonka on määrä avautua joulukuussa 2018.

Uutta ja hienoa on luvassa ja ylpeinä voimme todeta, että Enter on myös Kirjasto Oodin toiminnassa mukana. 

Keskustakirjaston perustuskiveä muuraamassa 24.5.2016, Enterin toiminnanjohtaja Juulia Andersson sekä hallituksen jäsenet Seppo Kurkinen (vas.) ja Raimo Anttila  Kuva: Nina Ziessler

Kari Lämsä esittelemässä Oodi-kirjastoa Enterin opastajille Kuva: Nina Ziessler

Yhteistyö Helsingin kaupunginkirjaston kanssa on muistelemisen arvoinen juttu! Se juontaa juurensa vuoteen 2005, jolloin Lasipalatsin Kohtaamispaikassa ryhdyttiin opastamaan sähköisen asioinnin välineiden käyttöä.1  Kirjastopalveluiden tuottamisessa tehtiin uudenlainen avaus, kun ENTER ry otettiin toimintaan mukaan ja vapaaehtoiset tietokonetuutorit ja kännykkäluotsit ryhtyivät opastamaan senioriasiakkaita kirjaston tiloissa. Tämän tyyppistä kansalaistoimintaa hämmästeltiin kovasti, mutta nykyään kirjastojen arkipäivää ovat erilaiset kielikahvilat, lukupiirit ja harrastekerhot. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajiakin tapaa jo 21 Helsingin kirjastossa. Ja tietysti yhä laajemmin koko Uudellamaan alueella!

Opastukset olivat kysyttyjä jo Lasipalatsin aikana. Opastuspäiviksi vakiintuivat tiistai ja torstai ja opastusta tarjottiin ilman ajanvarausta kolme tuntia kerrallaan. Sama käytäntö jatkui, kun Kaupunkiverstaaksi muuttunut toiminta siirtyi syksyllä 2015 Postitaloon Kirjasto10:n yhteyteen, Enterin tietotekniikkaopastus mukanaan. Keskeinen sijainti, runsas ja osaava opastajakunta sekä pitkät opastusajat ovat olleet tämän opastuspaikan tunnusmerkkejä.

“Parasta Kirjasto 10:n opastuksissa on se, että ongelmat saadaan ratkaistua. Monesti ongelmia ratkotaan usean opastajan voimin. Tämä antaa myös opastettaville hyvän ja kannustavan mallin”, kertoo opastajien yhteyshenkilönä toiminut Maarit Fred. “Ihailen opastajien vaatimattomuutta ja kannustavuutta - se luo hyvän ilmapiirin opastettaville. Myös kirjaston henkilökunta on ystävällistä ja auttavaista, siellä on ollut helppo toimia”, Maarit jatkaa.

Kirjasto10n opastukset käynnissä Kuva: Maarit Fred

Kirjasto 10:n ryhmätyötila on mahdollistanut myös monet Enterin vapaaehtoisten, toimintaryhmien ja opintopiirien kokoontumiset keskeisellä paikalla. Kirjaston henkilökunta osastonjohtaja Kari Lämsän ja palvelupäällikkö Lotta Muurisen johdolla on lämpimällä tavalla tukenut toimintaamme kaikki nämä vuodet.

Kiitämme menneistä vuosista ja odotamme innokkain mielin tulevan Oodin avajaisia. Uusi ovi on raollaan - yhteistyö kirjastojen kanssa jatkukoon!

Enterin opastuspisteet Helsingin keskustassa syksyllä 2018

Ilman ajanvarausta:

Rikhardinkadun kirjasto tiistaisin ja torstaisin klo 11-14
Töölön kirjasto maanantaisin klo 11-13
Kallion kirjasto tiistaisin klo 13-15

 Ajanvarauksella:

Kampin palvelukeskus (vain kännykät ja tabletit) tiistaisin klo 10-11.30,
ajanvaraus p. 09 310 44513

Opastukset alkavat pääosin syyskuun alussa.
Katso tarkemmat aikataulut: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Enter opastaa Oodi-kirjastossa tammikuusta 2019 alkaen.

1Ikinörtti-kirjoitus Opastusta Lasipalatsissa 10 vuotta – eikä suotta! (5.6.2015)

Teksti: Nina Ziessler ENTER ry