keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Digitaalisuus kuuluu kaikille

All digital week 2019 Finland kerää useat toimijat yhteen toteuttamaan moniulotteista digitaalista tapahtumaa yhteensä neljällä paikkakunnalla - Vaasassa, Helsingissä, Porvoossa ja Sipoossa. Euroopan laajuista kampanjaviikkoa vietetään maaliskuun viimeisellä viikolla. ENTER ry on mukana Helsingin ja Porvoon tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa.

All digital week Helsinki järjestetään tiistaina 26.3.2019 Keskustakirjasto Oodissa. Ideana on kutsua kaikenikäisiä kuuntelemaan, kokeilemaan, oppimaan ja keskustelemaan digitaalisista ilmiöistä niin suomen, ruotsin, englannin kuin venäjän kielillä.

Tapahtumatarjottimella on tietoiskuja esimerkiksi tekoälystä, kansalaisten digitaalisista oikeuksista ja nettirikollisuudesta sekä työpajoja Instagramin, esineiden internetin (IoT) tai koodaamisen saloihin. Tarkat ohjelmatiedot ja luettelon järjestäjistä löydät tästä linkistä.

Enterin vapaaehtoiset opastavat mobiililaitteiden ja tietokoneiden käytössä. Heiltä saat vinkkejä myös arkea helpottavista sovelluksista ja apua niiden lataamiseen ja harjoitteluun. (Oppimistila 3, 2.krs, klo11-14).
Enterin ja HelsinkiMission vapaaehtoiset jalkautuvat myös tapahtuma-alueelle opastamaan ja jakamaan näitä vinkkejä. 

Messualueella olemme yhdessä Helsingin digineuvonnan ja VTKL:n SeniorSurf-toiminnan kanssa kertomassa, mistä eri laitteiden ja sähköisten palveluiden käyttöön saa opastusta eri puolilla Uuttamaata sekä koko Suomea. 

kuvat: Nina Ziessler
Myös digitaalinen pelaaminen on edustettuna Oodin tapahtumassa ja erityisesti senioreiden näkökulmasta. Enterin pelijoukkue SeniorFighters on tuore eSport-joukkue, jonka pelaajat ovat yli 60-vuotiaita senioreita ja joka harjoittelee Counter Strike -peliä valmentajansa Outi Laitin (Eläkeliitto ry) johdolla. Voit seurata SeniorFighersin avoimia harjoituksia ja kokeilla heidän johdollaan myös itse pelaamista (Pelihuone, 2.krs, klo 10.00 - 12.30). Paikalla on myös Suomen ensimmäinen virallinen, menestystäkin niittänyt senioreiden eurheilujoukkue GreyGunners, joka kertoo kokemuksistaan (Kuutio, 2.krs, klo 12.30-13.30). 

Lisäksi Enterin vapaaehtoinen Jukka Tamminen pyrkii avaamaan tietoiskussaan Mitä tekoäly on? näkökulmia siihen, miten se periaatteellisella tasolla on toteutettu, mitkä ovat tekoälyn sovellustavat nykyään ja mitä voidaaan tulevaisuudelta voidaan odottaa. (Maijan-sali, 1.krs, klo 12-12.30) 

All digital week Helsinki -tapahtumaa vietetään Keskustakirjasto Oodissa
tiistaina 26.3.2019 klo 10-20 välillä.
 
Facebook-tapahtumat
All digital week Porvoo 
Lisätietoa Euroopan laajuisesta kampanjaviikosta voit lukea täältä.
Nina Ziessler
ENTER ry

ENTER ry on Uudellamaalla toimiva ikäihmisten tietotekniikkayhdistys, jonka toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Toiminnan tarkoituksena on auttaa ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan käytössä ja lisätä heidän digitaalista osallisuuttaan mm henkilökohtaisen opastamisen kautta.
 

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Ajankohtainen ilmiö: Hyönteishotelli


Eilisen Kampin kännykkäopastuksen jälkeen me opastajat lounastimme tapamme mukaan yhdessä. Keskustelut siirtyivät ajatusten mukana kesäisiin puutarhoihin. Vaihdoimme kokemuksia kukkaketojen perustamisesta  ja siitä olikin luontevaa siirtyä pölyttäjiin. Yksi opastajista kertoi rakentaneensa viime kesänä hyönteishotellin lastenlastensa kanssa. Mikä viehättävä mielikuva - lapset ja isoisä puuhailemassa keskustellen samalla hyönteisistä. Siinä tiedot ja taidot karttuvat ja asenteet muotoutuvat!  Päätin ottaa selvää ötökkähotellista ja rakentaa sellaisia omaan maalaismiljööseeni.
Alla johdannoksi Pixabysta lataamani kuva.


                                                     Kuva:  Marzena P. from Pixabay

Illalla talomme kirjapiiriin kokoontui kymmenisen osallistujaa. Kirjan käsittelyn jälkeen siirryttiin kahvittelun lomassa keskustelemaan talon asioista. Naapurin Pirjo ehdotti, että rakentaisimme keväällä pihapiiriin HYÖNTEISHOTELLEJA! Tämä on selvästi ajassa oleva ilmiö, kun jo toisen kerran samana päivänä nousee puheisiin. Suunnittelimme rakentavamme hyönteisten asumukset Kinaporin palvelukeskuksessa, jossa muutama talomme puuhanaisista käy nikkaroimassa.

Aloin hakea verkosta tietoa hyönteishotelleista. Googlaamalla avautui sadoittain kuvia. Ilmiön sanallisia kuvauksia löytyi pääasiassa kaupallisilta sivustoilta.
https://viherlandia.fi/hyonteishotelli

Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, on Pinterest oikea paikka hakea ideoita ötökkähotelleista. Sosiaalisen median palvelussa jaetaan kuvia ja kerätään omia kiinnostuksen kohteita visuaalisiksi kokoelmiksi.  Voit helposti luoda tilin osoitteessa https://fi.pinterest.com/ ja alkaa selata kuvia  kiinnostuksesi kohteista.


Pinterest-kuvastoa aiheesta
Hakusanalla hyönteishotelli tai insect hotel löytyi Pinterestistä valtavasti kuvia. Ilmiö ei voi olla uusi, koska kuvia on jo vuodelta 2015. Lähetin WhatsAppilla veljelleni linkkejä  niistä muutamiin. Veljeni on idearikas ja taitava rakentelemaan kaikenlaista. Hän on yllätyksekseni alkanut hyödyntää Pinterestin ideamaailmaa rakentaessaan puusta, metallista ja kierrätyskamoista kaikenlaista kaunista ja jännittävää. Palvelussa jaetaan paljon kuvia vaatteista, käsitöistä, käsintehdyistä koruista, leivonnaisista, kasveista, mutta siellä liikkuu myös “äijäkuvastoa” esim pihakiveyksistä, perhonsidonnasta, tuunauksesta… Erilaiset DIY-trendit leviävät juuri Pinterestin kautta.

Pixabayn kuvastoa aiheesta
Kurkkasin myös myös YouTubeen, koska sieltä löytyy ohjevideo lähes joka tilanteeseen. Tässä esimerkki Näin teet pesän hyödyllisille villipölyttäjille

Edistetään hyvää hyönteiskesää!
vertaisopastaja Aulikki

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Seniori aktiivisena Facebookissa

Facebook on  tunnetuin ja eniten keskustelua herättänyt sosiaalisen median kanava. Itse liityin Facebookiin vuoden 2008 lopulla. Aluksi pelkästään katselin muiden postauksia, kun en oikein tiennyt, miten sinne kirjoitellaan. Eräs koulukaveri pyysi minut Facebook-kaverikseen ja tein ensimmäisen postauksen vastaamalla tämän kaverin kysymykseen.

Aloin julkaista Facebookissa juttuja kuntoilusuorituksistani, käynneistä mökillä, opiskelustani, vapaaehtoistyöstä jne. Nämä postaukset sisälsivät pelkkää tekstiä. Vasta joulukuussa 2010 julkaisin Facebookissa ensimmäiset videot ja valokuvat Madeiran matkaltani.

Päivitykset


Alkuaikoina julkaisin päivityksiä kuntoilusuorituksistani melkein päivittäin. Ajan mittaan huomasin, että eivät ne jatkuvasti kiinnosta Facebook-kavereitani. Niinpä nykyään olen harventanut julkaisuja ja teen postauksia vain tärkeimmistä kuntoilusuorituksista ja yhteenvetoja tietyin väliajoin. Yhteen aikaan julkaisin säännöllisesti omalla  Facebook-aikajanallani myös linkkejä tietotekniikkauutisiin, mutta nykyisin julkaisen tietotekniikkauutisia pääasiassa Twitterissä.
Kaikkia päivityksiä en tee suoraan Facebookiin. Julkaisen kuviani Instagramissa ja näistä päivityksistä voin lähettää kuvan automaattisesti myös Facebookiin ja Twitteriin.


Instagramiin lataamani kuva julkaistuna automaattisesti Facebookissa
Päivitän silloin tällöin myös Enterin Facebook- ja Twitter-sivuja ja tällöin käytän hyväkseni omaan Twitteriini kirjaamiani twiittejä säästääkseni hieman aikaa muihin harrastuksiini.

Ryhmät
 
Faceebookissa on  mahdollisuus liittyä johonkin ryhmään ja seurata sen toimintaa ja/tai julkaista siellä postauksia. Ryhmä voi olla julkinen, suljettu tai salainen. Itse olen mukana muutamassa ryhmässä.

Osa ryhmistä, joissa olen jäsenenä
Ehkä eniten olen julkaissut ryhmässä SLANGINYT. Nimensä muksisesti siellä keskustellaan mielellään Stadin slangilla - toki tavallinenkin keskustelu sallitaan. Itse osallistun hyvin vähän keskusteluihin. Sen sijaan julkaisen siellä Stadi-aiheisia valokuvia, joihin yleensä laitan kuvatekstin Stadin slangilla. 

Enterin ylläpitämistä ryhmistä seuraan seuraavia: Vapaaehtoistyö tietotekniikkaopastajana, Enterin jäsenjutut ja Enterin opastajat. En osallistu kovin innokkaasti keskusteluihin, mutta silti pidän näitä ryhmiä hyödyllisinä. Sieltä saa paljon hyviä neuvoja tarvittaessa. 

Hiihdon harrastajana saan Paloheinän hiihtoladut-ryhmästä tietoja, milloin siellä pystyy hiihtämään. Tämä siksi, että hiihtokausi Etelä-Suomessa on hyvin epävakaata. 

Uudet toiminnot Facebookissa

Vuonna 2017 Suomessa Facebookiin lisättiin toiminto Marketplace, jossa voi myydä tavaroita. Olen jonkn verran seurannut, mitä siellä myydään. Itse en ole kuitenkaan mitään myynyt enkä ostanut.

Tavaroita lahjoitetaan, vaihdetaan, ostetaan ja myydään myös Facebook-ryhmien kautta. Ilmeisen suosittuja ovat kaupunginosien omat Fb-kirpputorit. 

Vuonna 2018 Facebook otti Suomessa käyttöön toiminnon Watch. Siellä voi katsella Facebookin partnereiden julkaisemia videoita. Tavallinen henkilö ei voi itse lisätä sinne videoita. 

Loppupäätelmiä
 
Minulla on 247 kaveria Facebookissa. Läheskään kaikki heistä eivät ole kuitenkaan aktiivisia Facebookissa. Kukin toimii omalla tavallaan. Facebookia voikin käyttää monella tavalla. Jos ei halua julkaista siellä mitään, voi vain seurata muiden postauksia. Joku voi olla kiinnostunut liittymään Facebookissa vain johonkin ryhmään ja toimimaan siellä. Yritysten ja yhdistysten sivut ovat julkisia ja niistä voi saada hyödyllisiä tietoja. Facebook on hyvä yhteydenpitokanava esimerkiksi sukulaisten kesken. 

Facebook on saanut viime aikoina negatiivista huomiota. Ei tästä pidä kuitenkaan pelästyä. Yksityinen henkilö voi liittyä turvallisesti Facebookiin. Yksi asia tulee mieleen, jota kannattaisi välttää Facebookissa. Facebookissa on kaikenlaisia hömppätestejä. Niihin vastaamista kannattai välttää, koska ne saattavat kerätä henkilöiden yksityistietoja. 

Tapio Hietamäki
Enterin vertaisopastaja

Enter järjestää maaliskuulla 2019 Seniori Facebookissa -aiheisia tietoiskuja.



tiistai 26. helmikuuta 2019

Mieluummin Twitteriin kuin barrikadeille



Olen kai jonkinlainen some-veteraani, ainakin jos jo 1990-luvulla alkanut internetin keskustelupalstoille kirjoitteluni lasketaan mukaan. Facebookissa aloitin vuonna 2007 ja Twitterin ihmeelliseen maailmaan hurahdin 2012. Minulla oli vielä työelämässä ollessani etuoikeus osana työtehtäviäni käyttää sosiaalisen median kanavia. Kysymys kuitenkin kuuluu: miksi nyt vielä eläkkeellä ja seniorina haluan täällä aikaani kuluttaa?

Tämän asian perustelu tuli minulle ajankohtaiseksi, kun viime aikoina mm. Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli esitetty näkemyksiä, joiden mukaan senioreiden näkyminen somessa ei olisi tarpeen:



Miksi Twitteriin? Ainakin viisi hyvää syytä


Syitä sosiaalisessa mediassa mukana olemiseen on monenlaisia, mutta keskityn nyt Twitteriin. Aluksi Twitter näyttäytyi minulle vaikeasti lähestyttävältä ja oudolta. Sen toiminta alkoi kuitenkin sitä enemmän kiehtoa, mitä pitempään olin sitä seurannut. Alkoivat avautua vaikkapa ”risuaitojen" (hashtagien/aihetunnisteiden) merkitys tässä tiiviin - aluksi vain 140 merkkiä, mutta nyttemmin 280 merkkiä - ilmaisun viestinnässä.

  1. Twitter ”kolahti”, minuun ensiksikin siksi, että se on äärimmäisen ajankohtainen ja monissa tapauksissa kaikkein nopein uutiskanava esimerkiksi silloin, kun maailmalla tapahtuu jotakin yllättävää tai dramaattista. Tietenkin tämänkin some-kanavan seuraaminen edellyttää kriittistä arviointia ja medialukutaitoa, johon löytyy hyvää opetusaineistoa.
  2. Toisekseen monista muista some-kanavista poiketen Twitter on täysin julkinen. Esimerkiksi Facebookissa julkaisusi näkyvät yleensä vain kavereillesi tai vain suljettujen ryhmien jäsenille. Twitter-viestit taas näkyvät oletusarvona kaikille, ellet nyt jostain syystä ole halunnut estää joitakin käyttäjiä. Twiitit näkyvät myös niille, jotka eivät ole järjestelmään rekisteröityneet, mutta vain rekisteröityneet voivat itse twiitata ja osallistua keskusteluun. Mielestäni tällainen avoin ja julkinen foorumi on mahdollisuus ehkäistä ”kuplautumisena" tunnettua ikävää ilmiötä eli ihmisten eristäytymistä sisäisesti samanmielisiksi mutta yhteiskuntaa jakaviin vastakkaisiin ryhmiin. Twitterin erityislaatuisuus on juuri siinä, että se yhdistää ihmisiä ideoiden perusteella, ei jo olemassa olevien verkostojen ja suhteiden perusteella.
  3. Kolmanneksi Twitter on keskustelua ja vuorovaikutusta, se on suora kanava.  Oli jännittävää huomata, miten pääsi tasaveroisena keskustelemaan poliitikkojen, mediaihmisten, tutkijoiden ja tiedemiesten, virkamiesten, taide-, viihde- ja urheilumaailmankin julkkisten, mutta myös aivan tavallisten kansalaisten kanssa.  Kuva Twitteristä elitistisenä kanavana onkin mielestäni kovasti liioiteltu. Itseään kiinnostavat keskustelut oppii löytämään aihetunnisteilla ja seuraamalla kiinnostavia twiittaajia.
  4. Niin, neljänneksi tuo Twitterin kiinnostavat viestijät on minulle syy kanavalla pysymiseen. Esimerkkeinä Pekka Sauri, Maaninka, Iikka Kivi, Jari Tervo, Tuomas Enbuske, Atso Almila, Timo Haapala, mutta myös Seppo-koira tai tavalliset kadunmiehet/naiset kuten Veikko Sorvaniemi, Jussi Andelin tai somevaari Aku Eronen ja monet muut antavat minulle uusia näkökulmia, oivalluksia ja iloa. Myös monet organisaatiot ja yritykset osaavat Twitterin hyödyntämisen. Esimerkkeinä vaikkapa Helsingin Kaupunkiympäristö, Suomen Poliisi, Ilmatieteen laitos, Suomen jalkapallomaajoukkue sekä lukuisat mediatalot. Poliitikkoja en nyt tässä edes luettele. USA:n 45. presidentin tiliä en kuitenkaan seuraa…
  5. Viimeiseksi, mutta ei vähimpänä, Twitter on vahva vaikuttamisen väline.  Se, miten Twitterillä voidaan tehdä vaikuttamistyötä, ei välttämättä edellytä valtavia seuraajamääriä. Tärkeinä on saada oma kohderyhmänsä reagoimaan ja pystyy herättämään keskustelua. Tämän vuoksi on olennaista löytää oikeat seurattavat ja koettaa sitä kautta saada myös itselleen seuraajia. On tietysti ihan eri asia koettaa vaikuttaa vaikka johonkin kunnalliseen kaavoitushankkeeseen kuin vaikka eläkepolitiikkaan. Twitter vaikuttamisessa on tärkeätä tuoda sopivalla tavalla myös oma persoona näkyviin, ei ole syytä pelätä olevansa erilainen. Onnistuminen vaikuttamisessa edellyttää myös tiettyä säännöllisyyttä Twitterissä. Se ei tarkoita, että siellä pitää ”notkua” kaiken aikaa, vaan riittää, kun käy aika ajoin ”näyttämässä lippua” ja reagoimassa mahdolliseen palautteeseen.
Anne Laajalahden twiitti on hyvä kiteytys oikeanlaisesta vaikuttamisesta:


Miten minä voisin ”visertää”?

Mistäpä @MattiPihkala sitten ”visertää"? Käytän paljon aihetunnisteita #eduskuntavaalit (Suomen sisäpolitiikka, #turpo (turvallisuuspolitiikka), #sote (sote-uudistus), #senioritsomessa (seniorit näkyviin somessa), #digiopastus (Enterin ja muiden digiopastus senioreille) ja #Ilves (jääkiekko).

Jokainen toimii tyylillään ja some tai Twitter eivät todellakaan sulje pois muita keskustelun, vuorovaikutuksen ja aktiivisen vaikuttamisen kanavia.  Joku kertoi menevänsä mieluummin barrikadeille kuin Twitteriin. Somessa voi toki saada henkisiä kolhuja, barrikadilla ehkä fyysisiäkin… Uskon vahvasti, että seniorit somessa voivat kuitenkin parhaimmillaan kohentaa keskustelun laatua elämänkokemukseensa perustuen, mutta saada myös ääntään kuuluviin.

Twitter ei lopulta ole sen ihmeellisempi väline kuin vaikka radio tai kännykkä olivat aikoinaan. Jokainen oppii niitä käyttämään, mutta aina on niitä, jotka käyttävät enemmän kuin toiset. Kokeile, mihin sinä voisit Twitteriä käyttää eli ”visertää"! Paitsi että se on hyödyllistä, se on myös hauskaa.

https://www.slideshare.net/mobile/mnousiainen/twitterin-perusteet-pivitetty-tammikuu2017
http://www.petterikallio.fi/twiittaamisen-sietamaton-keveys/

Matti Pihkala

Enterin vertaisopastaja


torstai 21. helmikuuta 2019

Järvenpään ilmiö: Dynaamiset paikallisverkostot digitoiminnan tukena

Enterissä huomattiin keväällä 2018 etteivät seniorit oikein tunnu löytävän digiopastuksiimme Järvenpäässä. Yhdistyksellämme oli Järvenpäässä kaksi opastuspaikkaa; Myllytien toimintakeskus ja Järvenpään kirjasto. Oli kuitenkin vaikea uskoa, että opastukselle ei olisi tarvetta. Emme myöskään Enterissä oikein tienneet, mitä kaikkea opastusta muut toimijat tarjoavat tällä alueella.

Päätinkin alueen Enter-opastusten koordinaattorina kutsua opastuspaikkojemme Myllytien toimintakeskuksen ja Järvenpään kirjaston edustajat sekä Järvenpään kaupungin digituen koordinoijan yhteiseen kokoukseen keskustelemaan, mitä eri digiopastusten viestintäkokonaisuudelle voisi tehdä Järvenpäässä. Lisäksi mukaan saatiin Järvenpään Eläkeläisneuvoston edustaja, joka oli myös hyvin perillä senioreiden digituen tarpeesta ja paikallisesta opastustoiminnasta.

Jo ensimmäistä kertaa porukalla tavatessamme kävi ilmi kaksi asiaa; toimijat suurinpiirtein tiesivät toisensa, mutta eivät olleet täysin perillä siitä, minkälaista digitukea muut alueella tarjosivat. Toisena tärkeänä seikkana huomasimme sen, että näin yhteen koollekerättynä ideat sinkoilivat pitkin poikin ja myös konkreettista yhteistoimintaa eri toimijoiden kesken saatiin nopealla aikataululla aikaan. Paikallaolleista tahoista syntyikin tarpeelliseksi koottu Järvenpään digikoordinaattorien verkosto.

Vuoden 2018 kevään jälkeen olemme tavanneet verkoston kanssa hieman vajaan 10 hengen porukalla säännöllisesti noin muutaman kuukauden välein. Tärkeänä toimijana verkostoon on syksyllä 2018 liittynyt mukaan Järvenpään Opisto, jonka hallinnoimana on käynnistynyt vuonna 2019 aikuisten perustaitojen ja digitaitojen vahvistamiseen tähtäävä hanke Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueilla. Tähän mennessä olen koordinoinut Järvenpään digiverkostoa, mutta suunnitelmissa on siirtää koordinointivastuu tulevaisuudessa Enteriltä Opistolle. Järkevintä on, että paikallisen verkoston koordinaattorina toimii paikallinen taho, Enterin ollessa jatkossa osana verkostoa, mukana Järvenpään paikallisyhteistyötä kehittämässä.

Paikallisen yhteistyön konkreettisia uusia muotoja Järvenpään digitoimijoiden kesken ovat olleet mm. Myllytien toimintakeskuksen hyödyntäminen Järvenpään Opiston digikurssien pitopaikkana ja Opiston digilaitteiden hyödyntäminen Myllytien tiloissa. Hienoa on myös se, että Järvenpäähän on saatu kaupungin kustantamat, digiopastuksia markkinoivat roll up:it sekä kirjastolle että Myllytien toimintakeskukseen eri digitoimijoiden lainattavaksi ja käytettäväksi otsakkeella “Digiopastusta täällä tänään!”. Myös eri toimijoiden organisoimien digiopastusten viestintää on tehostettu entisestään jakamalla kaupungin tekemiä, koottuja yhteismainoksia yhä laajemmin eri tilaisuuksissa.

Yhteistyön tiivistyminen on näkynyt konkreettisesti myös Enteriin päin esim. opastettavien määrän kasvulla. Järvenpää on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka porukalla voidaan löytää yhteinen punainen lanka paikalliseen tekemiseen!

Järvenpään kaupungin hankkima roll up -teline
Myllytien toimintakeskuksen Jonna Karppisen esittelemänä
Kahdenkeskisistä tapaamisista alueen digitoimijoiden koollekutsumiseen

Enteriläisenä yritän saada ideaa ja viestiä paikallisista digiverkostoista leviämään eri puolilla Uuttamaata, olla kuulolla ja mukana eri alueilla tapahtuvassa paikallisdigiyhteistyössä ja viedä hyviä yhteistyöideoita ja toimintatapoja eteenpäin myös muille alueille verkostojen välillä sukkuloidessani. Tähän mennessä paikallinen digiverkostotapaaminen on vinkkaamanani järjestetty myös Nurmijärvellä ja ideaa on heitetty eteenpäin myös Lohjan suuntaan.

Jos vielä vuosi sitten keväällä, Enterissä aloitellessani, olin hieman huolissani siitä, miten opin tuntemaan eri paikkakuntien digitoimijat ja keiden kanssa olisi hyödyllistä sopia tapaamisia yhteistoiminnasta jutellakseni, on oma ahaa-lamppuni nyt syttynyt. Kahdenkeskisten tapaamisten sijaan hyödyllisempää on tavata porukalla - yhteisvoimin saadaan myös yhteistyötä monin verroin nopeammin ja tehokkaammin eteenpäin!

Päivi Savolainen,
projektisuunnittelija ENTER ry

maanantai 4. helmikuuta 2019

Some ei katso käyttäjän ikää


Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja valmiuksia kohdata digitaalisen maailman haasteita.
Enter ry - jonka vertaisopastajiin kuulun -  osallistuu ikäihmisten
mediataitojen kehittämiseen opastamalla ja tietoiskuin.


Meikävanhuksen tie on kulkenut isoisän putkiradion ääreltä Baskervillen koiran ja  RinTinTin-sarjan, Tex Willereiden ja Aku Ankan seurasta tietokoneiden ja internetin aikaan ja edennyt nykyiseen somemaailmaan.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry myös koteihin. Vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.
Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Lähes jokaisella - seniorit mukaan lukien - on vähintään älykännykkä. Monilla on kotonaan pöytätietokone, kannettava eli läppäri tai tablettilaite tai mahdollisesti nuo kaikki laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No ovatko tietolaitteet helpottaneet elämää?
Mielestäni ovat helpotttaneet suunnattomasti. Toki meistä monille  uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n opastuspaikoilta. Monelle seniorille suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla?
Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa.
Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli viiden  vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana.

Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle.

Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Enimmäkseen luen Twitterissä toisten twiittejä, harvemmin julkaisen mitään itse siellä.

Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen julkaisija Facebookissa.

Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

Tarviiko noita kaikkia ohjelmia käyttää ja osata?
No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!

Entä ne mediataidot - tarvitaanko ja mistä niitä saa?
Mediataitoja tarvitsevat kaikki, myös minä, somettava vanhus.  Medialukutaitoa voi hankkia pienin askelin. Lue johdannoksi  Medialukutaito ja seniorit .
Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu Enterin mediataito-tietoiskuihin:





Markku Ukonaho alias Vanhus Stadissa
Enterin vertaisopastaja

 

perjantai 1. helmikuuta 2019

Medialukutaito ja seniorit


Ajan hermolla pysymistä, some-keskusteluiden seuraamista ja jopa osallistumista niihin. Näitä kaikkea on medialukutaito tänä päivänä. Siihen kun vielä lisätään mukaan faktan ja fiktion erottamisen taito, niin ollaan jo todella pitkällä! Nämä ovat asioita, joihin ENTER ry paneutuu helmikuun tietoiskuissaan mediataitojen osalta.




Helmikuun alussa (4.2.2019 alkava viikko) vietetään kansallista mediataitoviikkoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) koordinoimana. Kavin mukaan: “Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen”.

En usko, että yhdenkään edellä mainitun kohderyhmän mediataidot ovat siinä pisteessä, ettei mitään osaamista tarvitsisi enää kehittää tai vahvistaa. Jos itse joskus kuvittelen itsestäni niin, voitte tulla muistuttamaan ja kertomaan, että olen väärässä. Median muuttuessa jatkuvasti myös valmiudet ja tarpeet muuttuvat. Vaikka muutos monia hämmentää ja joskus voi tuntua siltä, ettei pärjää millään menossa mukana, kannattaa kerätä rohkeutensa ja lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Media on osa yhteiskuntaa ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervetuloa Enterin mediataito-tilaisuuksiin:
tietoisku “Seniorit näkyviin somessa”
 
luento “Miten erottaa faktan ja fiktion verkossa?” 
tietoisku “Ajan hermolla netissä” toistetaan neljässä kirjastossa 
Katso Tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot 





Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja
 
ENTER ry