Joululahjaksi älypuhelin? Muista nämä!

Joululahjojen paketointi käy tällä hetkellä kuumana, samalla kun toiset keskittyvät virittelemään joulutunnelmaa keittiöstä leijuvien tuoksujen tai radiosta kantautuvien joululaulujen myötä. Enterin vapaaehtoiset digiopastajatkin ovat jo vetäytymässä joulun viettoon, mutta vielä tuli mieleen lähettää vuoden viimeinen virtuaaliopastus iloksenne.

Kokosimme kaikkien hyödynnettäväksi tärkeimmät vinkit siltä varalta, että jonkun joulukääröstä ilmestyy uusi älypuhelin. Tai että suunnittelet lahjoittavasi oman käytetyn puhelimesi eteenpäin.

Uuden älypuhelimen saaminen on toki hieno juttu. Varsinkin jos on sellaista toivonut. Joskus sellaisen saattaa saada täytenä yllätyksenä tai vaikka nimenomaan on koittanut lähipiirilleen selittää, ettei haluaisi lähteä moiseen hömpötykseen. Jos nyt kuitenkin otat lahjan kohteliaasti vastaan, niin ole utelias - kysele lähipiiriltäsi, miten he puhelinta käyttävät ja poimi niistä sinua kiinnostavat asiat. Tee listaa ja harjoittele yhtä asiaa kerrallaan, kaikessa rauhassa. Pyydä apua ja jos lähipiiristä ei sopivaa auttajaa löydy, katso vinkit sen varalle jutun lopusta. Apua kyllä on saatavilla. Enterin opastuksissa autetaan todella mielellään pääsemään alkuun täysin korkkaamattoman tai vanhana saadun puhelimen kanssa — eli ennen kuin mitään ongelmia on ehtinyt vielä syntyäkään.

Mikä käyttäjätili? Tarvitaanko se tosiaan?  

Kun uusi älypuhelin otetaan käyttöön, tarvitaan käyttäjätili - Android-puhelimessa Google-tili, iPhonessa AppleID. Ilman tiliä laitteen käyttö ontuu ja törmäät myöhemmin ongelmiin, vaikka puhelimella soittaminen onnistuisikin ilman tiliä. Jos sinulla on esimerkiksi Gmail-sähköposti, sinulla on jo Google-tili. Älä turhaan luo uutta tiliä, vaan pidä asiat mahdollisimman yksinkertaisina!

Jos kyse on ensimmäisestä älylaitteesta, eikä käyttäjätiliä vielä ole, luodaan se käyttöönottovaiheessa. Tilin käyttäjätunnus voi molemmissa tapauksissa olla jo olemassa oleva sähköpostiosoite. Tiliä luodessa keksitään kuitenkin uusi salasana - ja nyt tarkkana: muista laittaa salasana talteen!

Ohjeet käyttäjätilin luomiseen

• Luo Google-tili (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)
• Luo AppleID  (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)

Siirtyminen vanhasta uuteen

 

Tee nämä asiat ennen kuin hylkäät vanhan puhelimen!

1. Vanhan älypuhelimen varmuuskopiointi.
2. WhatsApp-sovelluksen varmuuskopiointi erikseen sovelluksen asetuksista.
3. Mahdollisen SD-muistikortin sisällön (yleensä valokuvia) kopiointi tietokoneelle tai pilveen. Jos SD-muistikorttia ei voi siirtää uuteen puhelimeen, kannattaa se formatoida eli alustaa.
4. Jos käytössä on ollut jo älypuhelin ja siinä Google-/AppleID, ladatut sovellukset ja yhteystiedot siirtyvät sen mukana. Tarkista kuitenkin, tallennatko yhteystiedot käyttäjätilille vai SIM-kortille.
   

Vanhemmasta puhelimesta siirtyminen uudempaan älypuhelimeen voi vaatia SIM-kortin vaihtamisen pienempään mikro- tai nanokokoiseen. Se onnistuu ilmaiseksi omalta operaattorilta, joko myymälässä paikan päällä tai kotiin tilattuna, jolloin toimitukseen menee muutama arkipäivä.

• DNA: Tietojen siirto uuteen puhelimeen 

Ohjeita käyttöjärjestelmän vaihtajalle

• Swappie: Näin vaihdat Androidista iPhoneen 
• Telia: Tietojen siirtäminen iPhonesta Androidiin 
• Gigantin opas: Näin siirrät yhteystiedot uuteen puhelimeen 
  

Älä hanki tai anna lahjaksi vanhaa ja hidasta laitetta

Vaikka ihmiset hidastuvat vanhetessaan, laitteiden pitää olla nopeita.

Monella voi olla mielessä hankkia mahdollisimman halpa älypuhelin tai antaa oma vanha puhelin esimerkiksi iäkkäämmälle läheiselle. Varmista kuitenkin, että laite on oikeasti vielä käyttökelpoinen - myös silloin, kun kyseessä on aloitteleva käyttäjä. Mikään ei syö motivaatiota yhtä varmasti, kuin hidas ja toimimaton laite!

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmä on riittävän uusi ja päivityksiä on saatavilla. Hieman vanha laitemalli ei haittaa, mutta jos käyttöjärjestelmä on vanhentunut, laite hidastuu eikä tietoturva- tai sovelluspäivityksiäkään kohta enää saa.

Jos ostat kaupasta puhelinta, joka on erityisen halpa, kysy miksi! Jos syynä on vanha käyttöjärjestelmä tai vähäinen muisti (alle 32Gt), laitetta ei kannata ostaa.

 

Vinkit oman laitteen kierrätykseen

Vaikka antaisit oman vanhan puhelimesi jollekin läheiselle, poistathan omat tietosi ja käyttäjätilisi siitä asianmukaisesti! Miten monet kerrat Enterin opastuksissakin on ihmetelty laitteita, joissa on pojan tai siskon tyttären käyttäjätili, jonka asetukset on solmussa ja salasana täysi mysteeri.

Pähkinänkuoressa:

• Varmuuskopioi omat tiedot
• Kirjaudu ulos käyttäjätililtä
• Palauta tehdasasetukset

Tarkemmat ohjeet:

• Android-puhelimen tyhjentäminen eli tehdasasetusten palauttaminen 
• Apple: Mitä sinun tulee tehdä ennen kuin myyt, annat pois tai vaihdat iPhonesi
  

Muista päivitykset:

Älypuhelimiin tulee säännöllisesti päivityksiä ja on tärkeätä huolehtia, että ne asennetaan. 

• Enterin tietoisku: Enter päivitykset.pdf (linkki)

Apua vertaisopastuksesta

Laitteen mukana lahjaksi kannattaa antaa myös aikaa auttaa läheistään puhelimen käyttöön otossa. Jos tämä ei esimerkiksi etäisyyden tai muiden syiden takia ole mahdollista, voit tulostaa pakettiin myös ohjeet siitä, mistä auttamishaluisten ja kärsivällisten vertaisopastajien tarjoamaa digiopastusta löytää.   

• Enterin lähiopastuspaikat (Uusimaa) 
• SeniorSurfin etäopastuspalvelu (Koko Suomi) 
  

Rauhallista joulun aikaa!

Nina Ziessler
ENTER ry, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Juttu on päivitetty 20.12.2023

Jäähyväiset Windows 7:lle - vinkkejä käyttäjille

Windows 7 oli hyvä käyttöjärjestelmä, mutta 14.1.2020 sen päivitykset loppuvat. Samalla loppuvat tietoturvapäivitykset ja korjaukset käyttöjärjestelmän eli tietokoneen perusohjelmiston toimintaan.  Tämän jälkeen Windows 7 -koneen käyttö nettiin yhdistettynä ei siis ole tietoturvallista käyttöjärjestelmän valmistajankaan eli Microsoftin mukaan.

Mitkä ovat seniorin vaihtoehdot tässä tilanteessa?

Tilannetta on syytä arvioida käyttötarpeen näkökulmasta, eikä vain halusta jatkaa tutun laitteen käyttöä väkisin.

Jos käyttäjä haluaa edelleen käyttää internetin palveluita sekä Windows-tietokoneessa ajettavia ohjelmia, käyttötarpeen arvioinnin on lähdettävä näistä lähtökohdista.

Seniorien yleisimmästä näkökulmasta netin käyttö on selainpohjaista (Chrome, Firefox, Edge tai aiemmin Internet Explorer).  Kun käyttö on tällaista, suositeltavin käyttöväline on tabletti, joka on kevyt ja kätevä. Paljon kirjoittavallekin se voi olla hyvä valinta, jos hankitaan lisäksi erillinen näppäimistö.

Jos Windows 7 -tietokoneella on paljon muokattu valokuvia tai videoita, laskettu Excelillä, tehty esityksiä, hoidettu kirjanpitoa tms., pitää tällöin saada uusi käyttöjärjestelmä, käytännössä Windows 10. Jos koneessa haluaa käyttää vain selainta, tällöin vaihtoehtona on myös Linuxin asentaminen käyttöjärjestelmäksi.

Yksinkertaisin tapa saada käyttöönsä Windows 10 -tietokone on ostaa uusi kannettava tietokone. Yleensä riittävän hyvän koneen saa 300–500 eurolla, mutta teknisiin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Uuden laitteen hankkijan kannattaa perehtyä esimerkiksi Enterin laitteenhankintaoppaaseen.(linkki johtaa sivulle https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/laitteet-ja-tekniikka/, jossa on laaja "Mikä laite minulle sopisi?​"- aineisto lukuisine linkkeineen)  

Windows 10 eroaa Windows 7:sta hankalassa mielessä. Kaikkia Windows 7:n tukemia tulostimia, skannereita ja muita oheislaitteita ei enää tueta Windows 10:ssä. Valitettavaa mutta totta.  Siirtyminen uuteen käyttöjärjestelmään voi siis tarkoittaa myös uusien oheislaitteiden hankintaa. Yhteensopivuutta voi etukäteen selvittää nettikyselyillä ja Windows 10:n tukemien oheislaitteiden luetteloista.

Eräin edellytyksin käyttöjärjestelmän valmistaja Microsoft voi edelleen päivittää tietokoneen Windows 7:stä Windows 10:ksi. Päivitys vie pari tuntia ja voi joissain tapauksissa kuitenkin epäonnistua, jos esimerkiksi kovalevy on liian pieni.

Windows 7 -tietokoneen käyttäjän ongelmatiikkaa on esitetty myös Enter ry:n videoblogissa:

Windows 7:n jälkeen - ENTER ry:n videoblogi, osa 2 
(video avautuu YouTubessa)

Tervetuloa digiopastuksiin pohtimaan vaihtoehtoja tähänkin kysymykseen! Aihe on haastava myös monelle opastajalle, mutta yhdessä keskustelemalla ratkaisut varmasti löytyvät. Enterin opastuspaikat Uudellamaalla ovat joulutauolla ja avautuvat loppiaisen jälkeen. Opastuspaikat ja ajat löydät osoitteesta https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/

Senioreille suunnatut tietotekniikan vertaisopastuspaikat muualla Suomessa löytyvät osoitteesta: https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/
Myös oman alueen kirjastot osaavat yleensä neuvoa, mistä digitukea on saatavilla.

Ilkka Veuro, vertaisopastaja

Mitä digiopastuksissa oikeasti opastetaan?

ENTER ry:ssä on lähes 200 vapaaehtoista senioria, jotka auttavat muita senioreita digiasioissa. Vuosittain opastuksia tehdään tuhansia ja vuosittain yhdistyksessä myös selvitetään, mitä opastuksissa oikeasti opastetaan. Eniten kaivataan apua älypuhelinten peruskäyttöön. 

Viime vuosien tapaan älypuhelinten opastukset vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Samaa ovat muuten kertoneet muutkin ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset eri puolilla Suomea. Tablettien määrä tuntuu hieman hiipuneen, mutta kyllä nekin opastuksissa näkyvät. Älypuhelimet kiinnostavat myös tietoiskujen aiheena. Monet yhdistykset ovat pyytäneet vapaaehtoisiamme puhumaan älypuhelinten iloista ja hyödyistä ja haluavat innostaa ja kannustaa jäseniään tutustumaan laitteisiinsa ja opettelemaan entistä monipuolisemmin niiden käyttöä.

Opastettujen laitteiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

 Älypuhelimet tutuksi opastuksissa

Älypuhelinten perushallinta tosiaan puhututtaa opastuksissamme. Sekä erilaisia asetuksia että päivitysten tekemistä pohditaan paljon. Monilla senioreilla on kaikki päivitykset tekemättä, sillä niitä ei uskalleta tai osata tehdä itse. Omat taidot koetaan monesti jopa heikommiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. Rohkaisu onkin yksi suurimpia ja tärkeimpiä digiopastajan tehtäviä.

Älypuhelimien opastusaiheiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

Rohkaisemisen lisäksi digiopastuksissa opetellaan mm. laittamaan puhelin äänettömälle, lisäämään yhteystietoja ja tarkistamaan onko nettiyhteys käytettävissä. Kysyttyjä aiheita ovat myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten mm. sähköpostit sekä WhatsApp. Myös kaikki valokuviin liittyvät aiheet kiinnostavat. Monet haluavat oppia varmuuskopioimaan kuvia ja lähettämään niitä ystävilleen. Samalla tulee usein kysymyksiä pilvipalveluiden logiikasta ja tiedostojen löytämisestä laitteelta. 

Tänä vuonna sähköinen asiointi näkyi nousevana opastusaiheena. Aika kaukana se on vielä verrattuna älylaitteiden perushallintaan, mutta nousi kuitenkin jo listalle. Tässäkin rohkaisu ja erilaisten termien avaaminen ovat keskeisimpiä apuja, mitä opastajat antavat, sillä sähköiset palvelut pelottavat tai niiden toimintalogiikka tuntuu vieraalta.

Yksi opastus kestää keskimäärin yhden tunnin. Tuon tunnin aikana opastettava joutuu ja pääsee tekemään itse mahdollisimman paljon, jotta hän itse oppii ja saa varmuutta tekemiseen. Monet tulevat opastuksiin useammankin kerran ja sehän sopii. Ilahduttavaa on sekin, että jatkuvasti myös uudet asiakkaat löytävät opastuksiin. Eniten Enterin opastuksissa käy 70-80-vuotiaita naisia, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki oppimishaluiset tai apua tarvitsevat, nuoremmat ja vanhemmat seniorit - myös ne miehet..! 

Opastusaihekysely löytyy kokonaisuudessaan Enterin nettisivuilta Opastusaihekyselyn raportti 2019.pdf (linkki avaa uuden ikkunan) 

Tiina Etelämäki

ENTER ry

Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää ja 1000 seniorin joukko, joka haluaa pysyä digissä mukana. Heistä lähes 200 antaa vapaaehtoisina digiopastusta muille senioreille.

Enterin Lea Grönlund on Vuoden vapaaehtoinen!

Huikean hienoa - enteriläinen Lea Grönlund on palkittu Vuoden vapaaehtoisena! Lea on todella nimityksensä ansainnut. Tällä kertaa nimitys on jaettu kahden ehdokkaan kesken, toinen palkittu on Inka Setälä. Onnittelut myös Inkalle! Vuoden vapaaehtoinen -kampanja on Kansalaisareenan koordinoima.

Kun yhdistyksen hallituksessa tänä vuonna mietimme, että ehdottaisimmeko jotain enteriläistä mukaan kisaan ja kukahan se olisi, Lean nimi nousi esiin yksimielisesti. Kuten ehdotukseen kirjoitimme: “Lea Grönlund on innostava ja rohkaiseva ilopilleri. Hän on toiminut vapaaehtoisena tietotekniikan vertaisopastajana ENTER ry:ssä 20 vuoden ajan ja monitoiminaisena Helsingin Mikaelin seurakunnassa 30 vuotta.”

Sama Lean sanoin: ”Jaksan aina innostua itse ja innostuttaa toisia. Mielelläni etsin apuneuvoja, ratkaisuja ja ohjeita erilaisiin ongelmatilanteisiin, kun vaikka näkö- tai kuulovamma vaikeuttaa digin opettelua ja käyttöä. Auttamisen ilo on paras kiitos!”

Digiopastaminen on todella ajankohtainen vapaaehtoistoiminnan muoto. Tällä nimityksellä saamme varmasti digitukea nostettua entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Omien asioiden hoitaminen tapahtuu koko ajan enemmän digitaalisesti, mutta tukevat ne taidot muutakin elämää. Leakin opastaa kuulemma kaikkien varsinaisten opastuspaikkojen lisäksi puutarhalla palstanaapureille kasvientunnistussovellusten käyttöä ja kulkiessaan metrossa reittioppaan käyttöä...

  Kuva: Tiina Etelämäki
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen (vas.) ja puheenjohtaja
Marianne Heikkilä palkitsivat Lea Grönlundin 5.12.2019

Kuva: Kansalaisareena
Tässä he ovat! Vuoden vapaaehtoiset Inka Setälä ja Lea Grönlund

Lisätietoa Kansalaisareenan tiedotteessa 

Tiina Etelämäki
ENTER ry

Nykyseniorin lukutyyli

Ovatko lehdet sinulle uskottavia ainoastaan rapistessaan ja sormien sotkeutuessa painoväriin? Vai rohkenetko heiluttaa henkisesti digilippua ja lukea lehtiä netistä? Oikeastaan kysyn, oletko entis- vai nykyaikainen lehdenlukija?

Kyllä en enää osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman digilehtiä! Nytkin posteljooni oli laittanut laukkunsa naulaan ja antoi minunkin lehtien kasaantua jakokonttorin luukun alle massiiviseen pinoon. Mutta minäpä poika (tai paremminkin ukko) en ollut moksiskaan. Kaivoin tablettilaitteeni (iPad) esiin, avasin lehtisovelluksen ja valitsin lehden. Ja siihen näytöllehän se putkahti hetkessä. Ei tarvittu posteljoonia!

Hesarin kääntelemiseen kyllästyin jo lähes 10 vuotta sitten. Kun käänsin paperi-Hesarin mökille, pitikin lähteä takaisin kaupunkiin ja taas kääntää. Tuota kun aikani vatkasin, päätin tilata digi-Hesarin. Nyt ei ole ollut painomustetta sormissani enää vuosiin.

Samalla tavalla kuin Hesari, ovat lähes kaikki päivälehdet ja aikakauslehdet luettavissa diginä. Tämmöiselle peruslaiskalle sohvaseniorille on tehty lukeminen helpoksi. Esimerkiksi nappaat tablettilaitteesi pöydältä käteen ja avaat sovelluksen kautta haluamasi lehden. Ai maksaa vai? No tietenkin myös digin tilaaminen maksaa, sillä eihän lehden vääntäminen paperille tai digiksi ole mitään ilmaista puuhaa. Toimittajakin tarvitsee leipänsä. Mutta digilehti yksin on lähes aina halvempi kuin paperilehti. Monella paperilehteä tilaavalle tilausmaksuun kuuluu myös digilehden lukuoikeus samaan hintaan.

Mutta on lukeminen myös ilmaistakin. Nimittäin oletteko huomanneet Helmet-e-kirjaston (Helsingin Kaupunginkirjaston nettipalvelut) tarjonnan? Jos olet hankkinut kirjastokortin ja tunnusluvun siihen, ei enää tarvitse lähteä kylille, postilaatikolle tai naapuriin lukemaan maan suosituimpia aikakauslehtiä.

Aikakauslehtiä pääset lukemaan, kun avaat netistä sivun helmet.fi, valitset e-kirjasto ja klikkaat siitä etusivulta Kotimaiset aikakauslehdet - eMagz. Seuraavaksi sivulla pyydetään Kirjaudu sisään, josta klikattuasi syötät avautuvaan ylempään lokeroon ensin kirjastokorttisi numeron ja sen alle lokeroon 4-numeroisen koodisi. 

Helmetistä löytyy edellä kuvaamieni aikakauslehtien lisäksi uskomaton määrä ulkomaisia aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Jos olet lukemassa pöytätietokoneella tai läppärillä, pääset selaimella Helmet-sivujen kautta kirjastokortin ja koodin avulla etsimään haluamaasi lukemista. Jos käytät tablettilaitetta tai älykännykkää, vaatii laite lukusovelluksen lataamista laitteelle. 

Tarkemmat ohjeet etsimiseen, kunkin sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen löydät helmet.fi -nettisivulta. Valitset vaan sieltä mitä etsit ja mitä haluat lukea. Onhan niissä joissakin ohjeissa toki pientä aivojumppaa, mutta jos sormi menee suuhun, niin käy Enterin opastuksessa tai kysäise apua kirjastosta! 

Mutta kannattaa ensin rohkeasti tutustua Helmetin e-kirjastoon ja sen tarjontaan! Muistathan, että lukeminen kannattaa aina! Paperilta tai helposti diginä!

Markku Ukonaho - Enterin vertaisopastaja

Vanhus stadissa

Digijäämistöäkin voi hallita

Kuvia ottaessa, somessa liikkuessa ja nettiä selatessa syntyy koko ajan sisältöjä digimaailmaan. Osa niistä on sellaisia, joita haluaisi jälkipolvien saavan haltuunsa ja osa sellaisia, joita ei todellakaan haluaisi kenenkään muun käsiin. 

 
Jokainen meistä kuolee joskus. Sitä ei kannata sen enempää murehtia, mutta digitaalisesta omaisuudesta ja jäljestä kannattaa pitää huolta. Esimerkiksi tallentamalla turvallisesti eri palveluiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja voi varmistaa, että omaiset pääsevät hoitamaan asioita myös kuoleman jälkeen. Käyttäjätunnukset ja salasanat voi tallentaa vaikka testamentin väliin tai johonkin paikkaan, jonka voi kertoa luotetuille. Näin omaiset pääsevät helpommin sulkemaan esimerkiksi erilaisia käyttäjätilejä.

Entäs kun joku läheisistä kuolee, miten hänen digitaalista jäämistöään tulisi hoitaa? Kaiken surun keskellä pitää fyysisten tavaroiden lisäksi huolehtia digitaalisesta jäämistöstä. Esimerkiksi käyttäjäprofiili voi jäädä kummittelemaan Facebookiin vuosiksi, jos ei sitä huolehdi sieltä pois tai vaihtoehtoisesti muuta muistosivuksi. Digijäämistössä voi olla paljon huolehdittavaa, mutta järjestelmällisesti tehtynä sekin on helpompaa.
 
Digijäämistö vaatii oman huomionsa. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry on koonnut kaksi erillistä aineisto meidän kaikkien tueksi:

Osa 1.: Ennakointia ennen kuolemaa-pdf  (linkki avaa uuden ikkunan)

Osa 2.: Pois digimaailmasta kuoleman jälkeen - pdf  (linkki avaa uuden ikkunan)

ENTER ry:n videoblogi, osa 1  Digijäämistö

- käytännön esimerkkejä digijäämistö-tilanteista

(video avautuu YouTube-kanavalla)

Tiina Etelämäki

Enteriläinen esillä: Ilkka Veuro

Olen syntynyt vuonna 1951, valmistunut Otaniemestä diplomi-insinööriksi vuonna 1975 ja jäänyt eläkkeelle vuonna 2014. 

Vuosina 1976–84 työskentelin Posti- ja telelaitoksen (PTL) teletutkimuslaitoksella. Tein laitteiden tyyppitarkastuksia ja perehdytin henkilöstöä tekniikan osaamiseen. Kirjoitin työtovereiden kanssa myös pari opetusmonistetta PTL:n henkilöstölle. Niiden nimet löytyvät edelleen, kun etsin Googlen haulla tietoja itsestäni. Työn ohessa opetin myös Otaniemessä muutamia opiskelijakursseja mikrotietotekniikan perusteista. Opiskelijoita oli kullakin kurssilla 180, joten kokeiden korjaamisessa oli kamala työ.

Vuosina 1985–2014 työskentelin Helsingin puhelinyhdistyksessä lopulta Elisa Oyj:ssä ja Radiolinjalla ja Elisa Oyj:ssa. Urallani oli siis vain kaksi työnantajaa, vaikka firman nimi vaihtuikin moneen kertaan. Elisa-nimi oli alkujaan tuotelyhenne (R): elektroninen integroitu sanomavälitys eli sähköposti. HPY:ssä työskentelin puhelinkeskustekniikassa. Henkilökohtaisten tietokoneiden tullessa käyttöön toimin muutaman vuoden normaalityön ohessa paikallisena tukihenkilönä. Kun kaverit hankkivat itselleen kotiinsa mikrotietokoneet, niin hankin itsekin. Siinä oli 320 kilotavua keskusmuistia, jonka nostin 640 kilotavuun (täysi muisti).

Radiolinjassa tein töitä mobiilikeskustekniikassa ja sitten siirtoyhteyksien suunnittelussa. Kun vuonna 2003 irtisanottiin 900 henkilöä, jäljelle jääneiden työnkuvat muuttuivat, mutta minä pääsin jatkamaan siirtoyhteyksien tekniikan puolella. 57-vuotiaana aloin työn ohessa käydä iltakursseja Metropolia ammattikorkeakoulussa ihan huvikseni ja oppiakseni mm. ip-dataverkkotekniikasta, Linuxista ja virtualisoinnista. Parhaana lukuvuonna suoritin 30 opintopistettä.

Miten tulin Enteriin? Viisi vuotta sitten huhtikuussa näin Juulia Anderssonin haastattelun Helsingin Sanomissa, kiinnostuin ja otin yhteyttä. Juulia totesi, että kyllä tänne mahtuu mukaan. Silloin osasin hädin tuskin Windows 7:ää. Kesän aikana tutustuin Windows 8:aan (mm. YouTubesta), ja syksyllä aloitin opastamisen. Vuodet ovat menneet kivasti ja opettaneet paljon lisää.

Töissä olin käyttänyt kosketusnäyttöpuhelimia (Communicator), mutta opastuksen myötä olen sitten oppinut Android-tablettien ja -älypuhelimien sekä iPhonien ja iPadien käyttöä. Täydellisesti niitä ei näköjään opi millään. Opastamalla oppii paremmin kuin vain itse kokeilemalla laitetta, koska opastaessa joutuu hahmottamaan logiikan, jolla toinen ymmärtää käytön. 

Jatkan opastamista niin kauan kuin mielenkiintoa ja opastettavia henkilöitä riittää. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että he ovat olleet tyytyväisiä. Tietoiskujen pitäminen on myös kehittänyt osaamista, kun on ollut pakko miettiä sisällön laajuutta vastaan kuulijoiden yhden kerran omaksumiskyky.

Mitä harrastan? Seuraan maailmaa uutisista netissä ja katselen YouTubesta mm. historiaa ja Windows-koulutuksia. Lisäksi luen kohtuullisen laajaa kirjoa kaikenlaista tekniikkaa kuten esimerkiksi ydinvoimalaitoksia ja tulipalojen sammutusta. Harrastan myös liikuntaa kuntosalilla sekä pyöräilyä ja kävelyä. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi valkoinen westie-terrieri.

Ilkka Veuroa haastatteli

Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Sinä osaat + minä osaan = yhteiset digitaitomme

“Minä ite!”, protestoi lapsenlapsi. Innokkaana kokeilemaan ja oppimaan, ilman pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hän osaisi kiivetä tuolille, voidella voileipäänsä tai napittaa takkinsa.

Mummeista ja vaareista tulee ajan mittaan tehokkaita tiimejä.  Vuosia sen hiomiseen menee, mutta sitten ei (ehkä!) enää kinastella siitä, kumman kontolla on keittiö, auto, siivous, roskien vienti ja muut tärkeät askareet. Sanaton viestintä ja katseet kyllä kertovat, milloin on aika liikahtaa.

Kuva: Pixabay

 “Tee sinä, kun sinulta se käy niin paljon nopeammin.” “Anna kun minä, osaan kuitenkin paremmin.” On niin paljon helpompaa antaa toisen hoitaa asioita, kuin ruveta opettelemaan tai opettamaan toiselle uusia taitoja. Lapsen “minä ite”-asenne se tahtoo unohtua vuosien myötä.

Ja ne tietokonejutut ja pankkiasiat!  “Kun meillä Veikko/Pirkko on aina hoitanut kaiken tietokoneella, minun ei ole tarvinnut siihen koskea.” Yhtenä päivänä tiimin työnjakoon saattaa kuitenkin tulla dramaattinen muutos. Puoliso sairastuu tai poistuu vahvuudesta. Järkytyksen ja surun keskellä pitäisi vielä opetella uusia taitoja ja selviytyä kaikesta huolimatta arjessa eteenpäin.

Niin kauan kuin puoliso on vierellä, asioita voi tehdä yhdessä ja antaa sen “kömpelömmänkin” harjoitella. Vaikka Veikko sotkee paikat keittiössä ja spagettikastike ei heti onnistu, harjoittelu tekee chefin.  Ja vaikka Pirkko auton ratissa voi pelottaa sekä ajajaa että vieressä istujaa, paikasta toiseen pääsee vähemmälläkin vauhdilla. Ja taidot kasvavat. 

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa myös istua puolison kanssa kärsivällisesti tietokoneen tai kännykän ääressä ja käydä läpi sen toimintoja yhdessä. Ihmetellä ja opetella vierekkäin. Ja kertoa, mistä salasanat ynnä muut ovat tarpeen tullen löydettävissä. 

Ja kun oma kärsivällisyys ei riitä, mummi ja vaari (ja kaikki seniorit) ovat tervetulleita vaikka Enterin opastuksiin. Kokemuksen myötä suosittelemme siinä tapauksessa pareille kuitenkin erillisiä opastuksia. ;)  Kotona voi sitten jatkaa harjoittelua ja rohkaistua tekemään juttuja ihan ite!

Kati Roiha

Enterin vertaisopastaja

Enteriläinen esillä: Lea Grönlund

Olen syntynyt vuonna 1941 Vesannolla. Tultuani Helsinkiin 1960 luvun alussa pääsin IBM:n järjestämiin ATK-soveltuvuustesteihin ja minun katsottiin soveltuvan hyvin alalle.

Koulutuksen sain Metsähallituksessa työn ohessa käydyillä kursseilla, joita alkuun järjesti IBM. Kurssit olivat moniviikkoisia ja aina kurssin lopuksi oli koe. Kurssitodistuksia kertyi kymmenittäin. 

Tein kaikkia silloisia atk-hommia; operaattorina, ohjelmoijana, suunnittelijana, käyttöpäällikkönä, ja käytön pääsuunnittelijan hommasta jäin sairauden vuoksi eläkkeelle jo vuonna 1998. Kiinnostuin ja pidin työstäni jo alusta alkaen niin, että jopa ensimmäiselle kesälomalle otin reikäkorttikoneelle kytkinkaavioiden piirtämistehtävän mukaani ja sitä tein maalla syreenimajassa äitini ihmetellessä.
 
Kouluttaminen oli koko työssä oloni ajan innostavaa. Kotimaamme koko kuva ja paljon mukavia ”metsäihmisiä” tuli tutuksi sen myötä. Haukiputaalla kouluttajakoulutuksen  materiaalissa oli mukana Mari Aulangon kirja ”Minäkö luennoimaan”. Sen olen pitänyt aarteenani ja sitä käyn läpi, kun nykyisin suunnittelen jollekin uudelle ryhmälle luentoa tai tietoiskua.

Enterin löysin vuonna 1999 tai itse asiassa Enter löysi minut. Huomasin Kontulan palvelutalon kirjastossa aina suljetun mikron modeemeineen ja kerran laitoin sen päälle ja toimihan se ja pääsi internetiinkin. Kun istuin koneen ääressä, talon henkilökuntaan kuuluva nainen tuli kysymään laitteen toimivuudesta ja samalla kertoi, että Enter on lahjoittanut sen palvelukeskukselle ja virallinen luovutus olisi seuraavana päivänä. Voisinko tulla tilaisuuteen asiakkaan edustajana? Suostuin. 

Luovutustilaisuudessa oli niin hyvä tiimi Jorma Hormion johdolla, että liityin saman tien Enterin jäseneksi. Kiitos Jorma – olen onnellinen siitä! Aloin heti pitää opastuksia Kontulan palvelutalon kirjastossa aamupäivän, kävin välillä lounaalla ja jatkoin opastamista iltapäivän.

Vuonna 2000 minulle soitettiin Enteristä ja kysyttiin, tulisinko Soneran pitämälle kännykkäluotsikurssille, joka oli juuri alkamassa. Sinä päivänä en sinne ehtinyt, mutta heti seuraavana kurssipäivänä (kurssi oli 45-tuntinen) menin mukaan. 

Kurssilla käsiteltiin tekniikkaa – tutustuttiin kännyköiden sisuksiin ja toimintaperiaatteisiin ja kaikki operaattorin palvelut ja verkot käytiin läpi. Opastustaitoja, ihmisten kohtaamista ongelmatilanteissa, motivointia ja opastusharjoituksia teimme yhdessä ja erikseen. Loppukoekin meni hienosti ja innostuin. Innostuksen tartuttaminen toisiin on siten helpompaa. Alkuun saimme tukea ja kännykkäryhmän vetovastuun Soneralta, mutta kun se jäi pois, niin minusta tuli ryhmän vetäjä. 

 
Käytyäni Tikas-koulutuksen (Mitä, Miksi, Miten ja selkokieli), tein selko-ohjeita ja valikkokaavioita niille kännyköille, jotka sain käsiini noin yön yli tutustumista varten. Niistä oli hyötyä opastajille sekä opastettaville. Tikas-oppeja käytin myös pitämilläni kursseilla. 

Ohjeita laatiessa mietin myös, miten kännykän käytön voisi tehdä helpommaksi näkö- tai kuulovammaiselle. Tekniikkahan on ”se juttu”, mutta sen pitäisi olla sopivaa kaikille.

Enterissä on hyvä olla opastajana, kun on paljon mukavia, hyviä vertaisopastajia ja aina saa apua ja tukea toisilta. Opastettavan ilo ja innostuminen oppimisesta on paras kiitos.

Lea opastaa mm. Kampin palvelukeskuksessa. Kuva: Tapio Hietamäki

Toinen vapaaehtoispaikkani on ollut Helsingin Mikaelinkirkko, joka valmistui vuonna 1988 ja toiminta siellä laajentui. Olen mukana yhteisvastuussa, lähimmäistoiminnassa, tervetulotiimissä ja eri tapahtumissa missä tekijöitä tarvitaan.  Myös siellä olen opastanut kännykkävinkkejä eri ryhmille.

Senioriyhdistyksessä, johon kuulun, olen pitänyt myös ryhmälle tietokoneopastusta ja kännykkätietoiskuja. Eli ”mihinkäs koira karvoistaan pääsee”! Siinä yhdistyksessä tapasin Unelma Krakaun, joka sitten liittyi myös Enteriin, kuten hän itse aiemmin kertoi Ikinörtin haastattelussa (ENTERILÄINEN ESILLÄ: Unelma Krakau).

Mitä muuta harrastan? No kaksi aaria kasvimaata on ollut yli kolmekymmentä vuotta ja nykyisin voi sitäkin hoitaa huhtikuusta marraskuuhun. Luonto on monessa asiassa pelastus, varsinaista hermolepoa, siellä on aina hyvä olla, kuulee lintusten laulut ja purojen solinat, näkee pilvien vaellukset ja kaiken lisäksi saa huomaamattaan hyvää liikuntaa. Palkaksi saa hyviä luomuvihanneksia ja kauniita kukkia. 

Kasvimaallakin on oma yhteisö, joka tulee tutuksi. Voimme yhdessä tehdä kännykän kautta Jumppakissan taukojumpan. Pistämme vain kännyn aidankoloon ja venyttelemme jumppakissan tahdissa naapureiden ja joskus ohikulkijoidenkin kanssa. Ja sitten linkki jumppakissaan laitetaan heidänkin puhelimiinsa.

Harrastan myös musiikkia ja käyn paljon erilaisissa konserteissa – parhaimmillaan olen käynyt kolmessa konsertissa samana päivänä.

Minulla on yksi ihana lapsenlapsi, 4,5-vuotias tyttö, joka on tuonut mukanaan uuden maailman. Hänen kanssaan tutkimme luontoa ja hän löytää kivoja kuvakulmia: ”Mummi, tuosta tulisi hyvä kuva!”

Huomasin juuri, että Enterin lisäksi kolme M:ää Mitä, Miksi ja Miten sekä Metsä, Musiikki ja Mummius on minulle tärkeitä!

Lea Grönlundia haastatteli

Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Enteriläisiä vieraili sisarjärjestönsä luona Tukholmassa

Vaikka Enterillä riittää työsarkaa nykyiselläänkin, olemme aina avoimia uusille yhteistyökuvioille ja olemme kiinnostuneita siitä, miten muualla toimitaan ja voisimmeko oppia jotain muilta. Tästä syystä päätimme lähteä tutustumaan Ruotsiin sisarjärjestön SeniorNet Sweden -sateenvarjon alla toimivaan Södermalmin klubiin tiistaina 17.9.2019. Kaikkiaan yhdeksän Enterin aktiivitoimijaa lähti retkelle.

 

video: Enterin vierailu Södermalmilla (avautuu YouTube-kanavalla)
https://youtu.be/i6LeOA_U6DA

Isäntiemme ensimmäinen kysymys oli: millä kielellä kommunikoimme? Vastasimme: på svenska, ja he yllättyivät totaalisesti. He olivat varautuneet englanninkieliseen palaveriin ja jopa lainanneet toisesta klubista suomenkielentaitoisen vapaaehtoisen mahdollisten kieliongelmien selättämiseen. Olimme vähän ylpeitä (koulu)ruotsistamme!

Aluksi esittelimme Enterin toimintaa ja sitten he esittelivät omaansa: “SeniorNet Sweden är en ideell IT-förening med idén: Seniorer lär seniorer digital kommunikation och internet.” (SeniorNet Sweden on voittoa tavoittelematon tietotekniikkayhdistys, jonka idea on: Seniorit opettavat seniorille digitaalista viestintää ja Internetiä)

SeniorNet Sweden koostuu 45 paikallisesta klubista ympäri maata. Jokaisella klubilla on oma hallitus ja ne järjestävät itse toimintansa, joka tyypillisesti koostuu opastuksesta ja kursseista. Kävimme vierailulla Södermalmin klubilla Tukholmassa. Siinä on noin 1000 jäsentä ja se on yksi suurimmista SeniorNet Swedenin klubeista. 

Päätoimintamuodot ovat vain jäsenille tarjottavat kurssit ja tietoiskut (dataträffar) sekä opastus.

• Kurssien aiheina on mm. laitteiden peruskäyttöä, kuvankäsittelyä, Google ja sukututkimus. Esimerkiksi Android-laitteen peruskäytön kurssi koostuu 4 tapaamiskerrasta. Kurssi maksaa 280 kruunua ja se maksetaan suoraan opettajalle.

• Tietoiskuja järjestetään enintään 150 henkilölle kerrallaan ajankohtaisesta aiheesta. Kesto on yleensä 2 tuntia väliajalla. Maksu on 20 kruunua tai 50 kruunua kahvin ja pullan kera. Maksu kerätään ovella.

• Henkilökohtaista opastusta ja ongelmanratkaisua tarjotaan vain ajanvarauksella ja se maksaa 20 kruunua puolelta tunnilta. 

Toiminnan keskuksena on Kanelbullen -niminen IT-café, jossa on 6 tietokonetta sekä kattava valikoima oheislaitteita.

Kanelbullenissa (nimi on @-merkin ruotsinkielinen lempinimi) voi surffata ja lähettää sähköpostia, kirjoittaa asiakirjoja ja hallita kuvia sekä tulostaa niitä. Siellä voi myös polttaa CD- tai DVD-levyjä ja siirtää videota VHS-levyltä DVD-levylle muokkauksella tai ilman. Kuvia voi skannata paperista, diasta tai negatiivisesta. Myös ääntä voi siirtää nauhalta / levyltä tietokoneelle. Tukihenkilöstö eli vapaaehtoiset auttavat tarvittaessa. 

Laitteiden käyttö on jäsenille maksutonta, muut maksavat 15 kruunua puolen tunnin käytöstä.  Paperille tulostaminen maksaa kaikille 50 äyriä sivulta ja värivalokuvan hinta riippuu sen koosta. Esimerkiksi A4 kokoinen värituloste valokuvauspaperille maksaa 20 kruunua. Lisäksi myynnissä on CD- ja DVD-levyjä sekä muistitikkuja hintaan 10 kr.

Enteriin verrattuna toiminnan rahoitus on järjestetty eri tavalla. SeniorNet Sweden ei saa yhteiskunnalta rahallista avustusta. Tilat järjestyvät maksutta kunnallisesta palvelukeskuksesta ja aktiviteetit rahoitetaan jäsenmaksuilla (250 kruunua / 12 kk, josta 100 kruunua menee kattojärjestölle). Södermalmin klubin edustajat ilmaisivatkin kadehtivansa meidän STEA-avustustamme ja kolmea palkattua henkilöä.

Toinen merkittävä ero oli toiminnan keskittyminen klubin tiloihin. Vapaaehtoiset tukihenkilöt (70 henkilöä) pitävät Kanelbullen luokkaa auki joka arkipäivä kello 13-16. Yhteistyötä ei ole kirjastojen kanssa, koska kirjastoilla on omaa tukitoimintaa. Toiminta keskittyy pelkästään digiasioihin, muuta jäsentoimintaa ei ole.

Vierailijat isäntineen    Kuva: Kanelbullenin vapaaehtoinen

Vierailumme poiki jo jatkoyhteydenoton: he haluavat tietää, miten olemme saaneet niin paljon vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Olemme samankokoiset yhdistykset ja Enterillä on melkein kaksinkertainen määrä vertaisopastajia. Lisäksi he haluavat tietää, miten olemme saaneet avustukset, joilla voimme palkata henkilöstöä. Heillä oli vähänlaisesti yhteistyötä muihin sisarklubien kanssa ja he haluavat nyt tietää miten laajalti Enter on verkostoitunut. Olemme otettuja, kun toimintamme herättää kiinnostusta myös rajojemme ulkopuolella.

Tuulikki Paturi 
Enter ry 
hallituksen puheenjohtaja