Maksamisen helppous tulevaisuudessa - Pelottaako uusien palvelujen käyttö?

Arjen kannalta tärkeät pankkipalvelut ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Pankit ovat supistaneet konttoriverkostoaan ja korvanneet henkilökohtaista vuorovaikutusta vaatineita palveluja yhä enenevästi teknologiaan perustuvalla itsepalvelulla. Tämä kehitys näyttää edelleen kiihtyvän. Ei siis ihme, että monet iäkkäät asiakkaat tuntevat olevansa eksyksissä sähköisessä pankkipalveluviidakossa.

Kuvitellaan:
Vuonna 2020 Heikki (67v) tekee ostoksia verkkokaupassa. Ostopäätösten jälkeen Heikki valitsee maksukanavaksi Helppo Maksun ja valinnan jälkeen katsoo tabletin etukameraan. Maksu toteutuu hetkessä silmäterän tunnistuksella.

 Lähimarketissa Pekka (72v) kerää tavarat kärryyn ja kulkee kassa-automaatin läpi, valitsee maksutavaksi Helppo Maksun ja maksaa ostokset peukalonsa jäljellä. 

Ritva (77v) on aina ollut kahden pankin asiakas. Hän käyttää Helppo Tiliotepalvelun sovellusta ja seuraa tarkkana ihmisenä sen avulla aktiivisesti rahatilannettaan: Eri pankkien tileillä olevat varat sekä lähiajan erääntyvät  ja todennäköisesti tulevat maksut. Nyt Ritva on ostamassa kahvinkeitintä verkkokaupasta ja häntä hermostuttaa maksamisen helppouden lisäämä kulutusinto. Onneksi Helppo Maksu -sovellus kehottaa ennen verkkokauppamaksun hyväksymistä tarkistamaan rahojen riittävyys muihin tuleviin maksuihin.

Yllä kuvatut palvelut ovat tulevaisuuden kuvitelmia, mutta jo nyt teknisesti mahdollisia. EU-tasoinen maksupalveludirektiivi tulee Suomessa voimaan tammikuussa 2018. Sen keskeinen muutos nykytilaan on, että pankeista riippumattomat maksupalveluyritykset voivat tarjota tilisiirtoja, tilitietopalveluita ja kortteja maksuvälineiksi.
Tämä tietenkin edellyttää, että asiakas antaa maksupalveluyritykselle valtuudet päästä hänen pankkitililleen suorittamaan toimeksiantoja. EU vaatii pankkeja päästämään palveluyritykset maksutta tilin tietoihin käsiksi.

Maksutoimeksiannot edellyttävät jatkossakin vahvaa tunnistamista. Suomessa tämä tarkoittaa pankkitunnusten käyttämistä. Tunnusluvun syöttäminen voidaan jatkossa korvata biometrisillä tunnisteilla eli sormenjäljellä, silmällä tai kasvon tunnistuksella.

 

Luotettavuuden varmistamiseksi Finanssivalvonta valvoo maksupalveluyrityksia.  Direktiivillä halutaan lisätä kilpailua maksupalveluissa ja tarjota kuluttajille uusia ja ehkä joustavampia maksuvaihtoehtoja ja oman taloutensa hallintaan liittyviä palveluja. Kuluttajien kannalta maksupalveluja tarjoavien yritysten joukko kasvaa ja useita ulkomaisia yrityksiä tulleee tarjoamaan palveluitaan Suomessakin.

Jatkossa pankkipalveluita voi käyttää nykyiseen tapaan pankin omilla sovelluksilla tai muiden yritysten maksupalvelusovelluksilla. Tällä hetkellä maailmalla on tuhansia yrityksiä, jotka kehittävät uusia maksupalveluita. Merkittävimmät uudet palveluntarjoajat tullevat olemaan Apple, Facebook, Google, Amazon jne.  Näiden yritysten etuna ovat isot resurssit sekä valtava määrä aktiivisia nykyisten palveluiden käyttäjiä. Lisäksi markkinoille pyrkii suuri joukko vastaperustettuja pieniä yrityksiä.  Myös pankit pyrkivät kehittämään maksupalvelusovelluksia, jotka toimivat minkä tahansa pankin kautta maksamiseen.

Kaupassa maksaminen tapahtuu nykyisin maksukorteilla tai käteisellä. Lähimaksu hoituu viemällä kortti maksupäätteen viereen, mutta maksaa voi myös laittamalla kortti maksupäätteeseen ja syöttämällä tunnusluku.

Tulevaisuudessa maksukortin tiedot ovat puhelimella (tai muulla mobiililaitteella), joka viedään maksupäätteen lähelle. Pienet maksut lähtevät ilman erillistä hyväksymistä, kun taas suuremmissa maksuissa peukalo pidetään sormenjälkitunnistimella. Verkkokaupoissa maksetaan kortilla tai tilisiirtona.

Kortilla maksaminen edellyttää nykyisin tietojen syöttämistä verkkokaupan järjestelmään ja veloitukset tapahtuvat ostosten tai ajan kulumisen perusteella (muun muassa Amazon, Alibaba, Airnbnb, Wolt  ja Spotify).   Verkkokaupasta tai mobiilisovelluksesta voidaan myös siirtyä luotettuun mobiiliin maksusovellukseen, jossa maksu hyväksytään tunnusluvulla tai sormenjäljellä. Veloitus tapahtuu sovellukseen tallennetulta maksukortilta (esimerkiksi Apple Pay, Samsung Pay, MobilePay, PayPal, Masterpass, Pivo, NordeaPay).

Tilisiirrolla maksaminen verkkokaupassa edellyttää hyppäämistä pankin verkkopalveluun hyväksymään maksu. Jatkossa tilisiirron vaatimat tiedot tallennetaan mobiilisovelluksiin kuten debit-kortit nykyään.  Maksamisen hyväksyminen tapahtuu mobiililaitteella tunnusluvulla tai sormenjäljellä.

Maksamisen yleisiä kehityssuuntia ovat siten mobiilikeskeisyys, kontaktiton lähiviestintä ja biometrinen (sormi, silmä, kasvot) tunnistus.

Uudet palvelut suunnitellaan usein nuoremmille, aktiivisille mobiilipalvelujen käyttäjille. Vanhemmat ikäluokat ovat maksutavoissaan konservatiivisia ja pitäytyvät helposti totuttuihin maksutapoihin.  Uudet palvelut voivat tuntua pelottavilta ja uudet toimijat epäluotettavilta. Arjen sujuminen voi kuitenkin parantua uusia maksupalveluita käyttämällä. Opastustehtäville riittääkin kysyntää tällä saralla lähivuosina.

Aki Palo
Enterin opastaja

    ***       
Ikinörtin maksutapa-aiheisen sarjan seuraavassa jutussa käsitellään lähi- ja mobiilimaksamisen palveluja ja sovelluksia.
***

Nettiopastajan on oltava mediasivistäjä

Opastustilanne: Opastettava on avannut Facebook-profiilinsa ja näyttää uutisvirrasta näkyvää päivitystä. Päivityksessä iloinen lapsi heittelee keltaisia lehtiä ja tekstissä pyydetään osallistumaan kilpailuun. Opastettava kysyy vertaisohjaajalta: ”Mitä nämä sponsoroidut jutut ovat ja kuinka saan ne pois?”  

Opastettavan kysymys kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta, mutta vertaisohjaajalle siinä on monta asiaa selitettävänä. Opastaja voi aloittaa selittämällä yksinkertaisesti sponsoroitujen juttujen olevan mainoksia. Sitten pitäisi selittää, miten Facebookin rahoitus tulee mainostuloista. Kolmantena voi kertoa, kuinka Facebookissa voi kohdentaa mainoksia eli kuinka juuri opastettavalle on tullut tämä mainos.  Neljäntenä olisi hyvä tarkastella vielä koko päivitystä:  mistä asioista se muodostuu ja mitä sillä tavoitellaan. Eli miten opastettavan toivotaan käyttäytyvän sponsoroidun päivityksen nähdessään.  (Halutessaan voi vielä keskustella siitä, milloin voi osallistua somessa vastaan tuleviin kilpailuihin ja milloin ei.)

Vaikka opastettavan kysymys koski vain tietoa siitä mitä sponsoroidut materiaalit ovat ja miten ne saa pois, on vastaus laajempi ja äärimmäisen merkityksellinen opastettavan kannalta. Opastajan vastaus on opastettavan mediasivistyksen lisäämistä. Tämän päivän mediamaailman ymmärtäminen vaatii muutakin kuin teknisiä taitoja. Verkossa toimimiseen tarvitaan ymmärrystä siitä, miten mediamaailma toimii, mitkä tekijät siellä vaikuttavat ja kuinka toimija (opastettava) itse voi olla siellä vahingoittamatta itseään. Avaamalla laajemmin tätä aihepiiriä luo opastaja samalla opastettavalle ymmärrystä tämän päivän mediamaailmasta ja yhteiskunnasta.

Mediasivistys pohjautuu mediakasvatukseen, ihmisen olemassa olevan tiedon syventämiseen ja mediasuhteen kehittämiseen. Vertaisohjaaja pystyy kohtaamistilanteissa korjaamaan väärinymmärryksiä, selittämään syitä ja antamaan tarkentavaa tietoa tämän päivän mediamaailmasta, tekijänoikeuksista, tietoturvasta ja muista mediasivistyksen piiriin kuuluvista teemoista.

Vertaisohjaajilla on paljon tietoa ja taitoja, jotka jäävät usein hiljaiseksi tiedoksi, vaikka ne olisivat käännettävissä opastustilanteissa tapahtuvaksi mediasivistämiseksi.  Jos opastustilanteita ei ole aiemmin tarkastellut mediasivistyksen näkökulmasta, voi kestää hetken ennen kuin teknologian käyttöä koskevissa pulmatilanteissa hahmottaa mediasivistämisen mahdollisuudet.  Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella opastustilanteissa esimerkiksi termistöä, ihmisten erilaisia rooleja ja toimintamahdollisuuksia verkossa sekä hyvän verkossa toimijan etikettiä.  Tiedollinen kehittyminen lisää opastettavan varmuutta toimia laitteensa kanssa.  Kun hän ymmärtää mistä muut yhteiskunnan jäsenet puhuvat, tämä vahvistaa hänen kokemustaan osallisuudesta siihen.

Verrtaisohjaajina olemme tukemassa kokonaisvaltaisesti ihmisen teknologian käyttöä, emmekä vain sen fyysistä osaa eli laitteiden ymmärrystä ja palvelujen käyttöä.

Opastustilanne jatkuu: Opastettava sanoo samaa sponsoroitua mainoskuvaa katsellen. ”Tuo on kyllä kaunis kuva. Siitä saisi hienoja postikortteja myyjäisiin myytäväksi. Miten minä sen tulostan?”

Kysymys kuuluu: Miten sinä toimisit tässä opastustilanteessa mediasivistäjänä?

                       kuva: Mirella Mellonmaa

Ida-Maria Tanhua
projektisuunnittelija
LähiVerkko-projekti

Syksyllä 2017 alkaa STEA:n rahoittamana Eläkeliiton toteuttama Netikäs-hanke. Sen yhtenä tehtävänä on parantaa nettiopastajien valmiuksia mediasivistäjinä. Hankkeesta ja sen tarjoamista materiaaleista ja koulutuksista tulee lisätietoa myöhemmin syksyllä osoitteeseen www.netikäs.fi.

                                         Netikäs-kuvat: Salla Vasenius

Enterin perinteinen digipelitapahtuma 30.10.

Digitaitojen ja sähköisen asioinnin opettelun vastapainoksi on mukava välillä heittäytyä viihteelle. Enter järjestää lokakuun lopussa jo neljännen kerran senioreiden oman pelitapahtuman. Kampin palvelukeskuksessa pääsee tutustumaan erilaisiin digipelaamisen muotoihin, joita ovat esittelemässä Enterin omat vapaaehtoiset senioriopastajat sekä hyvät yhteistyökumppanit.

Digipelaaminen mielletään monesti nuorten puuhasteluksi. Mutta entäs pasianssit, bridge, shakki, sanaristikot, sudokut ja palapelit? Kyllä pelaaminen kiinnostaa monia senioreitakin ja tässäkin tapauksessa tietotekniikka on vain väline. Oma laite, oli se sitten kännykkä, tabletti tai tietokone, toimii niin yhteydenpidon, sähköisen asioinnin, valokuvien jakamisen kuin pelaamisen välineenä.

Yleensä ihmiset pelaavat ajankuluksi, aivan niin kuin katsovat televisiota tai lukevat lehtiä tai kirjoja. Peleillä voi treenata myös muistia tai näkö- ja havainnointikykyä. Odotustilanteet vaikkapa lääkärin vastaanotolle tai lentokoneessa sujuvat joutuisammin, kun hetken syventyy pelien maailmaan. Lyhytkestoiset pelit, kuten Sanajahti, Candy Crush tai erilaiset pasianssit ovat sopivia tällaisiin tilanteisiin. Joillakin pelaaminen jopa auttaa neulomisen tavoin keskittymään samanaikaisesti kuuntelemaan puheohjelmaa tai musiikkia, toisilla jopa unen saantiin iltaisin.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, minkälaisia pelejä myöhään iltaisin pelaa. Vaikka Angry Birds on koukuttava monine tasoineen, saattaa sen jälkeen unissakin lennellä lintuja possuja jahtaamassa.

Tervetuloa tutustumaan erilaisiin peleihin Enterin pelitapahtumaan 30.10.2017 klo14 -16 Kampin palvelukeskukseen (os. Salomonkatu 21)

Lisätietoa tapahtumasta Facebookissa: http://bit.ly/2yg9BvA

ENTER ry:n pelitapahtuman suunnittelutoimikunnan puolesta, Nina Ziessler

Juttuun haastateltu Enterin vapaaehtoisia opastajia ja peliesittelijöitä, Leaa ja Tuulikkia.

Opiskele itse

Joku opettajistani on sanonut, että ei ole muunlaisia oppineita kuin itseoppineita. Koulutukset ja tietoiskut ovat vain mahdollisia oppimistilaisuuksia. Tieto ja taito rikastuttavat elämää vasta kun ne on itse omaksunut.

Enter ry haluaa rikastuttaa senioreiden elämää tuomalla tarjolle oppimistilaisuuksia. Uusimpana näistä on julkaistu verkkosivuillemme ”Opiskele itse” -osio. Siihen on koottu linkkejä eri tahoilla tuotettuihin materiaaleihin ja luentotallenteisiin ja se on kaikille avoin.

Laitteet ja tekniikka -osiossa on laitevalintaan ja tarvittavaan tekniikkaan liittyvää materiaalia. Osio keskittyy kysymyksiin, jotka tulevat vastaan uutta tietoteknistä laitetta hankittaessa. Mikä laite vastaa parhaiten tarpeisiini, mikä käyttöjärjestelmä olisi hyvä ja miten se liitetään nettiin. Mistä saan ladattavat sovellukset ja miten tietoturva pitää huomioida.

Opiskele perustietoja tietotekniikasta -osiossa on linkkejä eri tahoilla tuotettuihin oppaisiin. Kun laite on jo olemassa ja alkuun on päästy, niin on aika opiskella nettisurffailua ja muita perustaitoja.

Seniorin digipalvelut -osioon on koottu tietoa tavallisimmista ja käytetyimmistä palveluista. Täältä saa vinkkejä palveluista, jotka voivat helpottaa omaa arkeasi ja tuoda siihen uutta virikettä.

”Opiskele itse” sivustoa ylläpidetään jatkuvasti ja sieltä löytyy myös julkisten tietoiskujen sekä luentojen tallenteet.

Surffaile sivuilla ja tee digitaito-löytöjä: https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/

Tuulikki Paturi
hallituksen puheenjohtaja
Enter ry

Vapaaehtoisten selkeä Suomi - vertaisopastajien valtakunnallinen tapaaminen Tampereella 16.-17.9.2017

Suomessa toimii useita organisaatioita, jotka järjestävät senioreille opastusta tietotekniikan ja digipalveluiden käytössä. Itse opastaminen tapahtuu kuitenkin monesti pienissä porukoissa, joskus jopa aivan yksin, joten on tärkeä saada vertaistukea ja toisaalta huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Toisten samaa “työtä” tekevien tapaaminen ja ajatusten vaihto on erittäin tärkeää.

Maassamme toimivien tietotekniikkayhdistysten vertaisopastajat kohtasivat viikonvaihteessa Tampereella, kun ATK Seniorit Mukanetti ry oli kutsujavuorossa viidettä kertaa järjestettävälle valtakunnalliselle tapahtumalle. Tampereelle saapui yhteensä noin 60 seniori-ikäistä opastajaa, tuutoria tai opastuksen organisoijaa. Edustettuina olivat Uudeltamaalta ENTER ry, Pohjois-Savon alueelta  Savonetti ry, Pohjois-Karjalasta  Joen Severi ry, Jyväskylästä  Ikääntyvien yliopisto ja Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta.

Tutustuimme kaksipäiväisessä tapahtumassa isäntäkaupunki Tampereen historiaan ja  kaupungin kehittymiseen. Pohdimme tietotekniikkaopastuksen tarpeellisuutta, selkokieltä ja vapaaehtoisen onnellisuutta. Aika moninaista tuntuu olevan vapaaehtoisen tietotekniikkaopastajan elämä! Pääsimme myös tutustumaan kansainvälisiin kansantansseihin ja arvuuttelemaan niiden alkuperää.

Selkokielisyys oli valittu tapaamisen pääohjelmanumeroksi - ja se kiinnostikin osallistujia kovasti. Monen keskivertoikäihmisen mielestä uusiin tietoteknisiin laitteisiin tutustuminen tuntuu hankalalta jo siitä syystä, että termit ja käsitteet ovat itselle täysin vieraita. Opastajana toimiva henkilö voi tuntua syntyneen älylaite kädessään, jolloin monet asiat ovat itsestään selvyyksiä. Vertaisopastajuuden ydin on siinä, että oppijan ja ohjaajan roolissa olevilla ihmisillä on jokin yhdistävä tekijä, esim. ikä. Kun seniori opastaa toista senioria, puheen tahti ja puhuttu kieli on todennäköisesti toisille ymmärrettävämpää.

Senioritkin tarvitsevat vinkkejä selkokielisyydestä, varsinkin jos tehdään kirjallisia ohjeita. Harjoittelimme pienryhmissä selkokielisten ohjeiden tekemistä - ja paljon sitä joutui miettimään sanavalintojaan, jotta asia tulisi ymmärretyksi. Loogisuutta tarvitaan termien valintaan! Ja kuvat havainnollistamaan kirjoitettuja ohjeita. Osion vetäjä Petri Ilmonen sai paljon kiitosta esiintymisestään, neuvoistaan ja selväsanaisuudestaan.

Vaikka ohjelma oli mainio, viikonlopun parasta antia olivat väliajoilla muiden yhdistysten opastajien kanssa käydyt keskustelut. Miten erilaisia toimintatapoja löytyykään -  toisaalta miten samanlaisten ongelmien kanssa ihmiset painiskelevat, asuinpaikasta riippumatta. Mutta oppimistapoja on niin monenlaisia, että hyvä opastaja kuuntelee aina hetken aikaa opastettavan sanomaa ja ajatusmaailmaa, ennen kuin valitsee lähestymistavan kulloiseenkin tilanteeseen. Kokemusten jakaminen näistä oli ensiarvoisen tärkeää!

Opastustoiminnan tarpeen kiteytti hyvin eräs Mukanetin vertaisopastajista:

”Jokin aika sitten aloimme pohtia, tarvitaanko enää opastustoimintaa senioreille, kun kaikki henkilöt jo ovat työelämässään käyttäneet tietokoneita. Sitten tulivat tablettilaitteet ja älypuhelimet, joten opastustoiminnalle näyttää taas olevan pitkä tulevaisuus edessään.”

Eräs osallistuja kuvaili vertaisopastajia myös vertaisihmettelijöiksi, aika osuva nimitys!

Tapahtumaterveiset kirjoittivat

Ilkka Veuro, Tiina Etelämäki ja Nina Ziessler

ENTER ry
kuvat Mukanetti ry

Syksyinen kesä, iPad ja kunto

Toivottelin kevään Ikinörtti-jutussani ”Liukasta nettikesää kaikille”.  Nytpä pohdin hieman, miten kulunut sateinen kesä - tai pikemminkin kesän kestänyt syksy - on omalta osaltani mennyt.

Ulos ei ole tehnyt mieli, kun sade, tuuli ja kohtuuton viileys ovat sotkeneet ulkoelämän nautinnot. Normikesänä olen pitänyt tapanani askarrella ulkona erilaisten puutöiden parissa. Ja  kesähommiin on kuulunut hieman kalastamista ja erilaisia tontin ja rakennusten hoitotöitä. Tänä kesänä on ulkona paleltu ja sisällä hikoiltu uunin lämmössä.

Mutta mitä sitten olen tehnyt?
No tietenkin käyttänyt iPadia 24/7 (noin kuuluu nykyään kirjata kun tekee jotain hommaa paljon). Aamulla silmät avattuani hamuan iPadin käsiini ja lataan Itä-Savon ja Helsingin Sanomat. Sitten alkaa lukeminen, joka jatkuu aamupuuron ja -kahvin ajan ja pidemmällekin, niin kauan kuin päivän lehdissä riittää luettavaa. Lisäksi lukuhommiin kuuluu muutamia aikakausilehtiäkin.

Lehtien jälkeen pitää selvittää merentakaisen päämiehen ja muiden tahojen twiitit sekä parinkymmenen FB-ryhmän päivitykset. Lisäksi pitää tutkia Yle Areena, Katsomo ja YouTube. Jos niiltä on jäänyt aikaa, on pitänyt turvautua iPadilla oleviin Elisa Kirjan n. 100 kirjaan. Jos taas iPadillä ei ole riittänyt annettavaa päivään, ovat tukena olleet Elisa Viihteen tallennukset. Kiireimmillä hetkillä niiden läpikäyntiin on auttanut kolminkertainen katselunopeus.

Viime viikonlopulla Elisa Kirja järjesti minulle merkittäviä henkisiä traumoja. Olin ostanut julkaisupäivänä laitteelleni Millenium-sarjan viimeisen teoksen ”Tyttö joka etsi varjoaan”. Olin ahminut heti ensimmäisenä päivänä kirjan ensimmäiset 250 sivua ja jättänyt viikonloppua varten loput sivut. Asettauduttuani lukemaan ei kirja avautunutkaan. Luulin ensin vian olevan laitteessani, kunnes luin Elisan ilmoituksista, että ongelma olikin Elisan päässä.  En halua tässä kerrata, mitä sanoja käytin tuolloin havaitessani ettei loppuratkaisut selviäisikään viikonlopun aikana. Elisa Kirja käyttäytyi kuitenkin mallikkaan asiakaslähtöisesti antamalla hyvityksenä ladattavaksi ilmaisen kirjan. Tuota minä sanoisin asiakaspalveluksi!

Eli kesäni on mennyt niskat kumarassa! Liian harvoin olen muistanut oikoa selkääni ja hieroa niskaani. Sitäkin useammin olen säätänyt iPadin kirkkautta kun silmiini on alkanut koskea. Otaksun, että kotikonnuille palattuani seuraaviin toimenpiteisiini kuuluvat erilaiset kuntoiluharrastukset. Jalat, selkä, niska, kädet, pää, jne. kaipaavat kunnon kohentamista. Ja paljon! Mahanseudun lisäpyöristymistä en edes tässä kehtaa mainita.

Onko siis tietolaitteiden käyttö haitallista vai hyödyllistä?
No totta kai on ja ei!
On tärkeää havaita, että hyöty menee ihmisellä ensisijaisesti aivoihin ja kaikki muut osat jäävät hyötyä paitsi. Nyt en huomioi jumppasovellusten vaikutusta.

Eli, niin mukavaa ja hyödyllistä kun tietolaitteita onkin käyttää, on syytä muistaa huolehtia myös ruumiinkunnosta! Tarvan sanoin: ”Ylös, ulos ja lenkille!”

Tietokuntoterveisin,
Markku Ukonaho - Enterin opastaja

Enterille uusia opastuspaikkoja Espooseen

Enterin tietotekniikkaopastukset pyörähtävät syyskuun myötä käyntiin ja kesätauon vetristämät vapaaehtoisemme puhkuvat jälleen intoa päästessään auttamaan ja rohkaisemaan senioriväkeä älylaitteiden, tietotekniikan ja sähköisten palveluiden käytössä. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajia tapaa tänä syksynä jo 60 opastuspaikassa täällä Uudenmaan alueella - kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

Digiasioiden ottaessa yhteiskuntaamme isoin harppauksin haltuunsa etenkin ikäihmiset tarvitsevat apua ja rohkaisua sen harjoitteluun. Vaikka monet sähköiset palvelut on luotu helpottamaan arkeamme, ei riitä, että sanotaan “Ryhtykää käyttämäään sovelluksia”. Täytyy ensin osata käyttää niitä laitteita - täytyy oppia jotain älylaitteiden logiikasta, edes jotain internetin ja tiedonjaon perusperiaatteista, nykymediasta, mediakriittisyydestä sekä ennen kaikkea oppia luottamaan omiin taitoihinsa. Näitä taitoja oppii vain harjoittelemalla ja siihen Enterin opastuksissa pyritään rohkaisemaan. Me uskomme kiireettömään, opastettavan tahdissa etenevään opastukseen.

Meidän onneksemme on myös niitä senioreita, jotka hallitsevat edes osaa tästä kakusta ja ovat valmiina auttamaan. Heitä me Enterissä kutsumme vapaaehtoisiksi vertaisopastajiksi. 

Viimeisen vuoden aikana toimintaamme on liittynyt useita espoolaisia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ja kevään aikana kävimme neuvotteluja uusista opastuspisteistä Espoonlahden kirjastoihin. Iloksemme voimme nyt kertoa, että tänä syksynä saamme toimintaamme mukaan yhteensä kolme uutta espoolaista opastuspaikkaa: Soukan, Nöykkiön ja Kauklahden kirjastot.

Nöykkiön, Soukan ja Kauklahden kirjastot

Tietotekniikkaopastus sulautuu erinomaisesti kirjastoympäristöön. Monipuolisten lainausmahdollisuuksien lisäksi kirjastot ovat erinomainen kohtaamispaikka. Kirjastoissa järjestetään kasvavassa määrin erilaisia kerhoja - lukupiiriä, peli-iltaa, värityshetkiä, kielikerhoja jne.  

 Opastajat Matti ja Olli Kauklahden kirjastossa

Harri, Jouko ja Hannu opastamassa Soukan kirjastossa

Enter sai jälleen lämpimän vastaanoton Espoonlahden kirjastolta, kun ilmoitin että meillä olisi sopivia vapaaehtoisia tämän alueen kirjastoihin. Soukan kirjasto on jo aiemmin järjestänyt hurjan suosion saanutta mobiililaitekerhoa. Ryhmässä oppiminen ei kuitenkaan sovellu kaikillle, joten nyt heillä on tarjota myös henkilökohtaista Enter-opastusta.

Nyt vain jännitämme miten palvelumme löydetään ja otetaan asiakkaiden keskuudessa vastaan. Opastuksia löytyy sekä ajanvaraukselle että ilman. Vaikka oma asiasi olisi pieni, on ajanvarauksessa se etu, että opastukseen voidaan taata mahdollisimman kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri. Ja voihan olla, että jotain muutakin kiinnostavaa sen oman laitteen käyttömahdollisuuksista löytyy!

Ikinörtti heittää lukijoilleen haasteen: vinkkaa kiireettömistä Enter-opastuksista jollekin lähipiirissäsi - tai tule itse!
Kaikki opastuspaikat löytyvät täältä: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori