Sitku ja olkihattu

Sitku on tässä ja nyt!  Tiedän sen piinallisen hyvin eikä mitään tapahdu.

Olen yksi meistä tuhansista, jotka olemme päättäneet että sitku-mä-jään-eläkkeelle laitan valokuvat järjestykseen ja käyn läpi lipaston laatikot ja vaatekaapit ja aloitan terveellisen elämän ja mitä näitä nyt onkaan.  Sitkua on jo kestänyt jonkin aikaa, missä se järjestys piilee?

Otetaan nyt vaikka valokuvat.  "Oletko sä mummi tehnyt tämän ihan itse?", ihastelee lapsenlapsi telkkarimainoksessa valokuvakirjaa.  Se on niin helppoa, valitset vain valokuvat ja vedät ne haluamiisi paikkoihin ja avot - kirja on valmis!

Niinpä, sehän on mukava ajatus.  Nyt tehdään kirja hamasta 60-70-luvusta, kun mummi minihameessaan tapasi Beatles-tukkaisen vaarin leveissä lahkeissaan. Kaivetaan siis pahvilaatikot esiin. 

Mustavalkoiset ja haalistuneen keltaiset kuvat ilman päivämääriä ja vuosilukuja.  Apua, olenko minä tuossa - tämän täytyy olla opiskeluvuosilta, jostain vappubileistä.  Että tuommoiset silmärajaukset ja irtoripset, huh!  Mitähän kaikille näille ihmisille kuuluu nykyään?  Tuossa kuva ensimmäisestä opiskelijaboksista, se täytyy ehdottomasti skannata, niin että jälkipolvet näkevät minkälaisissa alivuokralaishuoneissa sitä ennen maailmassa opiskeltiin.  Nämä etelänmatkakuvat, tummat pehmeät illat ja vieraan kielen sorina, kyllä ne hetket muistaa.

Uusia laatikoita. Ensimmäiset yhteiset joulut, näiden taas täytyy olla siltä kesältä kun odotettiin esikoista. Lapsikuvista osaa onneksi ynnätä vuosiluvunkin. Ai niin, meillä oli nuo  suurikuvioiset verhot olohuoneessa tuolloin.  Vuodet vierivät eteen ja taakse riippuen seuraavan valokuvapinon sisällöstä.  Tuon ja tuon otan syrjään ja skannaan valokuva-albumia varten. 

Iltapäivä ja ilta ovat kuluneet.  Skannattavia valokuvia on kertynyt pino pöydälle.  Lupaan itselleni jatkaa projektia heti kun inspiraatio seuraavan kerran iskee.  Loput valokuvat sulkeutuvat takaisin laatikoihin, eivätkä ne edelleenkään ole järjestäytyneet vuosi-, aihe- tai minkään muunkaan logiikan mukaan.

Rautavaaraa lainatakseni, näissä tunnelmissa:

Vaan ehkä ajan tomun alta joskus kuitenkin
joku pienen muiston löytää niin kuin minäkin
näin isoisän olkihattu sai mun laulamaan
ja vanhan kaapin kätköihin sen laitoin uudestaan

Että siis helppoa?  Albumi valmistuu joskus, joku vuosi...  - Ja muuten, kun jälkipolvemme on seniori-iässä, on varmaan olemassa uusi ammatti: kadonneen pilven metsästäjät.  Miten ihmeessä ne muuten löytää kaikki nuoruuskuvansa?

mietiskelee
Enter Viestintä - Kati

Colourful ageing: Workshop report from Craiova, Romania

Voit lukea Urho Vuoren Grundtvig-työpajakokemuksista Romaniassa suomeksi
blogista Kampin Kimmat ja Kundit 
http://kampinpalvelukeskus.blogspot.fi/2013/07/vapaaehtoistoiminta-vei-romaniaan.html

Ikinörtti julkaisee Urhon alkuperäisen raportin englanninkielisenä.

The Grundtvig Workshop "Colourful ageing: storytelling, social media and volunteering activities” was organized by EDUNET Organisation in Craiova, Romania, from 23 to 29 of June 2013 for 10  adults  from 10 European countries (Belgium, Bulgaria, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Turkey, United Kingdom and Portugal) and 3 participants from  Romania which were  interested in preventing their  passivity or social exclusion before or during retirement and  learning of building social networks and doing volunteering activities".
http://colourfulageing.wordpress.com/


My first encounter with Romanian person happened already on the way to Craiova. On my commuting flight from Amsterdam to Bucharest I sat next to a Romanian person, who was travelling Britain to home for holiday. She introduced herself as Blackbird. I, on the other hand, introduced myself as "Hero Mountain", as my name translates to English.  

Day 1:

On the first day we met with the whole group and got to know the Romanian young volunteers. We made together a trip to a wonderful park in Craiova, which was the third largest park in Europe. The park really made a big impression on me.

Day 2:
The second day we were getting to know to all the different cultures; the Romanian culture and all of our own cultures. During the day we visited a local ethnographic museum, were we learned about the roots of the Romanian culture. In the evening we had a get-together party. During it everyone presented their own culture; we ate different sorts of foods, danced and enjoyed stories. 

 Day 3:
On the third day we took a trip about 100 km from Craiova. Our first destination was an art park called Targu-Jiu, where we saw the Table of Silence, Endless pillar and the Kissing Gate.

The trip continued towards the mountains. We had a chance to see the rural side of Romania and experience the breathtaking views of the mountains.

In the evening we dined in a holiday-paradise, where we went fishing for our dinner! The staff prepared a dinner for us from the very fish we had caught. The cold breeze that came down from the mountains in the evening really suprised all of us.
I really enjoyed the trip and I would be happy to visit the mountains again some day.



Day 4:

We worked on our memory boxes. We paired with  the young Romanian volunteers to share our stories. As I come from Finland, a big part of our cultural heritage and folk-stories is the Santa-Claus, or Joulupukki in Finnish. In Romania they have the stories about Dracula, we have stories about Joulupukki who lives in Lapland in Korvatunturi. We worked together with my pair and made a presentation about this. Even if we didn't have a common language, we were able to communite through the artistical methods used.

Day 5.
The farewell. I showed a presentation to the whole group about my sending-organisation and about the volunteer work I'm involved in Finland.
In the evening we had all together a farewell dinner, which was a grand-finale to the whole week. The location made the farewell feel very emotional. All of us received a diplom from the organisator from participation to the workshop.


Observations and conclusion:
In Finnish we have a saying ”matkailu avartaa”, which means that travelling broadens your view of life. I experienced this myself during the workshop – I had some fears before going to Romania, but they disappeared during the week under the Romanian sun.

Now looking back, I hope I would have been more active asking questions and making notes or keeping a diary during the workshop. This would have given me the chance to get more out of the whole experience all together. I would like to take the opportunity once more to thank everyone.

Un mare multumesc la toti din timpul meu in aceasta säptämänä minunat din Romänia.

teksti ja kuvat Urho Vuori - Enterin vertaisopastaja

Tervetuloa joukkoon - uusi enteriläinen vuosikertaa 2013!

Wikisanakirjan mukaan joukko on toisiaan lähellä olevien tai keskenään yhteen kuuluvien yksilöiden tai esineiden ryhmä..

Entersenior.fi etusivu:
”ENTER ry on pääkaupunkiseudulla toimiva viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys. Kiinnostus on yhteinen nimittäjämme. Kaikki enteriläiset eivät suinkaan ole aktiivisia tietotekniikkaosaajia, halu oppia ja pysyä jollain tavalla mukana alati muuttuvassa tietotekniikan kehityksessä yhdistää meitä.”



Meitä enteriläisjoukkoon eli ENTER ry:n jäsenistöön kuuluvia on jo yli 300.
Tänään 312 - huomenna useampia, sillä SeniorSurfissa ja viime päivien tilaisuuksissa moni osallistuja on ilmaissut halukkuutensa jäseneksemme.

30.9.13 päättyneen jäsenhankintakampanjan tuloksena saimme joukkoomme 17 uutta jäsentä. Kiitos kaikille  myötävaikuttaneille!  Kampanjan aikana uusia jäseniä hankkineille on lähetetty palkinnot  etukäteen ilmoitettujen sääntöjen mukaisesti.

Jäsenhankintakampanja päättyi, mutta jäsenhankinta jatkuu.  Lupaamme tehdä jäsenyyden saavutettavammaksi huolehtimalla siitä, että liittymislomakkeen   voi täyttää myös perinteisesti kynällä. Varmistamme että opastuspaikoilla  ja tilaisuuksissa on liittymislomakkeita heti paikalla täytettäviksi. Ja paras tapa jäsenhankintaan on, kuten aina, sana suusta suuhun.  Myönteiset kokemukset ja niiden jakaminen eteenpäin on tehokkainta  joukkoviestintää. 

Syyskausi on täynnä toimintaa.  Käy tarkistamassa Tapahtumakalenteri aika ajoin, valitse sinua kiinnostavat tilaisuudet, tule ja osallistu.  Aktiivisia toimijoita kaivataan  myös  opastajiksi  ja  toimintaryhmiin.  Tervetuloa sekä uudet että vanhat enteriläiset vaikuttamaan yhdistyksemme toimintaan myös sääntömääräisessä jäsenkokouksessamme.  Syyskokous  järjestetään keskiviikkona 20.11 klo 13.00, kokouspaikkana Työväenopiston Helsinki-sali,  Helsinginkatu 26.  Tarkempi ohjelma ilmoitetaan kokouskutsussa,  jonka jäsenet saavat sähköpostilla  lähiaikoina.

tapaamisiin koko joukolla!
Enter Viestintä

Tabletti oli valttia

Surffipäivä oli menestys!

SeniorSurf tavoitti tuhansia ikäihmisiä ympäri Suomea. Monissa pisteissä kuhisi väkeä mukavasti, Enterinkin opastettavana pääkaupunkiseudulla kävi satoja senioreita. Radio ja televisio noteerasivat päivän hienosti, ja niin oltiin esillä Ylen kanavilla molemmilla kotimaisilla kielillä.

Yhdessä kantapaikoistamme esimerkiksi, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, opastettiin tablettien ja kännyköiden käyttöä. Tabletit olivat ehdottomasti päivän suksee. Moni haki tukea ostopäätöksiinsä: etelänmatka edessä talvikuukausiksi, hankkiako mukaan tabletti vai älypuhelin vai molemmat, minkälainen datayhteys, saanko luettua tällä Iltasanomat ja hoidettua pankkiasiat. Paikalla oli monta opastajaa ja kaikille hakeutui koko ajan viereen innokas ja tiedonhaluinen kokeilija kysymyksineen.

Tunnelmia ja ilmeitä opastuspisteistä

Kohdata ja opastaa ikäihmisiä - se oli SeniorSurfin tavoite ja se toteutui hienosti.  Samalla saavutettiin jotain kauaskantoista: päivän suunnittelu kokosi yhteen toimijoita vanhustyön kentältä, mukana  Helsingin kaupungin, HelMet-kirjaston, kirjastot.fi:n, työväenopiston ja Enter ry:n edustajia. Suunnitteluprosessi eteni uskomattoman ketterästi, innostus oli suuri, mukaan liittyi eri tahoja ja tapahtuma kasvoi valtakunnalliseksi kuten oli tarkoituskin. Näin positiivinen noste oli kuitenkin yllätys. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja erikoiskiitokset Vanhustyön keskusliitolle  tapahtuman koordinoinnista.

Nyt luotu verkosto jatkaa luontevasti yhteistyötään.  Surffipäivänä ideoitiin jo uusia toimintamuotoja mm. Enterin ja HelMet-kirjastojen kesken. Positiivisista vaikutuksista voi vielä nostaa julkisyhteisöjen jalkautumisen opastamaan ikäihmisille verkkopalveluitaan. Toivomme siis, että Kela ja Vero.fi lanseeraavat vastedeskin palveluitaan ikäihmisille ihan kädestä pitäen.

Jälkimainingeissa hyristen ja surffaten,

Enter Viestintä

Valistus on viritetty, vai onko?

Tällä viikolla ENTER ry ilmaisi yhdessä "kollegoidensa" Joen Severin, Mukanetin ja Savonetin kanssa huolensa siitä, miten ikäihmiset unohdetaan nykyisessä tietotekniikan vyöryssä.  Yhteinen julkilausumamme löytyy täältä.

Ne meistä, jotka ovat viime vuosina jääneet eläkkeelle ja pois työelämästä, ovat olleet tekemisissä tietotekniikan kanssa ainakin jollain tavoin.  Mitä nyt aika ajoin tuskailemme IT-tuen puuttumista kotikoneemme temppuillessa.  Toisin on yli 75-vuotiaiden kohdalla.  Tutkimuksen mukaan vain alle 20 %:lla tämänikäisistä on internetyhteys käytössään.  Mene siinä sitten hakemaan www-sivuilta tietoa tai hoitamaan pankkiasioita.

Hennariikka Intosalmi, Jaana Nykänen, Lea Stenberg:
Teknologian käyttö ja asenteet 75–89-vuotiailla
Raportti KÄKÄTE-projektin kyselytutkimuksesta

Tutkimuksen kohderyhmä 75–89-vuotiaat kotona asuvat ikäihmiset.
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna kesä-heinäkuussa 2011 ja siinä haastateltiin 802 henkilöä.

Toukokuun Ikinörtti-kirjoituksessa hehkutimme syksyn tulevaa SeniorSurf-päivää. 
Silloin totesimme, että yhteistyö on voimaa.  Sen olemme totisesti saaneet kokea! 
SeniorSurf Suomi -Facebook -sivulle on lisätty tapahtumia ympäri Suomea sitä tahtia, että tapahtumapäivän koordinointijärjestö VTKL ei perässä pysy. Tilaisuusilmoituksia tulee ovista ja ikkunoista, sanoo verkkosivujen ylläpitäjä.

Kaikki tämä osoittaa, että nyt herätään tähän todellisuuteen.  Ikäihmiset eri puolilla Suomea tarvitsevat tieto- ja viestintätaitojen opastusta ja yhteiskunnan täytyy tarjota mahdollisuudet tietotekniikan käyttöön kirjastoissa ja palvelutaloissa ja muissa senioreille tarkoitetuissa paikoissa.  Ja laitevalmistajien ja ohjelmien kehittäjien on tarjottava selkeitä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja. Näitä viestejä haluamme SeniorSurf-päivänä taas kerran  painottaa. 

Toistakymmentä vuotta sitten, 2000-luvun alussa, järjestettiin parina vuonna vastaava teemapäivä, mutta silloin se ei vielä kasvanut eikä saanut vauhtia.  Kiitos parin sitkeän enteriläisen SeniorSurf, Ruotsin ja muiden pohjoismaiden malliin, jäi kuitenkin itämään.  Nyt sen aika on meillä, ja saamastaan alusta päätellen päivä ei varmasti jää viimeiseksi.

Edellisessä blogikirjoituksessa kehotimme houkuttelemaan se nettiä pelkäävä ystävä mukaan johonkin SeniorSurf-tapahtumaan tiistaina 8.10.  Helsingin seudun tapahtumat löydät täältä. 

Ja jos ystäväsi asuu muualla Suomessa, tapahtumia riittää monilla paikkakunnilla, kuten kartasta ja Facebook-sivulta näkyy! 


Tavoitteena on, että SeniorSurf-päivänä ikäihmiset voivat kokeilla internetiä mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa.  Tabletit, kännykät, e-reseptit, verkkopankit, sähköiset kirjastopalvelut ja vaikkapa veroilmoitukset - tule rohkeasti tutustumaan laitteisiin, nettiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin!

Video rohkaisuksi seniorisurffaajille

Enter Viestintä - Kati Roiha

Purjelautailua pilvillä

Enteriläisten ohjelmassa on ollut viime päivinä pilveä ja tabletteja – ei toki  huumaavassa muodossa eikä lääkkeeksi, vaan tietoina ja taitona.

Maanantaina kokoonnuimme TVT-kerhoon oppimaan ja keskustelemaan pilvipalveluista.  Tiistaina nelisenkymmentä jäsentä harjoitteli kädestä pitäen Samsungin tablettilaitteiden käyttöä.  Keskiviikkona kohdattiin taas – 21 enteriläistä osallistui KÄKÄTE-seminaariin Tietoa tupaan – Niksejä aktiiviseen ja toimivaan tietotekniikan käyttöön.  Tässä kuussa on ollut mahdollisuus saada käytännöllistä tietoa laitehankinnan tueksi  peräti kahdella eri luennolla.

Osa jäsenistämme kouluttautuu opastajiksi, monet osallistuvat Enterin itseohjautuviin piireihin aiheina mm. Lumia, Windows8 ja videonteko. Bloggaajaa jo hengästyttää ja silti mainitsematta on normaali viikoittainen opastustoiminta, tutustumiskäynnit, tietoiskut…

 Aktiivisten enteriläisten aika ei todellakaan tule pitkäksi.  Onkin tullut tavaksi verrata Tapahtumakalenteria ja omaa kalenteria päivittäin. Joitakin enteriläisiä tapaa tilaisuuksissa niin usein, että he tuntuvat ystäviltä.  Tämä vapaaehtoistyö on hyvä harrastus.
Jotta ei synny väärää kuvaa, korostan: Osallistuminen on oma valinta, tapahtumista voi noukkia vain itseä kiinnostavat mahdollisuudet ja asioita voi opetella vain omaksi ja läheisten hyödyksi.

Ettei ikäihminen joutuisi usvaan...

Yhteisöllisistä oppimistilanteista ja jäsenten tapaamisista huolimatta ENTER ry ei ole sisäänpäin pyörivä piiri.  Kehitämme taitojamme myös viedäksemme niitä eteenpäin toisille senioreille. Vaikka tavoitamme vuoden aikana tuhansia ikäihmisiä ja opastamme heitä, jää silti huoli suuresta seniorijoukosta.

Miten tavoitamme niitä ikäihmisiä jotka:
kammoavat tekniikkaa,
pelkäävät kirjaimia www,
eivät usko itseensä ja oppimiskykyynsä,
eivät ole kiinnostuneita,mutta joiden on palvelunsa turvatakseen pakko saada verkkotaitoja hyvin pian.

Tunnethan sinäkin tällaisen henkilön?
Ota tätä lähimmäistäsi kädestä kiinni – tuo hänet ystävänä - pakottamatta ja painostamatta - esimerkiksi enteriläisten opastettavaksi.

Tai tehkää retki lähikirjastoon, jonka koneilla voi ilmaiseksi etsiä tietoa jostain kiinnostavasta, lukea lehtiä tai toteuttaa jonkin muun iloa tuottavan jutun.

...vie hänet lautailemaan 

Ota selvää mahdollisuuksista ja auta ystävääsi alkuun sopivassa tilaisuudessa.
Tällainen tilaisuus tulee jo 8.10., jolloin vietetään kansallista SeniorSurf-päivää.
Päivää, jolloin kannattaa lähteä liikkeelle ja houkutella se nettiä pelkäävä ystäväkin mukaan. Kooste Helsingin seudun SeniorSurf-tapahtumista toimii apuna surffailuun suunnistamisessa.
SeniorSurf-dagens program i Helsingforsregionen på svenska.

Tapaamisiin SeniorSurfissa, opastuksissa, tietoiskussa, retkellä...

Enter Viestintä  - Aulikki Uusitalo-Kasvio

Kolilla kohdattiin ja virkistyttiin

Syyskuinen lauantai 14.9.2013 alkoi hädin tuskin valjeta, kun kaksi Enterin edustajaa aloitti matkansa kohti Kolia, Juulia Tampereelta ja Helena Helsingistä. Junan ikkunasta näkyi ensimmäiset tunnit sumuinen maisema, peltoja ja järviä saattoi tuskin havaita usvan takaa. Lahden jälkeen tehtiin matkaa yhdessä ja ilman kirkastuessa valmistauduttiin virkistyspäiviin ja vapaaehtoista ikäihmisten tietotekniikkaopastusta tekevien sisaryhdistysten Joen Severin ja Savonettin tapaamiseen.

Joen Severin toiminnanjohtaja Tuula oli meitä vastassa Joensuun asemalla ja siitä jatkettiin matkaa autolla halki syksyisen, ruskan värejä saaneen maiseman kuulumisia vaihtaen. Pikatieltä noustiin lopuksi Kolin rinteitä ylös kaartavaa tietä pitkin hotellille ja majoituttiin. Huoneemme ikkunasta, korkeiden kuusien välistä  avautuva maisema - Pielinen saarineen ja sen takana näkyvät vaarat - oli mykistävä. Kyllä tämän takia kannatti herätä aikaisin ja matkustaa kuusi tuntia, oli meidän molempien ajatus.

Savonetin ja Severin seminaariväen saavuttua käynnistyi ohjelma suolaisella ja makealla kahvilla sekä esittäytymisillä. Tunnelma karjalaisten isäntiemme ja valtaosin savolaisten vieraiden kesken oli alusta alkaen välitön ja lupsakka. Tässä 32 vapaaehtoisen seurassa saattoi rentoutua ja vaihtaa vapaasti ajatuksia yhteisestä harrastuksestamme ja sen toteuttamistavoista.

Kolin laella on kolme paljasta, kallioista ja erittäin jyrkkärinteistä nyppylää. Me teimme iltapäivällä kävelyretken kansallispuistoon ja kiipesimme niille kaikille. Ensin valloitimme Ukkokolin, jonka 347 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavalla laella otimme jokaisen yhdistyksen edustajista ryhmäkuvat. Ukkokolin laelta avautuva kansallismaisema on inspiroinut kirjailijoita, maalareita ja säveltäjiä ja nyt se lumosi meidät. Sitten oli vuorossa Akkakoli, sen laelta saattoi ihailla alapuolella olevaa, ulos kalliolle sijoittunutta kirkkoa. Viimeinen kohde oli Paha-Koli, joka on tarinan mukaan aikaisemmin ollut käräjäpaikka; epäilty rikollinen työnnettiin jyrkänteeltä alas ja jos hän selvisi hengissä, hän oli syytön.

Ulkoilun jälkeen nautittiin herkullinen päivällinen ja aterian jälkeen yhdistykset esittelivät omaa toimintaansa ja vastailivat myös toimintaansa koskeviin kysymyksiin. Kolme samaa asiaa edistävää yhdistystä ja kolme erilaista tapaa auttaa ikäihmisiä tietotekniikan hyödyntämisessä:

• Enter tarjoaa yksilöllistä vertaisohjausta tietotekniikassa ja kännykän käytössä eri puolilla pääkaupunkia valtaosin kaupungin kirjastojen ja palvelukeskusten tiloissa.

• Joen Severi tarjoaa alkeiskursseja tietokoneen käytön aloittelijoille sekä omassa koulutustilassaan että ympäri maakuntaa.

• Savonetti tarjoaa yksilöllistä vertaisopastusta usealle henkilölle kerrallaan omissa tiloissaan Kuopiossa että muissakin toimipisteissä ympäri maakuntaa.

Esittelyn aikana jaettiin monta vinkkiä ja syntyi lukuisia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Myös materiaalia jaettiin: me näytimme oman Diigo-materiaalipankkimme, Savonetti esitteli Seniorilinkkinsä ja Joen Severi laittoi jakoon Tietotekniikan-alkeet kurssimateriaalinsa.

Illan päätteeksi valtasi seminaariväki hotellin karaokebaarin ja tunnelma keveni entisestään, kun ilmoille kajahtivat muun maussa Heili karjalasta ja Joensuun Elli Pielisen pintoineen. Enterin edustajillekin selvisi, että Elli oli kotoisin Juuan pitäjän Joensuun kylästä eikä Joensuun kaupungista. Lauluintoisia ja -taitoisia seminaarilaisia riitti koko illaksi ja siinä välissä tanssahdeltiinkin. Kivaa oli ja kaiken tämän päälle maittoi uni.

 

Sunnuntaiaamu valkeni lähes aurinkoisena ja ruskan keskellä välkkyvä Pielisen tyyni pinta hurmasi jälleen. Hotellin erinomaisen aamupalan jälkeen jatkoimme seminaaria ja keskustelimme siitä, miten voisimme tuoda ikäihmisten syrjäytymisvaaraa tietoyhteiskunnasta laajemmin tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun. Toimintastategia syntyi ja yhteistyötä päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina. Tästä viikonlopusta lähtien seminaarista päätettiin tehdä vuosittainen ja Savonetti kutsui meidät Kuopioon ensi vuonna. Seminaarin päätökseksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu  ja sen jälkeen luovutti Joen Severin puheenjohtaja Erkki vieraileville yhdistyksille Aunen tekemän kalenterin vuodelle 2014.

Seminaarin virkistysosa huipentui kävelylle rinnettä alas ja halki metsän kodalle, jossa saimme maistella paikallisia herkkuja.

Makoisan ja viihtyisän kotalounaan jälkeen Tuula kuljetti meidät jälleen autollaan junalle. Sitä ennen teimme Joensuussa kaupunkierroksen, joka sisälsi Joen Severin tilojen esittelyn sekä Tuulan kotipihalla punaposkisten omenoiden keräämistä. Kotimatkalle oli eväinä monta kehittämisajatusta, hyvät maisema- ja makumuistot sekä punaposkiset omenat. 

Kiitokset Joen Severille, Tuulalle, Erkille sekä kaikille ihanille opastajille erinomaisesta seminaarista!

Teksti ja kuvat: Helena ja Juulia